Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani aistin kylmän vinkan, lumentulon ja aura-auton käynnin Kainuunkadulla, joten talonmieshommia eli hyötyliikuntaa on tällekin päivälle odotettavissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tietokoneen aukaistuani totesin Ylen aluevaalikoneen auenneen. Testasin sen välittömästi. Olen tähän mennessä testannut Lapin Kansan, Helsingin Sanomien ja nyt Ylen aluevaalikoneen. Vaikka mielestäni olen vastaillut jotakuinkin samalla tavalla, tulokset ovat yllätyksellisiä. Tämä viimeinen aluevaalikone heitti minut reippaasti oikealle ei kuitenkaan äärioikealle. No eiköhän 425 ehdokkaan joukosta löydy aikanaan joku tolkun henkilö... Kertausta Lapin osalta: Ehdolle on asetettu yhteensä 425 henkilöä. Ehdokasasettajia on 14. Lapin hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 valtuutettua.

Tammikuun 2022 täysi viikko käynnistyy - kyllä...

Tammikuun 2022 täysi viikko käynnistyy - kyllä... Aamun lehteä hakiessani aistin kevyen lumisateen/lähestyvän hyötyliikunnan. Perinteisten aamutoimien jälkeen katselin vuoden ensimmäisen täyden viikon pöytäkalenteriaukeamaa. Ei merkintöjä, hyvä niin. Mitä päivä tuo tullessaan, se on asia erikseen. No ainakin perinteistä: Klapit päärakennuksen takkapesään ja korillisen klapihaku puu- ja varastorakennuksesta. Voi olla, että lähden ajelemaan hiukan sightseeing-ajelua Kemin keskustaan... Kyllä - lähdimme vaimoni kanssa liikkeelle. Ajelimme Tervahrjun ja Karjalahden kautta keskustaan. Vaimoni ollessa kaupassa soitin eräälle Facebook-kaverilleni tiedustellakseni, miten vuosi on käynnistynyt. Kuulemma ihan hyvin. Hän toi avoimesti esiin tyytyväisyytensä yhteiskunnan terveydenhuoltopalveluihin. Olin hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Tulihan nuo lähestyvät aluevaalitkin puheeksi. Pohdiskelimme yleisellä tasolla, että jotkut ehdokkaat näyttävät ajelevan "pimennetyin/sammutetuin lyhdyin" ja hämäävät äänestäjiä. Tämä ei ole uutta. Kerroin omista tämän vuoden suunnitelmistani. Täyttä luottamustoimityötä ainakin vuoden ensimmäinen puolisko... Ajelimme Hahtisaaren, sisäsataman ja Lumilinna-alueen kautta. Uusi "ulkolumilinna" alkaa hahmottua. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava tulla ja pistää kahvit tippumaan.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään. Aamukahvia juodessamme tuli puheeksi lähestyvät aluevaalit. Pohdiskelimme, että odottelemme Ylen vaalikoneen avautumista, josko sieltä saisi uskonvahvistusta valinnoilleen. Voi olla, että menen hetken päästä fiilistelemään lumikolan kanssa kakkosliittymään. Raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa. Kyllä - näin tein. Kolasin lumet kakkosliittymän peräkärry-moottorikelkka-yhdistelman ympäriltä. Miksi? Siksi, että josko Tommilla on tarvetta "kakkoskelkalla" käydä Selkäsaaressa katselemassa heidän mökkiään ja samalla kukaties ajella meidänkin mökille menourat... Kävin samalla Pikkupuolella pistämässä takkapesään puut ja vein sinne ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Sen tehtyäni jatkan uuden Jatuli-julkaisun lueskelemista ja seurailen netistä maailmanmenoa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tämä veispuukki muistutti, että kirjoitin 2 vuotta sitten seuraavaa: Näin vuoden ensimmäisenä päivänä kävi mielessä muistella, missä olen kaiken kaikkiaan tähän asti asunut... Synnyin Kemissä 20.09.1944. Olin vanhempieni kolmas lapsi, kuopus. He asuivat siihen aikaan "Lemmenlaaksossa" Kivikolla ostamassaan pienessä talossa, joka on vieläkin tuunattuna paikoillaan. Sieltä muutimme isäni kotitaloon Etu-Ritikkaan vuonna 1946. Asuin vanhassa kotitalossamme ajanjakson 1946-1968. Menimme - minä ja vaimoni Tuula - naimisiin heinäkuussa vuonna 1968 ja muutimme Tampereelle. Onnistuimme saamaan vuokralle juuri valmistuneesta kerrostalosta/opiskelija-asuntolasta soluasunnon Peltolammilta, Tampereen keskustasta rapiat kymmen kilometriä etelään. Siinä asuimme vuosina 1968-1970. Saimme vuokratuksi "tutunkauppaa" Tampereen keskustasta tilavan, hyvintoimivan yksiön, jossa asuimme vuosina 1971-1972. Tommi syntyi Tampereella keväällä 1971. Kesän 1972 asuimme osittain Euran Kauttualla pienessä omakotitalossa, työsuhdeasunnossa. Muutimme loppukesällä 1972 Kemiin. Asuimme väliaikaisesti Haukkarissa ja Maksniemessä. Saimme vuokratuksi kaksion Kemin keskustasta Sauvosaarenkadulta. Muutimme syksyllä 1973 Imatralle. Minä meni "etujoukoissa" ja tavarat tulivat junakuljetuksena perässä. Sain vuokratuksi tilavan asunnon Imatrankoskelta. Se ei osoittautunut toimivaksi, oli kalliskin. Onneksi sain vuokratuksi Imatran keskustasta, juuri valmistumisvaiheessa olevasta kerrostalosta kaksion. Siihen muuttaminen oli rankka. Perheeni - vaimoni ja poikamme Tommi - saapuivat Imatralle pari, kolme viikkoa myöhemmin - hyvä niin. Timo syntyi Imatralla joulukuussa 1973. Ostimme Imatralta tontin aikeissa rakentaa omakotitalo. Suunnitelmat muuttuivat. Ostimme ensimmäisen oman asunnon, arava-asunnon - 3h+k - Imatran uudelta asuinalueelta Mansikkalasta juuri valmistuvasta kerrostalosta. Muutimme Lappeenrantaan syksyllä 1979 tai oikeastaan Taipalsaaren Saimaanharjulle, josta olimme ostaneet persoonallisen omakotitalon. Sen saimme myydyksi seuraajalleni Lappeenrannan ammattikoulussa muuttaessamme Kemiin loppukesällä 1981. Asetuimme asumaan vanhaan kotitalooni. Vanhempani olivat kuolleet vuosina 1974-75. Kotitalo oli tyhjillään. Aloimme suunnitella uuden talon rakentamista. Se valmistui vuonna 1982, omakotitalo, jossa tälläkin hetkellä asumme. Samalle tontille on sittemmin rakennettu varastorakennus ja Pikkupuoli... Niin - asumme siis edelleen alueella, jossa isoisäni viljeli maata...

Mitä tänään tähän asti...

Poikkeuksellisen pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tästäpä se vuoden 2022 ensimmäinen päivä käynnistyy. Saattaa olla, että katselen kohtapuolin Kemin asuntomarkkinoita - uteliaisuuttani. Vaimoni sanoi menevänsä potkukelkalla käväisemään Kalkkinokalla kaupassa... Jatkan Jatulin lukemista. Siinä näyttää olevan - taas kerran - mielenkiintoisia artikkeleita.

Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918...

Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918... Olen lueskellut joutessani Jatulia XXXVI Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisua. Etenen artikkeli kerralla järjestyksessä. Luin hetki sitten Timo Hietalan toimittaman Erilainen abikevät - Kalle Kurkelan päiväkirja 1918. Mielenkiintoinen artikkeli, joka perustuu Kalle Kurkelan päiväkirjoihin vuosilta 2017-18. Ikävä todeta, että Kalle Kurkela kuoli Helsingissä kirurgisessa sairaalassa 8. helmikuuta 1918 juuri 20 vuotta täytettyään. Sukutarina kertoo kuolinsyyksi tuberkuloosin. Päiväkirjamerkinnät ovat mukavaa kerrontaa sen ajan nuoren kauppiaan pojan toiminnasta. Itseäni päiväkirjamerkinnöissä kiinnostaa em. ajanjakson Kemin tapahtumat. Elettiin sisällissodan/veljessodan/vapaussodan aikoja eli vastakkainasettelu valkoiset/punaiset. Punaisten teloitukset kiinnittivät huomiota. Miksi? Siksi, että teloitukset toteutettiin pääasiassa Selkäsaaren pohjoispäädyssä kivirakalla/pirunpellolla, jonne on asiaan liittyvänä Kemin vasemmiston toimesta pystytetty muistomerkki pari vuotta sitten. Muistomerkille on matkaa saarimökiltämme vajaa 200 metriä. Toivottavasti Suomessa ei koeta enää koskaan samaa järjettömyyttä. Muistomerkillä tulee käytyä melkein joka kerta, kun käyn upeita lähikuusia halailemassa lähimaastossa...

Se on sitten vuoden viimeinen päivä ja Uuden Vuoden Aatto - kyllä...

Se on sitten vuoden viimeinen päivä ja Uuden Vuoden Aatto - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen puut päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa. Aamun lehden hakiessani totesin edessä olevan kunnon hyötyliikuntaa. Lumiaura oli vauhdilla käynyt Kainuunkadulla ja heittänyt liittymiin kunnon lumipalteet. Taannoin edesmenneen katunaapurin kanssa pohdiskelimme, että vähempikin riittäisi. Taisimme päätyä lopputulokseen, että urakkahommissa on urakkavauhti. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että muun muassa Kainuunkatu kuuluu Kemin pyörätieverkostoon, joten se pidetään kohtalaisen hyvin puhtaana, raavitaan talvellakin lähes tienpintaa myöten. No - onhan siinä mukava ohikulkijoiden mukava kävellä, koiria talutella, pyöräillä, jne. toki autoilijallekin se kyllä kelpaa... Niin - kahden tunnin hyötyliikuntakävely/lapio- ja lumikolatyöntelyt on tällä erää tehty. Sitä tehdessäni kävin osittain vuoden 2021 tapahtumat läpi. Ei loppujen lopuksi hassumpi vuosi. Itseeni liittyen varmaan vähempikin touhuaminen/kirjoittaminenkin riittäisi. Luonnollisesti saa olla tyytyväinen, että on jotakuinkin kopillaan. Kyllä tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusongelma saisi jo hellittää...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen viime päivien aikana uteliaisuuttani seurannut tämän Facebook-foorumin Watch-painikkeen alla olevia videoita. Siellä on monenlaista tavaraa. Olen poistanut niistä kymmeniä, lähinnä "sapelinkalisteluun" liittyviä videoita ja saanut vastaukseksi alla olevan: Olet piilottanut tämän videon. Sinulle näytetään jatkossa vähemmän vastaavia videoita. Kyllä niitä näyttää riittävän... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että tuolla käydään eräänlaisena kuivaharjoitteluna, ainakin varjonyrkkeilynä sotaa. Siellä esitellään ylpeänä viimeisintä huutoa olevaa sotakalustoa. Niin - lähinnä Venäjä ja Ukraina, vähin Valko-Venäjä näyttää olevan liikkeellä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Aamun lehteä hakiessani totesin sen verran vähän sataneen yön aikana lunta, että taitaa jäädä hyötyliikunta ainakin aamupäivältä tekemättä. Eilen tulivat postilaatikkoon jokaviikkoiset ilmaisjakelulehdet Lounais Lappi ja Kotikulmilta. Aluevaalimainokset valtaavat kohta muun muassa edellä mainitut lehdet. Viimeksi mainitussa näytti jo olevan aluevaalimainoksia. Esimerkiksi takasivulla kaksi isoa ryhmämainosta. Keskustan Kemin kuntayhdistyksen ehdokkaat liputtivat selkeästi näkemyksiään Keskustan neliapilan alla. Sen sijaan toisessa mainoksessa ei ollut lainkaan omaan ryhmittymään viittaavaa aineistoa. Oliko kysymyksessä tarkkaan harkittu "tunnuksemattomuuslinja" vai vahinko. Todettakoon, että viimeksi pidetyissä kuntavaaleissa esiintyi hiukan samantyyppistä piirrettä. Ei uskallettu/haluttu tunnustaa omaa taustaryhmittymää. Em. tyyppinen toiminta on äänestäjien hämäämistä, aliarviointia...

Mielenkiintoista luettavaa - kyllä ...

Aamun Lapin Kansa-lehteä lueskellessani kiinnitin huomiota ansiokkaaseen artikkeliin liittyen Maria Zaharovaan, josta joissakin yhteyksissä käytetään nimeä tiedottaja. Lehdessä oikaistaan nimike > propagandisti. Itse olen hänestä käyttänyt termiä patologinen valehtelija. Hän on Venäjän nykyhallinnon "äänitorvi", joka ei kaihda mitään sanallisia keinoja parhaimmillaan/pahimmillaan. Viimeksi hänen uhkailuhampaissaan ovat olleet Ruotsi ja Suomi mahdollisine Nato-optioineen. Totta kai taustalla ovat Shoigu, Lavrov ja viime kädessä Putin, joilla ei ole niin sanotusti munaa tulla itse jämerästi esiin vaan huutelevat puskista em. "tiedottajan" turvin... On tämä käsittämättömän kummallista aikaa, ei kahta sanaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen klapit päärakennuksen takkapesään, puuhuoltoa ja kohta pihalle hyötyliikuntaan. Kyllä - noin tunnin lumenkolaus on tehty eikä tullut hikikään, sillä kevyttä pakkaslunta on kevyt pistää kasoihin liittymistä ja takapihan kulkureiteiltä. Josko tänä talvena pidämme aivan vaan pakollisen avoimena lumista... Tänään virittelen oman taskukalenterini ensimmäisen vuosineljänneksen osalta "iskuun" eli merkitsen kaikki tähän asti tiedossa olevat kokoukseni.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien ja aamun lehdenhakemisen jälkeen harkitsen päärakennuksen takan sytyttämistä, sillä pakkasta riittää. Kyllä näin tein. Lähdin kaupoille. Taskukalenterin osto ja hiukan viikonvaihteen juomahuoltoa - varmuuden vuoksi. Fiilistelin lenkin Wetterin pihalla ja ajelin Metsä Fibren biotuotetehtaan aluetta - päätieltä nähtynä - vilkaisemaan. Kyllä maisemat ovat taas muuttuneet - hyvä niin. Ajoin Hahtisaareen. Rannalla näytti olevan vettä. Ajoin sisäsatamaan. Jalokivigalleriassa ruudun takana Kittilän Petri "silmä tarkkana" näytti arvokiviä luetteloivan. Siirto kulttuurikeskukseen on hyvissä käsissä. Kotiin tultuani aloin valmistella uutta vuoden 2022 taskukalenteria käyttöön. Joka vuotinen rituaali. Vuoden 2021 kalenteri joutaa kohtapuolin roskiin. Se on tehnyt tehtävänsä...

Tuttu mies - kuka ...

Tuttu mies - kuka ... Havahduin tosiasiaan, että eräs henkilö alkaa tuntua kovin tutulta teksteissäni ja medialainauksissani. Kyllä - Venäjän presidentti Vladimir Putin. Olen seurannut miehen toimintaa, edesottamuksia koko 2000-luvun ja erityisesti vuoden 2014 jälkeen. Kulunut vuosi 2021 - varsinkin joulukuu - on ollut mielenkiintoinen. Kävin läpi kyseiseen henkilöön liittyvät tekstini ja medialainaukseni joulukuun ajalta. Yllätys, yllätys - hän on suoraan tai välillisesti esillä "tukkimiehen kirjanpitoni mukaan" 35 kertaa - kyllä! Se on paljon - ehkä liiankin paljon - se... Hänen nimensä liittyy pääasiassa Itä-Ukrainaan, Krimiin, Valko-Venäjään, EU:iin, Natoon, Yhdysvaltoihin, Bideniin, Niinistöön, jne. ... . Hän on näemmä monessa mukana. On erittäin huolestuttavaa, että hän on vanhemmuuttaan alkanut haikailla entisen Neuvostoliiton alueellista valta-asemaa/etupiirejä. On surullista, että hän yrittää kirjoittaa historiaa uusiksi ja "valkopestä" muun muassa Stalinin ajan hirmuteot, kansanmurhat unohduksiin. Hänen hallintonsa on päätöksillään sekaantunut myös Lähi-Idässä - lähinnä Syyriassa ja Irakissa - mitä ilmeisimmin sotarikoksiin pommituttamalla armottomasti kymmeniä kaupunkeja maan tasalle, raunioiksi ja aiheuttanut valtavat kuolonuhrimäärät ja inhimilliset kärsimykset sekä pakolaisaallot. Minulla on tunne, että hänellä ei taida olla juuri ollenkaan todellisia ystäviä. Ystäviä, jotka ilman aiheutettua pelkoa voivat häneen luottaa...

Erä Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että en ole tainnut aikaisemmin kirjoittaa näkemystäni, mielipidettäni täyssähköautoista Suomen olosuhteissa. En yksinkertaisesti ymmärrä tätä maailmalla levinnyttä, Suomeenkin rantautunutta täyssähköautovillitystä. Luin hetki sitten mielenkiintoisen artikkelin, jossa Jyväskylässä asuva nuorimies räjäytytti soramontulla ammattilaisilla muutaman vuoden vanhan Teslansa. Miksi? Siksi, että akkujen uusiminen olisi tullut maksamaan artikkelin mukaan 20000 euroa. Toki käytettynäkin autosta olisi saanut muutaman kymppitonnin, mutta ilmeisesti räjäytysporukka - saadakseen ammattitaidolleen mainosta - maksoivat kunnon korvauksen. Jääpä nuorimies lisäksi aikakirjoihin ensimmäisenä "teslaräjäyttäjänä" Suomessa. On tämä kummaa aikaa...

Vuoden 2021 viimeinen viikko on alkanut - kyllä...

Vuoden 2021 viimeinen viikko on alkanut - kyllä... Poikkeuksellisen pitkän nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme hahmotella alkanutta viikkoa. Mitä se tuo tullessaan, jotain uutta vai sitä tuttua perinteistä. Näyttää ainakin siltä, että lähestyvät ensimmäiset aluevaalit alkavat näkyä mainonnassa ja katukuvassa. Pelko vaalien kiinnostavuudesta ja sitä kautta alhaisesta äänestysprosentista leijuu yhä selvemmin ilmassa. Aamun lehden hakiessani postilaatikossa oli myös kirje Kevalta eli tiedot vuoden 2022 eläkkeestäni. Jotakuinkin kerran vuodessa - vuodesta 2008 lähtien - olen ihmetellyt eläkkeeni ennakkopidätyksen suuruutta. Sen teen tälläkin kerralla. Mielestäni muun muassa tässä tapauksessa 33,00%:n ennakkopidätys on kohtuuttoman suuri, vähempikin riittäisi. Tässä vaiheessa käy mielessä, että aitoa, todellista eläkeläisten etua ajavaa puoluetta on varmaan moni muukin minun lisäksi kaipaillut/haikaillut... Tänään todennäköisesti kaupoilla käydessämme ostan itselleni taskukalenterin. Vuoden 2021 taskukalenterista ovat sivut käyneet vähiin. Niin kuin olen kirjoittanut, taskukalenteristani revin aina kuluneet viikot pois. Käytössäni on lisäksi pöytäkalenteri, josta näen kerta silmäyksellä koko viikon tapahtumat. Toistaiseksi en ole ottanut käyttöön sähköisiä kalentereita.

Se on Tapaninpäivä, sunnuntai 26.12.2021 ja kaikki hyvin - kyllä...

Se on Tapaninpäivä, sunnuntai 26.12.2021 ja kaikki hyvin - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin fiilistelemään pihalle lumikolan perässä kävelemään. Hyötyliikuntaa tällä kerralla vähänlaisesti. Työntelin kevyttä pakkaslunta kakkosliittymästä ja takapihan kulkuväyliltä sivuun. Pakkasta - 17 astetta mutta vinkka tekee siitä aika "purevan"... Sisään tultuani pistin takkapesään klapiannoksen, josko illalla sitä taas sytyttelee. Tänään ei ole oikeastaan mitään erityistä tekemistä. Tuskin tulee lähdettyä Tapaninpäivän ajelulle. Alkava viikko on sitten vuoden viimeinen viikko. Mielenkiintoinen vuosi on kohta taakse jäänyttä elämää. Jo toinen Koronavirusvuosi.

Se on Joulupäivä 25.12.2021 ja kaikki hyvin...

Se on Joulupäivä 25.12.2021 ja kaikki hyvin - kyllä... Tuossa hetki sitten kävi mielessä, että eilen Jouluaattona en nähnyt ensimmäistäkään Joulupukkia livenä liikkeellä. Varmaan tuossa Kainuunkadulla autossa muutama vilahti. Toki hän oli osannut jotain pientä hyödyllistä tuoda jo aiemmin. Perinteinen taskukalenteri oli minulta unohtunut itselleni ostamatta, mutta ehtiipä tuon ensi viikolla ennen vuoden vaihtumista. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa. Pikkupuolelle vein jo toissapäivänä ahkiollisen puita kuivumaan/lämpenemään. Osa viime syksynä kaadettuja kuusiklapeja. Menen kohtapuolin lämmittämään Pikkupuolen massiivista takkaa. Hetki sitten kävin läpi kolmannen kerran Lapin Kansa-lehden aluevaalikoneen. Pienet painotusmuutokset omissa vastauksissani muuttavat ehdokkaiden "paremmuusjärjestystä". Tuli tunne, että jotkut ehdokkaat eivät ole edes vaalitaktisista syistä vielä vastanneet tähän vaalikoneeseen. Täytyypä seurata tilannetta...

Se on Jouluaatto nyt ja Joulupukki liikkeellä - kyllä...

Se on Jouluaatto nyt ja Joulupukki liikkeellä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet totuttuun tapaan. Lähdimme ajelemaan Lallinperäntielle Arjaa ja Veeraa tapaamaan. Vincent tulee käymään porukkansa kanssa illansuussa. Kahvitellessamme pohdiskelimme vuoden 2021 elämansaldoa. Monia mielenkiintoisia vaiheita, joista on selvitty jotakuinkin kunnialla. Nimenomaan Veeran saldo on käsittämättömän hieno - menestystä on tullut roppakaupalla, ei kahta sanaa... Päätimme, että nautimme jatkossa jokaisesta päivästä - täysillä. Pois ajellessamme Rytikarin kohdalla vaimoni kysyi:"Osaisikohan täällä asua?" Totesin:"Mikä ettei, toki auton se vaatisi jatkossakin." Sanoin vähin seuranneeni Kemin asuntomarkkinoita... Teimme samalla reissulla perinteisen käynnin Peurasaaren hautausmaalla. Paljon oli väkeä liikkeellä - tuttujakin. Kyllä näillä käynneillä käyvät menneet ajat/henkilöt voimakkaasti ajatuksissa. Onneksi ajatukset, muistot ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Toivottavasti jatkossa ei takaraivoon hiivi katkeruus. Se olisi vihonviimeinen riesa... Olipa mukava ajella kotiin, ajaa auto talliin, kolata toiseen kertaan liittymät lumiauran jäljiltä auki ja astua lämpimään eteiseen. Sisälle tultuani totesin vaimolleni:"Nyt tarjoan Sinulle lasillisen hyvää punaviintä, ostin hivenen aiemmasta kalliimpaa." "Jaa - nythän olet vallan riehaantunut." kommentoi vaimoni myötäsukaisesti. Nyt ollaan vaan kaikessa rauhassa ja nautitaan Jouluaatosta. Niin ja kohtapuolin jouluateriasta...

Venäjä on maskirovkan eli hämäyksen, harhautuksen, "vedätyksen" mestari - kyllä, ei kahta sanaa...

Venäjä on maskirovkan eli hämäyksen, harhautuksen, "vedätyksen" mestari - kyllä, ei kahta sanaa... Venäjä on maskirovkan mestari, joka on hionut naamioidun sodankäynnin tekniikkaansa vuosisatojen aikana huippuunsa. Ainakin kerran Suomikin on joutunut siitä kärsimään kuuluisien Mainilan laukausten muodossa. Muitakin yrityksiä lienee: Maakaupat Turun saaristossa, Saimaalla, jne. ... Itse olen yhä huolestuneempi Suomessa asuvista niin sanotuista kaksoiskansalaisuuden omaavista henkilöistä, joista suurin osa on venäläisiä. Venäjä perustuslakinsa mukaan pitää huolen kansalaisistaan kaikissa olosuhteissa... Olen seurannut aika tarkkaan tänään torstaina 23.12.2021 Venäjän tämänhetkisen presidentin Vladimir Putinin perinteistä, vuosittaista lehdistötilaisuutta, jossa tarkkaan laaditun ohjelman mukainen propaganda on viritetty huippuunsa. Olen taannoin vuosia sitten kirjoittanut USA:n silloisesta presidentistä avoimesti - asiantuntijan näkemyksestä - että hän on narsistinen psykopaatti. Se pitänee vahvasti paikkansa. Olen kirjoittanut myös itänaapurimme tietyistä mediakipeistä avainhenkilöistä, että he ovat patologisia valehtelijoita. Patologinen valehtelija uskoo omiin valheisiinsa ja kaikki syy on aina muissa ihmisissä ja/tai organisaatioissa. He tuntevat olevansa uhattuina muiden taholta. Heissä ei ole koskaan syytä ja he ovat erinomaisia selittelijöitä uhkaavaan ja uhmakkaaseen käytökseensä. Mikäli vaivautuu lukemaan edellä mainitusta tilaisuudesta Helsingin Sanomien ja/tai Ylen tekstin, tulee vakuuttuneeksi, että esillä oleva henkilö on äärimmäinen esimerkki mainitsemistani asioista kehonkielineen kaikkineen... Hänessä on tyypillisen "katupojan" elkeitä - en minä mutta pojat - lisäyksenä hyökkäys on paras puolustus. Voi olla, että hänen näkemyksiään "tosiputinuskovaiset" vielä uskovat, mutta lännessä niille ymmärtääkseni yhä enemmän naureskellaan. Näkeehän sen Sokea Reettakin, että kyseessä on maskirovkaa eli hämäystä, harhautusta, "vedätystä". Toisaalta aika säälittävää itkupillivalitusta lännen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. On tämä kummaa aikaa...

Se on sitten Joulun aatonaatto - kyllä...

Se on sitten Joulun aatonaatto - kyllä... Joulun liikenne käynnistymässä ja kaikki jotakuinkin hyvin - ainakin meillä Suomessa, kunhan saamme tuon kirotun, kirotun, kirotun Koronavirusongelman kuriin. Aamun lehteä hakiessani totesin, että hyötyliikunta odottaa, kevyttä pakkaslunta on satanut ihan sopivasti. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkaan, puin työvaatteet päälle ja menin lumikolan perässä kävelemään. Vajaan kolmen vartin lumenkolausrupeama on takana - hyvä niin. Tavoitteeni on seurata klo 11 alkavaa itänaapurin päämiehen vuosittaista puhetta, tarinoita. Todennäköistä uhoa ja "katupoika/-pappa-kiukuttelua". Iltapäivällä pistetään Pikkupuolen leivinuunin tulet. Vaimoni aikoi paistaa aikaisemmasta pienemmän joulukinkun tällä kerralla leivinuunissa. Niin - on aivan pakko todeta, että eilen Blogisivuni katselijamäärät tipahtivat perinteisiin lukuihin. Mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu jatkossa...