Illansuupohdiskelua - kyllä...

Illansuupohdiskelua - kyllä... Olen usein miettinyt, miksi ihmeessä en saa tiettyihin ihmisiin katsekontaktia. En koskaan vaikka olen tavannut heitä vuosien jopa vuosikymmenien aikana useastikin. He selvästi välttelevät asiaa. Kerroin aina edellisessä elämässäni eli opetustyössä oppilailleni - ensimmäistä kertaa uuden luokan tavatessani - niin sanotusta neljän sekunnin säännöstä. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat. Niin - kättelin itse aina kaikki uudet oppilaat... Se on siinä! Ne määrittävät näkemyksemme ihmisestä. Se on se ensivaikutelma, joka pääsääntöisesti on oikea ja säilyy. Tosiaan - olen ollut tiettyjen henkilöiden kanssa usein kokouksissa, mutta en saa heihin kontaktia. Se on jollakin tavalla jonkin asteita epäluottamusta, aliarvioimista, vähättelyä. Vai onko se sittenkin henkilön epävarmuutta. Näin sen olen itse tulkinnut...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Vesisateinen aamu. Sitä aistiessa kaipaa lumen tuloa ja maiseman "valkaistumista". Kävimme hetki sitten kauppareissulla Karjalahdella ja keskustassa. Prismassa jäin istuskelemaan penkille. Olihan siinä monenlaista ohikulkijaa. Luonnollisesti tämän kirotun Koronavirusongelman vuoksi kiinnitin huomiota kasvomaskien käyttöön. Murheellisen monet olivat ilman kasvomaskeja. Loppuiltapäivästä/alkuillasta minulla on kaksi kokousta, tuttua peruskauraa... Kyllä - asiallisia ja erittäin antoisia kokouksia, ei kahta sanaa.

Elämäni ensimmäinen kokopitkä etäkokous tänään iltapäivällä - kyllä...

Elämäni ensimmäinen kokopitkä etäkokous tänään iltapäivällä - kyllä... Tosin kerran olen osallistunut Kemin kaupungin tarkastuslautakunnan kokoukseen "etänä" kaupungintalolla edellisellä luottamustoimitabletilla ja entisillä ohjeistuksilla. Niin - tänään oli perusturvalautakunnan ylimääräinen kokous oli kokonaisuudessaan kaikkien osallistujien osalta etänä Teams-ympäristössä. Testasin eilen lautakunnan sihteerin kanssa nykylaitteen toimivuuden ja omat käytäntöni. Ei ongelmia. Kyllä silloin kun laitteet toimivat ja muutoinkin toiminta, kokouskäyttäytyminen on sopivan rauhallista niin avot - etänäkin. Vaikka olla kokouksessa - face to face - osallistujien kanssa on aivan toisesta maailmasta. Iltapäivän kokousasia esiteltiin asiallisesti ja perusteellisesti. Vähäisten tarkennuskysymysten ja päätösehdotustarkennusten jälkeen perusturvatautakunnan oli helppo tehdä yksimielinen päätös asiassa, joka tarkastettiin samantien kokouksessa - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aamun lehteä lukiessani jäin hetkeksi pohdiskelemaan Kemin valtuustokokouksen uutisointia. Niin - videointitekniikan pettämisen (äänikortin rikkoontuminen) vuoksi ei valtuutettujen ääni ollut kuultavissa. Lehdessä oli luettavissa: Kemin valtuusto otti aikalisän budjetin kanssa. Valtuuston puheenjohtajan sanoin:"Valtuutetut kokivat, ettei vielä ole kyetty tuomaan tarpeeksi esille, että mitä kireä talousraami tarkoittaa ihan konkreettisesti. Edelliseen liittyvänä: Ilmeisesti perinteisiä rautalankamalleja vielä tarvitaan talouskurjuuden vahvistamiseksi, vakuuttamiseksi. Oli niin tai näin, minä pistän hetken päästä puut päärakennuksen takkapesään, haen korillisen puuklapeja puu- ja varastokatoksesta ja alan orientoitua iltapäivän perusturvalautakunnan ylimääräiseen etäkokoukseen. Sitä ennen ehtii hyvin tutkiskella netistä, mitä maailmalla on tapahtunut...

Mielenkiintoinen testiaamu tänään - kyllä...

Mielenkiintoinen testiaamu tänään - kyllä... Perusturvalautakunnan ylimääräinen kokous on huomenna etänä. Olin eilen sopinut lautakunnan sihteerin kanssa, että testaamme/tarkistamme Teams-kokoukseen liittyvät asiat tänään klo 09.00, näin teimme. Kaikki tuntui toimivan, vaikka aikaisemmin en tiettyjä aineistoja ole saanut avatuksi Teams-ympyröissä "yhdellä napin painalluksena". Olin saanut kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Messengein kautta viestin kommenttiini eilisen valtuustokokouksen nauhoituksen äänityksestä. Tekniikka on hyvä silloin kun se toimii... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Olen luvannut vaimolleni, että hankin puut, lämmitän takat (päärakennuksen ja Pikkupuolen) niin kauan kuin ymmärrän, mitä olen tekemässä. Toivottavasti vielä pitkään. Tänään ei oikeastaan sitten mitään muuta järeämpää, antaa ajan kulua.

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään maanantaina 15.11.2021 klo 16 alkaen - kyllä...

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään maanantaina 15.11.2021 klo 16 alkaen - kyllä... Katselin - tosiaan katselin aika pitkiä pätkiä kyseisestä kokouksesta, koska ainakaan tänne Haukkarin Kainuunkadulle ei jostain syystä ääntä riittänyt. Oli aika mielenkiintoista katsella valtuutettujen kehonkieltä varsinkin, kun tunnen aika suuren osan puhujista. Jostain näemmä äänestettiinkin, ilmeisesti henkilövalinnoista, kun lippuja tiputeltiin kristalliseen vaaliuurnaan. Kukaties löydän jostakin äänellisen version em. kokouksesta...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No muun muassa sitä, että olen koko kirotun, kirotun, kirotun Koronavirusongelman aikana tuonut esiin, että se ei ole ohi - ei lähellekään. Esimerkiksi Länsi-Pohjassa viimeiset viikot ovet olleet pahimpia koskaan. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten löperösti, välinpitämättömästi monet asiaan suhtautuvat. Valitettavasti nimenomaan monet nuoret ja rokottamattomat. Mielestäni ei kannata odottaa, että alueemme sairaalapaikat ja teho-osastopaikat täyttyvät äärimmilleen. Menkää ihmeessä hankkimaan rokotukset, pitäkää kasvosuojainta ja hoitakaa käsidesiasiat asiallisesti...

46. viikko käynnistyy - kyllä...

46. viikko käynnistyy - kyllä... Aamulla poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen arvelin herääväni lumisateeseen ja kovaan tuuleen - eilisen säätiedotuksen mukaan. Eipä se niin mennytkään, aamulehteä hakiessani totesin olevan kevyttä tihkusadetta ilmassa. Kukaties olin katsonut säätiedotuksen huolimattomasti. Oli niin tai näin perinteisten aamutoimien jälkeen käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esille. Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous illansuussa. Sitä ennen iltapäivällä valtuutetuilla talouspohdiskelua - sitä kyllä riittää lähivuosiksi. Viikolla näyttää olevan sopivaa kokousaktiviteettia - hyvä niin. Vaimoni lähti keskustaan asioille. Nyt on pihalla paikka paikoin tosi liukasta. Otin päärakennuksen autotallista hiekotussepeliä, jota ripottelin pahimpiin paikkoihin. Täytyy yrittää olla mahdollisimman varovainen, ei ole muuta mahdollisuutta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen klapeja. Oikeastaan vanhoja, kuivia, lyhyitä kapuloita - kyllä ne aikanaan = kohta takkapesässä palavat. Asiasta toiseen. Minulta(kin) on kysytty, enkö tosiaan aio lähteä aluevaaliehdokkaaksi? Olen vastannut, että en koska kemiläisenä kuntapäättäjänä minulla on luottamustyösarkaa ihan nokko ja Keskustan Kemin kuntayhdistyksellä on jo nyt hyviä, potentiaalisia ehdokkaita. Ehdokkaat aakkosjärjestyksessä: Tuire Kourula, Juha Taanila, Eero Tuokila ja Paavo Väyrynen. Kyllä näistä pitäisi löytyä väylä 59 aluevaltuuston jäseneksi tammikuun 2022 ensimmäisissä aluevaaleissa... Niin - tänään täytyy nauttia kauniista marraskuun pakkaspäivästä.

Voi ukkopaha, olet varsinainen höpöttäjä...

Voi ukkopaha, olet varsinainen höpöttäjä, kävi mielessä katsellessani taannoin erästä televisiosta tullutta haastattelua - kyllä. Höpöttäjiä on joka lähtöön ja asemallekin taitaa osa jäädä. On globaalihöpöttäjiä, maanosahöpöttäjiä, maahöpöttäjiä - meillä siis kansallishöpöttäjiä, maakuntahöpöttäjiä, talousaluehöpöttäjiä, kunta-/kaupunkihöpöttäjiä, kaupunginosahöpöttäjiä, katuhöpöttäjiä, jne. ... Mistä höpöttäjän tunnistaa? Mielestäni hänet tunnistaa siitä, että tuuli liikuttelee hänen huuliaan valtoimenaan. Hänen suustaan tulee kyllä tunnistettavaa tekstiä, sanoja, mutta niiden järjestys on välillä sattumanvarainen, välillä järjenvastainen. Siihen ei kerta kaikkiaan pääse kiinni. Hän kyllä uskoo vahvasti omaan paasaukseensa ja hän ei voi ymmärtää, että muut eivät usko siihen. Hän on usein henkilö, joka puhuu ummet ja lammet, välillä vakuuttavastikin. Moni menee siinä vaiheessa niin sanotusti halpaan ja katuu sinisilmäisyyttään asioiden todellisen laidan paljastuttua. Perushöpöttäjä on henkilö, joka ei ole ottanut vastuuta juuri mistään ja ei juuri koskaan. Että tunnenko itse henkilökohtaisesti höpöttäjiä? Kyllä - joka tason höpöttäjiä. En luonnollisestikaan lähde nimiä luettelemaan. Muuten aivan hetki sitten olin kuulevani, että joku lukijoista totesi: "Mitä ihmettä sinä oikein höpötät?" Kyllä - nyt on parasta lopettaa höpinät...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä kauppa- ja ulkoilukierrokselle. Lyhyesti luettelonomaisesti: Ensin kuitenkin kuusenhavujen vienti yhteiselle tuttavallemme Koivuharjulle sitten muovit kierrätykseen Karjalahdelle, tölkit ja pullot kierrätykseen Prismaan, Alkosta valkoista ja punaista, käynti Prismassa, käynti TEXissä/uusi Tokmanni, käynti City-Marketissa, käynti S-Marketissa ja sitten sisäsataman kautta Mansikkanokalle. Pieni kävelylenkki. Sauvosaaren takakentän ohi ajellessamme katselin uimahallin kupeeseen mahdollisesti nousevaa liikuntahallikokonaisuutta kävi mielessä, että ahtautta riittää ja parkkipaikat mietityttää mutta eiköhän se siitä... Kaupungilla ajellessamme huiskuttelimme eräälle minun Facebook-kavereistani. Mahtoiko tuntea, kun olimme "uudella ympärivuotisautollamme" liikenteessä. Kotiin tultuamme panimme munkkikahvit tippumaan. Ne juotuamme päätimme olla vaan. Niin tai oikeastaan vaimoni kutoo/virkkaa/lukee ja minä seuraan maailmanmenoa netissä. Mahdollisesti "joudun kommentoimaan" jotakin lukemaani artikkelia...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko taas mennä vilahti. Katselin hetki sitten netistä eilisen Metsä Groupin uuteen biotuotetehtaaseen liittyvän Sahansaarenkadun infotilaisuuden. Työt etenevät suunnitellusti - hyvä niin. Tänään taitaa olla päivä, jolloin ei välttämättä tarvitse tehdä yhtään mitään. Annetaan ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tutkiskelin Kemin kaupungin sivuilta flunssarokotusten aikatauluja. Näyttää siirtyvän joulukuulle meidän osalta. Tänään on alkuillasta kokous Keskustan Peräpohjolan piirin ja Kemin Keskustan kuntayhdistyksen toimitilassa. Samanaikaisesti on Metsä Fibren biotuotetehtaaseen liittyvä info lähinnä Sahansaarenkadun alueella tapahtuvista, meneillään olevista töistä. Sen voi katsella nauhoitettuna myöhemmin illalla. On kaunis pakkasaamu, taidanpa pistää tulet päärakennuksen takkaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että näinä päivinä saamme lukea mitä ihmeellisimpiä menestystarinoita ihmisistä, jotka ovat onnistuneet yritysmaailmassa ja joista on hetkellisesti tullut superkovia veronmaksajia lähinnä myyntivoittojen ansiosta. Myönteistä on lisäksi se, että he eivät ainakaan mediatietojen perusteella ole piilottamassa voittojaan paljon viime aikoina esillä olleisiin niin sanottujen veroparatiisien pimentoihin. Käy kieltämättä takaraivossa ajatus, että kyllähän tänne Meri-Lappiinkin, Kemiinkin kipeästi kaipaamme kovanluokan veronmaksajia pönkittämään tämänhetkistä pohjamudissa räpiköivää kuntataloutta. Jospa niitä vielä nähdään. Muun muassa Veitsiluodon saarella olisi tilaa kohta tehdä vaikka mitä...

Kevyttä touhuamista tänään ja autoajelua - kyllä...

Kevyttä touhuamista tänään ja autoajelua - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni kävi pistämässä Pikkupuolen takkaan tulet. Hiukan ennakointia viikonvaihteen yövieraan tuloon. Vein vaimoni kaupungille asioille ja samalla reissulla hiukan sightseeing-ajelua, jonka aikana bensiinitankin hälytys tuli esiin. Ajelin huoltoasemalle. Tankkiin sopi noin 60 litraa bensiiniä, joten viitisen litraa oli vielä jäljellä. Kotiin tultuani tarkistin edellisen täyttöajankohdan. Se oli viisi viikkoa sitten. Onneksi tankilla ei aivan joka viikko tarvitse käydä. Kävin pistämässä Pikkupuolelle toisen pesällisen puita palamaan. Samalla vein betonikärryllisen puita - vasta kaadettujen pihakuusien klapeja - takankupeeseen kuivumaan. Niitä voi kuivien koivuklapien sekaan syöttää aikanaan... Taitaa mennä loppupäivä televisiota katsellessa ja maailmanpolitiikkaa seuratessa. Maailmalla on taas uusia kriisipesäkkeitä. Venäjän presidentin käsikassara eli kollega Valko-Venäjältä koettelee Puolan vastaisella rajalla EU:n ja kukaties NATO:nkin kärsivällisyyttä. Eipä tuo tilanne entisen Jugoslavian alueellakaan ole rauhoittumaan päin - päinvastoin. Onneksi täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella on aika rauhallista - ainakin toistaiseksi. Ainoastaan tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirus-ongelma on edelleen päällä. Käykää ihmeessä rokotuttamassa itsenne, pitäkää kasvomaskeja, käyttäkää käsidesejä, älkää riehaantuko lähestyvän Pikkujoulusesongin aikana...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimen jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään sopivan annoksen "lyhytklapeja" eli puita, kalikoita, jotka eivät täytä nykyään käyttämäämme 40 cm mittaa. Mutta puta nekin ovat ja palavat erinomaisesti. Pistin työasun päälle ja siirryin fiilistelemään viimeiset - 4 kpl - kuusipökäleet klapeiksi. Homma hoidettu. Vaimoni lähti asioille keskustaan. Itse alan orientoitumaan loppuiltapäivän Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n tapahtumaan. Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin asiamieheltä Mikko Sormuselta tuli viesti, että tilaisuuteen osallistuu näillä näkymin kymmenisen henkilöä. Varmaan tapaan muutaman niin sanotun tulevaisuuden tähden eli insinöörivaikuttajan...

Huolestuttavia etusivun uutisia Kemin kuntataloudesta - kyllä valitettavasti...

Huolestuttavia etusivun uutisia Kemin kuntataloudesta - kyllä valitettavasti... Haettuani kadunvieren postilaatikosta aamun Lapin Kansa-lehden havahduin taas kerran etusivun irrotteluun Kemin kuntataloudesta. Se ei toki ole mitään uutta mutta siltikin... Lehden sisäsivulla Kemin perusturvajohtaja Liisa Niiranen tuo esiin asiallisesti raaàt faktat, joista sotepuolen ylitykset johtuvat. Peruslähtökohta on yksinkertainen: Ihmisistä pidetään huolta. Asia erikseen, onko meillä loppujen lopuksi nykyisen tasoiseen huolenpitoon jatkossa varaa. Siteeraan silloin tällöin kuuluisien henkilöiden sanomisia. USA:n entisen presidentti John F. Kennedy sanoi - vapaasti muisteltuna - seuraavaa: "Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Viikko kaksi sitten yritin viritellä keskustelua Kemiin liittyvänä eräänlaista "Hattu kiertämään"-projektia. Ajatuksena oli optimistinen perusasia, että Kemissä niin sanotut hyväosaiset, joita kaupungissamme on kuitenkin paljon, kantaisivat nykyistä enemmän taloudellista vastuuta toiminnastamme. Enemmän kuin mikä on pakollista. Ajatus ei lähtenyt "lentoon". Se jotakuinkin vaiettiin kuoliaaksi - toistaiseksi...

Mitä tänään tähän asti...

Pakkasaamu - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Heräsin poikkeuksellisen aikaisin, kukaties nuo puu- ja varastokatoksen kupeessa olevat kuusipökäleet olivat mielenpäällä. Pistän kohta työasun päälle ja lähden niitä halkomaan. Tänään ei pitäisi olla sen kummempaa. Huomenna tiistaina ajattelin mennä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n järjestämään illansuutapahtumaan. Saan infoa, miten insinöörit ovat omalta osaltaan selvinneet kirotun Koronaviruksen aiheuttamista muutoksista. Ilmeisesti etätyö entistä laajemmassa muodossaan jää pysyväksi ilmiöksi...

Marraskuun toinen viikko käynnistyy - kyllä...

Marraskuun toinen viikko käynnistyy - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen käänsin pöytäkalenteristani esiin alkaven viikon, johon olen merkinnyt muutaman tapahtuman. Kaksi niistä on tapahtumia, joihin en ole osallistunut pitkään aikaan - osittain siksi, että Koronavirusongelman vuoksi niitä ei ole järjestetty. Toivottavasti pääsemme vähitellen niin sanottuun normaaliin päiväjärjestykseen... Kaunis, aurinkoinen ilma, voi olla, että lähdemme päivällä Kemin keskustaan rannalle käveleskelemään. Kyllä sinne lähdimme ja ajelimme menomatkalla sightseeing-tyyppisesti Sahansaarenkadun keskeneräistä reittiä pitkin. Onhan se aika myllerrystä, mutta hyvä siitä varmasti tulee. Käytyämme Mansikkanokalla perinteisen lenkin kotiin tultuamme puhelimeni kohta soi. Katunaapuri soitti ja totesi:"Eiköhän kaadeta ne kuuset viimeinkin." Totesin, että sopii, tule puolen tunnin päästä. Eipä mennyt kuin tovi, kun vaimoni totesi, että moottorisaha jo pihalla käy. Menin pihalle työasussa, hain kuulosuojat autotallista. "Sinulla on lyhyet puolet tunnit." sanoin puunkaatajalle, joka oli jo toisen kuusen pistänyt kumoon ja osittain pätkinytkin. Sovimme, että loput pätkitään noin 40 cm pituisiksi, koska olemme siirtyneet entisestä 10 cm lyhyempiin klapeihin. Pätkityt puut ovat lavojen päällä odottamassa halkomista. Latvat otettiin joulukuusiksi. Aikamoinen määrä oksia odottaa kevättä ja viemistä Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentälle.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Vaimoni sanoi menevänsä Peurasaaren hautausmaalle ja kaupoille. Jäin tällä kerralla kotiin passiin, mikäli kahden pihakuusen kaatomies tulisi paikalle. Vaimoni tultua kotiin hän kertoi todenneensa/"tavanneensa" moni yhteisteisiä tuttujamme. Myös elossa olevia tuttujamme. Olisi mukava jututtaa noita ajasta iäisyyteen siirtyneitä tuttujamme, jotka teoriassa voisivat olla yhä joukossamme. Minullekin tämän tästä todetaan: "Sinulla on viimeinen väri hiuksissa ja/tai että olen viimeisellä/neljännellä kvartaalilla." Totta - näin se on ja on aivan pakko tunnustaa, että kuolema käy silloin tällöin - onneksi harvoin - mielessä ajatuksin: Tässäkö se nyt sitten oli... Onneksi niin sanotusta tuon puoleisesta ei ole kenelläkään aivan täydellistä varmuutta. Kaikesta huolimatta kannattaa elää tätä päivää täysillä, jotakuinkin sivistyneesti...