Mitä tänään tähän asti...

Aamulehteä hakiessani totesin sääennusteen pitäneen paikkansa - toinen oikeastaan kolmas "ensilumi" on satanut - kyllä rapiat viiden senttimetrin lumikerros oli kauttaaltaan satanut. Eilen ihmettelin Blogisivuni lukijamäärää - loppujen lopuksi 7309 kävijää - ja tänään meno jatkuu. Tällä hetkellä jo yli 2800 kävijää. Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle työasussa lumitöihin, kolasin pääliittymän puhtaaksi ja puhdistan auton päältä lumet. Tarkistin päärakennuksen autotallissa, onko Land Roverin akun teholataus tuottanut toivottua lopputulosta vai joudunko irrottamaan akun ja lähtemään akkukaupoille. Kyllä - kävin ostamassa uuden akun ja testausmittarin. Olisin ostanut vanhaan mittariin piuhat, mutta eihän niitä erikseen löytynyt, no ei tuo uusi viritys hinnankiroissa ollut... Vaimoni oli varannut ajat influenssarokotuksiin ja 3. Koronarokotuksiin - hyvä niin. Taidanpa pistää klapit päärakennuksen takkapesään, josko illalla pistäisi tulet pesään...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Totean ainakin, että OHO! OHO! OHO! Miksi? Siksi, että Blogisivullani on tänään käyty tähän saakka lähes 6000 kertaa. Se on poikkeuksellisen suuri kävijä-/lukijamäärä. Jo eilenkin oli melkein 900. Normaalisti sivuillani käydään 80-120 kertaa vuorokaudessa. Blogisivua olen pitänyt 01.07.2014 alkaen. Ne olivat "pienten vihreiden tunnuksettomien miesten" aikaa Krimin niemimaalla. Arvelen, että globaalit hakukoneet ovat bonganneet muutamia artikkeleita, joita olen kommentoinut viime päivinä. Kukaties Itä-Ukrainaan liittyviin artikkeleihin, Valko-Venäjän hybridikohellukseen Liettuan, Latvian ja Puolan rajalla, Venäjän presidenttiin liittyviin artikkeleihin, Britannian pääministeriin liittyviin artikkeleihin, Amerikan edelliseen presidenttiin liittyviin artikkeleihin, Suomen hävittäjähankintaan liittyviin artikkeleihin, Suomen presidentin Sauli Niinistön tämän päivän puheisiin Saksassa, jne. ... Tuskin globaalit hakukoneet ovat minun perinteisistä aamutoimista kiinnostuneet tai muista kevyistä teksteistäni.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään puut ja välittömästi myös tulet. Nostetaan ainakin väliaikaisesti "kivikasan" lämpötilaa. Tänään ei taida olla sen kummempaa, paitsi jos intoudun autoja siirtelemään uuteen asentoon. Katsotaan nyt sitten... Vaimoni lähti kaupungille asioille ja minä päärakennuksen autotalliin. Land Roverin akku oli yön latauksessa. Pikkulaturi näytti, että akku olisi täynnä. Hyvä - starttasin - kuului vain vaimeaa surinaa. Hain volttimittarin ja jämerämmän laturin. Volttimittari näytti rapiat 10 voltin lukemat. Pistin vielä varmuuden vuoksi lataukseen, mutta taitaa olla edessä akun uusiminen. On tämä yhtä perkelettä, nykyakut eivät kestä juuri mitään. Ne on näemmä tehty "simahtamaan" tietyn/tarkkaan lasketun ajan kuluttua. Kävi mielessä jo kauan sitten edesmenneen kimppakyytikaverini sanat:"Elämä menee turhan värkätessä." Isäni sanoi minulle silloin tällöin:"Siinäpä se sinunkin nuoruus hupenee." Kyllä - tämäntyyppinen turha touhuaminen syö kyllä miestä. Kolme autoa, kolme akkua. Jos tämä menee uusintaan, niin autoihin on silloin vaihdettu akut jotakuinkin vuoden välein. Kävipä mielessä, että täyssähköautojen määrän lisääntyessä on odotettavissa aikamoinen "akkurumba"...

Tekstini ärsyttävät - kyllä...

Tekstini ärsyttävät - kyllä... Tiedän, että tekstini ärsyttävät muutamia lukijoita, vaikka ne ovat omasta mielestäni varsin maltillisia ja asiapitoisia - jopa uutta näkemystä elämänmenoon tarjoavia. Ärsyttävät varsinkin silloin, kun lohkaisen tosiasian, että olen pyörittänyt tähänastisen elämäni aikana muutakin kuin tahkoa... Tuo viimeksi mainittu tuli esiin muun muassa eilen selaillessani vanhoja vuosien 2002-2021 pöytäkalentereitani ja kirjoittaessani Kemin työaikaisista pöytäkalentereistani ajanjaksolla 1981-2008. Olen ollut monessa mukana. Luettelo olisi pitkä. Mukana valtakunnantasoistakin toimintaa opetus- ja insinöörikuvioissa. Kuntapolitiikassa en ole ollut mukana kuin vuodesta 2000 lähtien ja siinäkin suhteellisen vaatimattomalla panoksella. Tietysti edelliseen voi todeta, että vielähän sitä ehtii, jos aktiviteettia riittää ja pysyy jotakuinkin kopillaan jatkossa. Todettakoon sivujuonteena, että olin hetki sitten kirjoittamassa ehkä tähänastisen elämäni rankimman tekstin liittyen Ylen Sannikka-ohjelmaan, johon Esko Valtaojakin sotkettiin mukaan. "Pyyhin" sen kuittenkin pois. Minulla on vahva tunne, että joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin. Olen todella huolestunut, että Suomessa ei muka voi/saa kirjoittaa asioiden oikeilla nimillä...

Eräs Facebook-testeistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että hetki sitten oli historian havinaa. Mitä ihmettä? Kyllä! Näin oli, ei kahta sanaa... Olen tähänastisen elämäni aikana tarkastanut aika monta pöytäkirjaa: Yhdistysten 1970-luvun alkupuolelta lähtien ja lautakuntien vuodesta 2000 lähtien. Tähän saakka olen mennyt paikanpäälle, käynyt aineiston läpi ja kirjoitellut fyysisesti tarvittavat merkinnät - asia ok mutta nyt hetki sitten... Sain päivällä ilmoituksen kännykkääni, että minulle on saapunut pöytäkirja sähköistä allekirjoitusta varten. Räpläsin kokousmateriaalia ohjeiden mukaan innokkaana alustavasti uudessa älypuhelimessani, mutta siirryin aika pian uudelle luottamustoimitabletille. Kaikki meni ihan hyvin, mutta silmiini ei osunut aluksi vahvan tunnistautumisen ohjeistusta. Soitin yrityksen sihteerille. Kävimme mukavanrentoa keskustelua asiasta ja sieltähän ne tunnistautumislaatikot "hiplaamalla" löytyivät. Asia kunnossa. Kyllä kannatti tämäkin päivä elää! Uusia tuulia kertakaikkiaan...

Marraskuun viimeinen täysi viikko on käynnistynyt - kyllä...

Marraskuun viimeinen täysi viikko on käynnistynyt - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pisitin tulet päärakennuksen takkaan. Aamulehteä hakiessani pistin auton lämmitykseen. Vaimoni lähtee sillä aamupäivällä liikenteeseen. Itselläni ei ole alkuviikolla mitään aktiviteettia, toki loppuviikosta torstaina ja perjantaina. Kemin Keskustan kokous ja Länsi-Pohjan Insinöörien tapahtuma Torniossa - hyvä niin. Ajan kuluksi menin päärakennuksen autotalliin ajatuksena "ulkoiluttaa" = käyttää ulkona käymässä Land Roveria. Yritykseksi jäi. Kyllä tuo seisontakin näemmä kuluttaa aika lailla virtaa, vaikka tuossa vm. 2000 autossa ei kovin paljon kuluttavaa elektroniikkaa olekaan. Akku on nyt latauksessa, menköön nyt sitten näin...

Se on pöytäkalenterini mukaan tänään Tuomiosunnuntai - kyllä...

Se on pöytäkalenterini mukaan tänään Tuomiosunnuntai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja aloin seurata Keskustan puoluevaltuuston kokousta netistä Rovaniemeltä Lapin yliopiston tiloista. Ihan mielenkiintoinen kaksituntinen. Tämä tuskin on tuomittavaa, mene ja tiedä. Tänään ei taida olla muuta tekemistä kuin kääntää pöytäkalenterista uusi sivu eli marraskuun viimeinen täysi viikko esiin ja alkaa orientoitua loppuviikon aktiviteetteihin...

Sähköauto Suomessa...

Sähköauto Suomessa... Luin Helsingin Sanomista laajan artikkelin, jossa toimittaja valokuvaajan kanssa matkusti uudella sähköautolla Helsingistä Norjan Nordkappiin ja takaisin. Lukemani perusteella en voisi kuvitella ostavani täyssähköautoa lähitulevaisuudessa varsinkin, jos intoudumme vielä ajelemaan pitkiä matkoja Suomessa. Artikkelissa pohdiskeltiin muun muassa seuraavaa: Riittääkö virta? Sähköautolla pääsee kauas, mutta lataustolpalla voi odottaa ikävä yllätys. HS testasi, miten sähköautolla pärjää pitkällä Lapin-reissulla kylmässä säässä – ja mihin hintaan. Sinällään mielenkiintoinen artikkeli, joka kannattaa lukea, jos siihen on mahdollisuus...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan tällä kerralla pelkillä kuusiklapeilla - mukavan kuuloista ritinää. Tietokoneen avattuani totesin liikkeellä oleva kokouksia, joita kukaties käväisen vilkaisemassa. Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuston kokous on Rovaniemellä. Insinööriliiton edustajakokouksen toinen päivä näyttää olevan menossa Vantaalla. Viimeksi mainitussa tapahtumassa olen taannoin ollut useinkin paikan päällä. Niin - tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä, joten ollaan sitten vaan...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikot menevät yhtenä hujauksena. Menkööt ja toisaalta hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkaan ja hain taas kerran korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta. Tänään ei ole oikeastaan mitään erikoista tekemistä. Kuulin hetki sitten, että vaimoni/mummo hakee pojantyttären Veeran loppuiltapäivästä Lumilinnalta, jossa hänellä on pienimuotoinen esiintymistapahtuma, keikka - mielenkiintoista.

Illansuupohdiskelua - kyllä...

Illansuupohdiskelua - kyllä... Olen usein miettinyt, miksi ihmeessä en saa tiettyihin ihmisiin katsekontaktia. En koskaan vaikka olen tavannut heitä vuosien jopa vuosikymmenien aikana useastikin. He selvästi välttelevät asiaa. Kerroin aina edellisessä elämässäni eli opetustyössä oppilailleni - ensimmäistä kertaa uuden luokan tavatessani - niin sanotusta neljän sekunnin säännöstä. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat. Niin - kättelin itse aina kaikki uudet oppilaat... Se on siinä! Ne määrittävät näkemyksemme ihmisestä. Se on se ensivaikutelma, joka pääsääntöisesti on oikea ja säilyy. Tosiaan - olen ollut tiettyjen henkilöiden kanssa usein kokouksissa, mutta en saa heihin kontaktia. Se on jollakin tavalla jonkin asteita epäluottamusta, aliarvioimista, vähättelyä. Vai onko se sittenkin henkilön epävarmuutta. Näin sen olen itse tulkinnut...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Vesisateinen aamu. Sitä aistiessa kaipaa lumen tuloa ja maiseman "valkaistumista". Kävimme hetki sitten kauppareissulla Karjalahdella ja keskustassa. Prismassa jäin istuskelemaan penkille. Olihan siinä monenlaista ohikulkijaa. Luonnollisesti tämän kirotun Koronavirusongelman vuoksi kiinnitin huomiota kasvomaskien käyttöön. Murheellisen monet olivat ilman kasvomaskeja. Loppuiltapäivästä/alkuillasta minulla on kaksi kokousta, tuttua peruskauraa... Kyllä - asiallisia ja erittäin antoisia kokouksia, ei kahta sanaa.

Elämäni ensimmäinen kokopitkä etäkokous tänään iltapäivällä - kyllä...

Elämäni ensimmäinen kokopitkä etäkokous tänään iltapäivällä - kyllä... Tosin kerran olen osallistunut Kemin kaupungin tarkastuslautakunnan kokoukseen "etänä" kaupungintalolla edellisellä luottamustoimitabletilla ja entisillä ohjeistuksilla. Niin - tänään oli perusturvalautakunnan ylimääräinen kokous oli kokonaisuudessaan kaikkien osallistujien osalta etänä Teams-ympäristössä. Testasin eilen lautakunnan sihteerin kanssa nykylaitteen toimivuuden ja omat käytäntöni. Ei ongelmia. Kyllä silloin kun laitteet toimivat ja muutoinkin toiminta, kokouskäyttäytyminen on sopivan rauhallista niin avot - etänäkin. Vaikka olla kokouksessa - face to face - osallistujien kanssa on aivan toisesta maailmasta. Iltapäivän kokousasia esiteltiin asiallisesti ja perusteellisesti. Vähäisten tarkennuskysymysten ja päätösehdotustarkennusten jälkeen perusturvatautakunnan oli helppo tehdä yksimielinen päätös asiassa, joka tarkastettiin samantien kokouksessa - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aamun lehteä lukiessani jäin hetkeksi pohdiskelemaan Kemin valtuustokokouksen uutisointia. Niin - videointitekniikan pettämisen (äänikortin rikkoontuminen) vuoksi ei valtuutettujen ääni ollut kuultavissa. Lehdessä oli luettavissa: Kemin valtuusto otti aikalisän budjetin kanssa. Valtuuston puheenjohtajan sanoin:"Valtuutetut kokivat, ettei vielä ole kyetty tuomaan tarpeeksi esille, että mitä kireä talousraami tarkoittaa ihan konkreettisesti. Edelliseen liittyvänä: Ilmeisesti perinteisiä rautalankamalleja vielä tarvitaan talouskurjuuden vahvistamiseksi, vakuuttamiseksi. Oli niin tai näin, minä pistän hetken päästä puut päärakennuksen takkapesään, haen korillisen puuklapeja puu- ja varastokatoksesta ja alan orientoitua iltapäivän perusturvalautakunnan ylimääräiseen etäkokoukseen. Sitä ennen ehtii hyvin tutkiskella netistä, mitä maailmalla on tapahtunut...

Mielenkiintoinen testiaamu tänään - kyllä...

Mielenkiintoinen testiaamu tänään - kyllä... Perusturvalautakunnan ylimääräinen kokous on huomenna etänä. Olin eilen sopinut lautakunnan sihteerin kanssa, että testaamme/tarkistamme Teams-kokoukseen liittyvät asiat tänään klo 09.00, näin teimme. Kaikki tuntui toimivan, vaikka aikaisemmin en tiettyjä aineistoja ole saanut avatuksi Teams-ympyröissä "yhdellä napin painalluksena". Olin saanut kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Messengein kautta viestin kommenttiini eilisen valtuustokokouksen nauhoituksen äänityksestä. Tekniikka on hyvä silloin kun se toimii... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Olen luvannut vaimolleni, että hankin puut, lämmitän takat (päärakennuksen ja Pikkupuolen) niin kauan kuin ymmärrän, mitä olen tekemässä. Toivottavasti vielä pitkään. Tänään ei oikeastaan sitten mitään muuta järeämpää, antaa ajan kulua.

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään maanantaina 15.11.2021 klo 16 alkaen - kyllä...

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään maanantaina 15.11.2021 klo 16 alkaen - kyllä... Katselin - tosiaan katselin aika pitkiä pätkiä kyseisestä kokouksesta, koska ainakaan tänne Haukkarin Kainuunkadulle ei jostain syystä ääntä riittänyt. Oli aika mielenkiintoista katsella valtuutettujen kehonkieltä varsinkin, kun tunnen aika suuren osan puhujista. Jostain näemmä äänestettiinkin, ilmeisesti henkilövalinnoista, kun lippuja tiputeltiin kristalliseen vaaliuurnaan. Kukaties löydän jostakin äänellisen version em. kokouksesta...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No muun muassa sitä, että olen koko kirotun, kirotun, kirotun Koronavirusongelman aikana tuonut esiin, että se ei ole ohi - ei lähellekään. Esimerkiksi Länsi-Pohjassa viimeiset viikot ovet olleet pahimpia koskaan. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten löperösti, välinpitämättömästi monet asiaan suhtautuvat. Valitettavasti nimenomaan monet nuoret ja rokottamattomat. Mielestäni ei kannata odottaa, että alueemme sairaalapaikat ja teho-osastopaikat täyttyvät äärimmilleen. Menkää ihmeessä hankkimaan rokotukset, pitäkää kasvosuojainta ja hoitakaa käsidesiasiat asiallisesti...

46. viikko käynnistyy - kyllä...

46. viikko käynnistyy - kyllä... Aamulla poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen arvelin herääväni lumisateeseen ja kovaan tuuleen - eilisen säätiedotuksen mukaan. Eipä se niin mennytkään, aamulehteä hakiessani totesin olevan kevyttä tihkusadetta ilmassa. Kukaties olin katsonut säätiedotuksen huolimattomasti. Oli niin tai näin perinteisten aamutoimien jälkeen käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esille. Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous illansuussa. Sitä ennen iltapäivällä valtuutetuilla talouspohdiskelua - sitä kyllä riittää lähivuosiksi. Viikolla näyttää olevan sopivaa kokousaktiviteettia - hyvä niin. Vaimoni lähti keskustaan asioille. Nyt on pihalla paikka paikoin tosi liukasta. Otin päärakennuksen autotallista hiekotussepeliä, jota ripottelin pahimpiin paikkoihin. Täytyy yrittää olla mahdollisimman varovainen, ei ole muuta mahdollisuutta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen klapeja. Oikeastaan vanhoja, kuivia, lyhyitä kapuloita - kyllä ne aikanaan = kohta takkapesässä palavat. Asiasta toiseen. Minulta(kin) on kysytty, enkö tosiaan aio lähteä aluevaaliehdokkaaksi? Olen vastannut, että en koska kemiläisenä kuntapäättäjänä minulla on luottamustyösarkaa ihan nokko ja Keskustan Kemin kuntayhdistyksellä on jo nyt hyviä, potentiaalisia ehdokkaita. Ehdokkaat aakkosjärjestyksessä: Tuire Kourula, Juha Taanila, Eero Tuokila ja Paavo Väyrynen. Kyllä näistä pitäisi löytyä väylä 59 aluevaltuuston jäseneksi tammikuun 2022 ensimmäisissä aluevaaleissa... Niin - tänään täytyy nauttia kauniista marraskuun pakkaspäivästä.

Voi ukkopaha, olet varsinainen höpöttäjä...

Voi ukkopaha, olet varsinainen höpöttäjä, kävi mielessä katsellessani taannoin erästä televisiosta tullutta haastattelua - kyllä. Höpöttäjiä on joka lähtöön ja asemallekin taitaa osa jäädä. On globaalihöpöttäjiä, maanosahöpöttäjiä, maahöpöttäjiä - meillä siis kansallishöpöttäjiä, maakuntahöpöttäjiä, talousaluehöpöttäjiä, kunta-/kaupunkihöpöttäjiä, kaupunginosahöpöttäjiä, katuhöpöttäjiä, jne. ... Mistä höpöttäjän tunnistaa? Mielestäni hänet tunnistaa siitä, että tuuli liikuttelee hänen huuliaan valtoimenaan. Hänen suustaan tulee kyllä tunnistettavaa tekstiä, sanoja, mutta niiden järjestys on välillä sattumanvarainen, välillä järjenvastainen. Siihen ei kerta kaikkiaan pääse kiinni. Hän kyllä uskoo vahvasti omaan paasaukseensa ja hän ei voi ymmärtää, että muut eivät usko siihen. Hän on usein henkilö, joka puhuu ummet ja lammet, välillä vakuuttavastikin. Moni menee siinä vaiheessa niin sanotusti halpaan ja katuu sinisilmäisyyttään asioiden todellisen laidan paljastuttua. Perushöpöttäjä on henkilö, joka ei ole ottanut vastuuta juuri mistään ja ei juuri koskaan. Että tunnenko itse henkilökohtaisesti höpöttäjiä? Kyllä - joka tason höpöttäjiä. En luonnollisestikaan lähde nimiä luettelemaan. Muuten aivan hetki sitten olin kuulevani, että joku lukijoista totesi: "Mitä ihmettä sinä oikein höpötät?" Kyllä - nyt on parasta lopettaa höpinät...