Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan - perinteisesti. Television aamu-uutisia katsellessani totesin Ylen kannatumittauksen toteutetun ensimmäistä kertaa tälle talvelle hengessä: Mitä puoluetta äänestäisit, jos kuntavaalit ( ei eduskuntavaalit) olisivat nyt. Palkintosijoilla olevat puolueet - SDP, Perussuomalaiset ja Kokoomus - ovat virhemarginaalin sisällä ja Keskusta nousee. Siirryttyäni tietokoneeni ääreen mediasisältö on tuttua viime päiviltä/viikoilta: Kirottu Koronavirustilanne on päällimmäisenä, onneksi nuo rokotukset edistyvät asiallisesti.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkaan ja hain korillisen puita sisään lämpenemään. Tietokoneen avattuani totesin pari mielenkiintoista sähköpostiviestiä ilmestyneen. Toinen saarimökin mahdolliseen sähköistämiseen = aurinkopaneeleiden asentamiseen ja toinen lähestyvän kuntavaalimainonnan käynnistämiseen - hyvä niin. Viimeksi mainittuun eli henkilökohtaiseen kuntavaalimainontaan liittyvän aineiston - tekstin ja kuvan lähetän tänään liikkeelle. Oikeastaan tälle päivälle ei tällä hetkellä ole tiedossa kummempaa... Edelliseen sen verran, että vuodenvaihteessa uusittuani älykännykän ja tietokoneen uusvanhaan laitteeseen, on ollut taas orientoitumista uusiin käytäntöihin. Vauhtia on tullut lisää, mutta välillä tuntuu, että aineistoni vilahtavat bittitaivaaseen tai mihin lie. Joka tapauksessa muun muassa hetki sitten - ilmeisesi onnistuin tumpeloimaan - huolellisesti suunnittelemani aineiston "jonnekin". Kukaties se putkahtaa kohta jostakin näyttöruudulleni tai sitten ei...

Tapaus Aleksei...

Tapaus Aleksei kyllä mietityttää. Miksi? Siksi, että sillä on kukaties hyvin laajoja heijastusvaikutuksia globaalisestikin. Lainasin pätkän Ylen sivuilta hetki sitten tekstiä: Venäjä syyttää länsimaita sisäisiin asioihin sekaantumisesta Länsimaat ovat vaatineet Navalnyin vapauttamista. Venäjän presidentin edustaja Dmitri Peskov sanoi Kremlin toivovan, että Navalnyin tapaus ei vaikuta Venäjän ja Euroopan unionin suhteisiin. – Toivomme, että sellaista hölynpölyä kuten Venäjän ja EU:n suhteiden kytkemistä pidätyskeskuksen asukkaaseen ei tapahdu, Peskov sanoi toimittajille. Oikeudenkäynti saapui seuraamaan myös joukko länsimaisia diplomaatteja. Paikalla olivat muun muassa Britannian, Saksan, Itävallan, Tšekin ja Euroopan unionin edustajat. Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova piti ulkomaisten diplomaattien läsnäoloa oikeudessa sekaantumisena Venäjän sisäisiin asioihin. – Muistutan, että perinteisesti diplomaatit tukevat ulkomaisissa oikeusistuimissa omia kansalaisiaan. Vaikka länsimaalaiset pitävät Navalnyitä "omanaan", hän on Venäjän federaation kansalainen, Zaharova kirjoitti Facebookissa. Britannian suurlähetystöstä kerrottiin Venäjän valtiolliselle uutistoimistolle RIA Novostille, että diplomaattien läsnäolo Navalnyin oikeudenkäynnissä on tavallinen käytäntö. Olen seurannut - oikeastaan jo muutaman vuoden - ainakin vuodesta 2014 alkaen Venäjän tilannetta aika tarkkaan. Miksi? Siksi, että vuodesta 2014 alkaen Venäjän teot ovat horjuttaneet maailmanrauhaa ja tekevät sitä edelleenkin, mutta tällä kerralla prosessi on alkanut omien rajojen sisällä. Massiiviset mielenosoitukset ovat käynnistyneet eikä loppua ole näköpiirissä. Patologisia valentelijoita on ollut maailman sivu. Jos tällä hetkellä pitäisi luetella pahimmat patologiset valehtelijat Venäjällä, ne minun mielestäni olisivat: Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova, Venäjän presidentin edustaja Dmitri Peskov, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja sokerina pohjalla Venäjän nykyinen, vielä vallassa oleva presidentti Vladimir Putin. Siinä on kvartetti, joka vääntää mustankin valkoiseksi ja valkoisen mustaksi. Syy ongelmiin on löytynyt aina rajojen ulkopuolelta - tähän saakka. Näyttää tällä hetkellä siltä, että heillä on rajojen sisäpuolella ongelmia myydä saakka. Löytyykö niihin rauhanomaisia ratkaisuja. Tuskin, sillä rahvaan mitta alkaa olla täysi...

Sarjastamme turhia tapaamisia...

Sarjastamme turhia tapaamisia - kyllä... Lueskelin Ylen sivuilta Venäjän Moskovan tämän päivän tapahtumia, josta pieni lainaus: Ruotsin ulkoministeri Ann Linde tapasi Moskovassa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin. Ruotsin ja Venäjän ulkoministerit pitivät kolmetuntisen tapaamisensa jälkeen tiedotustilaisuuden. SVT:n mukaan tiedotustilaisuus oli kuin varjonyrkkeilyä. Ruotsin ulkoministeri kertoi vaatineensa Venäjältä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vapauttamista ja myrkytysyrityksen tutkimista. Venäjän ulkoministeri sanoi, että Navalnyin tapaus on huijaus. Hän myös väitti, että kyseessä on Etyjin kampanja Venäjää vastaan. Tassin mukaan Lavrov sanoi tiedotustilaisuudessa, että Venäjän viranomaisia vastaan esitettyjen syytösten todisteet uupuvat. Sergei "Syväkurkku" Lavrov on kova jätkä, ainakin omasta mielestään. Hän on uskollinen rakkikoira, joka tottelee isäntäänsä - ainakin toistaiseksi - kun edut ja palkka juoksevat. Kyllä taas tulee takaraivoon ajatus: Tulee aika, jolloin perseet tervataan. Se aika saattaa olla nurkan takana...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja aukaisin tietokoneeni mediaseurannan. Maailmalta ei mitään erikoista lukuunottamatta murheellisia/huolestuttavia Koronaviruslukuja, vallankaappauksia, oikeudenkäyntejä, lumimyrskyjä, jne. ... Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että täällä Meri-Lapissa, Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella on rauhallista. Tällä hetkellä -21 astetta Celsiusta pakkasta. Se on aivan turhan paljon. Nyt ollaan pääasiassa sisätiloissa. Tänään on niin sanottu Veera-päivä, jolloin vaimoni hakee Veeran lukiolta tänne Haukkariin ja vie illalla Meri-Lapin Musiikkiopistolle - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Katsellessani pöydälläni olevaa viikkokalenteria totean sen olevan täysin puhdas - hyvä niin. Ainoastaan lauantaille 06.02.2021 on merkintä KESKUSTAN VAALISTARTTI. Vaimoni lähti keskustaan kirjastoon ja kaupoille hetki sitten. Ulkona, jos aktiviteettia riittää, olisi minulle hiukan kevytlumitöitä, katsotaan nyt sitten...

Viimeinen tammikuun päivä ja kaikki hyvin vai onko sittenkään...

Viimeinen tammikuun päivä ja kaikki hyvin vai onko sittenkään... Maailmalla näyttää olevan rauhatonta, mutta Suomen, Meri-Lapin, Kemin Haukkarin Kainuunkadulla on aika rauhallista. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään, haen korillisen puita lämpenemään varasto- ja puukatoksesta. Sitten lähden pihalle fiilistelemään vähien, kevyiden pakkaslumien kanssa lumikolalla. Olen Mersun osittain ottanut esiin lumista ja lähden kuskinpuolen ovenlukkoa perinteisellä, mekaanisella avaimella aukomaan, jotta saan oven auki/konepellin auki ja akun lataukseen. Katsotaan, miten asia etenee...

Ah, mit on tää elämä...

Olen ottanut tavaksi silloin tällöin katsella=selailla vanhoja tekstejäni tietokoneen muistista. Tekstejä on paljon… Tässä yksi. Varoituksen sana: Teksti on pitkänpuoleinen, mutta kannattaa lukea. AH, MIT ON TÄÄ ELÄMÄ... Lueskelin kirjailija Veikko Huovisen Puukansan tarinan. Todella mielenkiintoinen tarina, kirja, joka hiukan – ainakin omasta mielestäni – avarsi omaa paradigmaani eli käsitystä ympäröivästä maailmasta, sen raadollisesta yksinkertaisuudesta mutta toisaalta taas äärettömän mielenkiintoisesta monimuotoisuudesta. Kirja antoi ajattelemisen aihetta. Se toi esiin muun ohessa elämän satunnaisuuden ja sen, miten vähästä kaikki on kiinni ja että kaikella, aivan kaikella on syy-seuraus-suhteensa. Me emme omassa toiminnassamme tee mitään, mikä ei jossain vaiheessa putkahda esiin tavalla tai toisella. Suomalainen sanonta: ”Perästä kuuluu!” sanoi torventekijä, on kiistaton tosiasia. Kirjaa lukiessani vahvistui myös se, että – tämä on puhtaasti henkilökohtainen tulkintani arvostetun kirjailijan teoksesta – kaikki elämässä on loppujen lopuksi puhdasta sattumaa... Puukansan tarina on lukemisen arvoinen kirja, varsinkin nykyisinä globalisaation aikoina kaiken maailman Greenpeace-hörhöjen pöllähtäessä pörräillemään ja sekoilemaan pohjoisille kotikulmillemme. Hämmentämään käsityksiämme, mikä juuri meille on oikein ja oikeutettua. Viime aikoina on puhuttu paljon pohjoisen, oikeastaan aivan pohjoisen Lapin metsistä ja niiden moninaiskäytöstä. Niihin me emme tarvitse ulkopuolisia saarnamiehiä. En tiedä, kuinka monelle kielelle Veikko Huovisen Puukansan tarina on käännetty, mutta sen olisi syytä lukea jokaisen maamme rajojen ulkopuolelta saapuvan maailmanparantajan ennen kuin tulee neuvomaan meitä suomalaisia esimerkiksi metsiemme moninaiskäytöstä. Puhumattakaan eriasteisten ja erilaisten uhkakuvien luomisesta ja suoranaisesta uhkailusta: ”Jos ette tee niin ja näin, niin...!” Kirjaan liittyvänä erityisesti metsämies- Jerun veisailua pakkasaamuna lämmitysnaukun ja piiputtelun jälkeen, pisti kiistatta henkilökohtaiseen mietintämyssyyn hiukan entistä suurempia kierroksia... Vaimoni tunnisti välittömästi em. tekstin vanhaksi virreksi. Niinhän se totta tosiaan onkin! Johan Rosenthal (saksalainen), vuosina 1615-1690 eläneen henkilön tekstiä... Veikko Huovinen oli lainannut kirjaansa vanhasta virrestä – tuskinpa hän oli kysellyt perään tekijänoikeuskorvauksista – neljä ensimmäistä säkeistöä eli seuraavat: 1 Ah, mit on tää elämä? Tuska tuima, särkevä, Työ ja vaiva rauhaton, Silloinkin kun parhain on. 2 Mitä aikamme tää on? Taisto taukoamaton, Toinen toistaan vaivaapi, Kaikin keinoin kalvaapi. 3 Mit`on riista, tavara? Tomu, multa katoova. Varat kootaan vaivalla, Katoavat murheella. 4 Mit´ on maine, kunnia? Kukistuva kukkula. Tyhmä niitä ahnehtii, Toinen tyhmä kadehtii. Minä panen hiukan paremmaksi ja lisään vielä viidennen säkeistön! Muuten todettakoon, että kyseisessä vanhassa virressä on kaiken kaikkiaan kymmenen säkeistöä. Kaikki kymmenen säkeistöä hyvin ajankohtaista ja puhuttelevaa tekstiä, joskin loppua kohti yhä voimallisemmin erittäin tiukkaa uskonnollista sanomaa, niin kuin toki virressä täytyykin olla. Niin, viides säkeistö on seuraavanlainen: 5 Mit´ on ihmissuosio? Haihtuva kuin tuokio. Ystävykset riitaantuu, Veljein väli rikkoontuu. Ensimmäiset viisi säkeistöä kuvaavat hyvin mielestäni myös nykyistä suomalaista elämänmenoa, vaikka kirjoittaja on saksalainen ja teksti on kirjoitettu lähes neljäsataa (400) vuotta sitten – se on sitä globalisaatiota, jota meille siis kaikin tavoin pyritään nykyisin opettamaan. Mit´ on ihmissuosio? Haihtuva kuin tuokio. Maamme poliittisessa elämässä on käynnistymässä monia mielenkiintoisia valintaprosesseja, joiden yhteydessä tulee todennäköisesti mitatuksi myös suomalaisten näkemyksiä, mitä julkisessa huippuvirassa oleva henkilö voi tehdä tai olla tekemättä. Onneksi tämä on vain elämää.

Asiallista kirjoitusta - kyllä...

Luin hetki sitten alla olevaa. Ajatukset sopivat erinomaisen hyvin lähestyviin kuntavaaleihin, lähidemokratian vääntöihin nyt ja tulevaisuudessa. Keskustan Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen: Vastakkainasettelu vai yhteinen pöytä? Keskustan vastaus kysymykseen vastakkainasettelu vai yhteinen pöytä on selvä: yhdessä eteenpäin samassa veneessä. Syy on yksinkertainen. Vastakkainasettelulla pystyy saamaan pikavoittoja. Hätkäyttämällä voi saada isoja otsikoita. Mitään kestävää niillä ei kuitenkaan saa aikaan. Pikavoitot lämmittävät hetken, mutta sulavat yhtä nopeasti kuin lumi Mannerheimintiellä. Isotkin otsikot tulevat ja menevät. Kansankiihottamisessa ja vastakkainasettelussa ei ole mitään uutta. Läpi historian kannatusta ja valtaa on saanut pelkoa ja vihaa lietsomalla. Valitettavasti se tie on päällystetty savuavilla raunioilla. Politiikassa pysyvää parannusta saa aikaan vain asioista neuvottelemalla, niistä sopimalla ja yhteistyötä tekemällä. Kompromissien kautta. Niitä joskus voi sanoa lehmänkaupoiksi. Olennaista on, että tulee tulosta.

Lähes turhanpäiväistä ja jonninjoutavaa pohdiskelua - kyllä...

Lähes turhanpäiväistä ja jonninjoutavaa pohdiskelua - kyllä tai ei ehkä sittenkään... Hetki sitten sulkiessani päärakennuksen ulko-oven kävi mielessä rakenteiden kestävyys. Tässä tapauksessa lähinnä ulko-oven saranat, vetimet ja lukko... Tulimme takaisin Kemiin elokuussa vuonna 1981 ja asetuimme asumaan vanhaan kotitaloomme. Tämä rakennus valmistui vuoden 1982 lopulla. Olemme asuneet tässä rakennuksessa noin 38 vuotta tähän asti. Toisin sanoen noin 456 kuukautta > 13680 päivää. Ulko-ovesta on kuljettu viitisentoista vuotta neljän henkilön voimin ja vajaa parikymmentä vuotta lähinnä kahden henkilön voimin. Ulko-ovesta on kuljettu varmaan yli kymmenen kertaa päivässä, kukaties lähes 150.000 kertaa. Edellisiin lukuihin suhteutettuna ulko-ovemme on kestänyt erittäin hyvin. Toivottavasti se kestää edelleenkin. Muistan vielä hyvin, kun ulko-ovea valitsimme. Taisinpa sanoa Pekolan Kallelle, silloisen Hankkijan myyntitykille, että myy meille hyvä ovi. Hänen kauttaan ostimme rakennukseen ovet, ikkunat, kattotiilet, takkatiilet, eristeet, rakennuslevyt, keittiökalusteet, kaapistot, jne. eli aika paljon tarvittavaa...

Mitä tänään tähän asti...

Tuttuakin tutumpaa eli perinteisten aamutoimien jälkeen pistin uuden annoksen klapeja päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen varasto- ja puukatoksesta sisään lämpenemään. Voi olla, että menen hiukan fiilistelemään tontille lumikolan kanssa. Tarkistin viime vuoden pöytäkalenterista, että katsastin Mersun viimeksi tiistaina 04.02.2020 K1-katsastusasemalla Kemin Karjalahdella. Jos nyt tavoitteena on katsastaa se normaaliin aikaan, minun pitäisi se talonpäädystä peiton alta puhdistaa, tarkistaa akku/pistää akku lataukseen, ottaa liikennekäyttöön ja varata katsastusaika. Katsotaan nyt sitten...

Suomen kuntavaalit sunnuntaina 18.04.2021...

Muistin virkistämiseksi seuraavaa: Aikataulut vuoden 2021 kuntavaaleissa Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021 ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat: äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 26.2.2021 ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3.2021 ehdokasasettelun vahvistaminen: 18.3.2021 ennakkoäänestys kotimaassa: 7. - 13.4.2021 ennakkoäänestys ulkomailla: 7. - 10.4.2021 vaalipäivä: 18.4.2021 tulosten vahvistaminen: 21.4.2021 valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2021. Niin - Sinä, joka edelleen harkitset ehdokkaaksi asettumista, tee se ensi tilassa. Miksi? Siksi, että kuntavaaleihin liittyvää, alat saada Sinun kuntavaalityötä tukevaa materiaalia haltuusi...

Kemin "jalkapallopuolue" nostaa taas päätään - hyvä niin mutta...

Kemin "jalkapallopuolue" nostaa taas päätään - hyvä niin mutta... Luin tämän viikon Lounais-Lappi-lehdestä koko aukeaman artikkelin, jossa pääotsikkona oli Junkohalli tarvitsee seuraajan. Päähaastateltava on Kemin MR JALKAPALLO eli Jukka Jupe Ikäläinen. Kuinka monta kertaa olenkaan kirjoittanut vuosikymmenien aikana kemiläisestä jalkapallosta(kin)... Olin taannoin aktiivisesti mukana synnyttämässä jäähallia Kemiin. Silloin kuntien välisellä yhteistyöllä oli suuri merkitys. Kemin silloinen kaupunginjohtaja Juhani Leino ja Keminmaan kunnanjohtaja Raimo Venäläinen olivat myönteisessä hengessä jäähalliasiassa mukana saaden omat päättäjänsä liikkeelle hankkeessa. Jo siihen aikaan oli monitoimihalli suunnitelmissa sekä jääurheilu- että kesälajien osalta. Oli tosi hulppeita suunnitelmia, jotka jäivät toteutumatta. Sanonta: Köyhälle tulee kaikki aina kalliiksi, pitää armottomasti paikkansa. Mielestäni viimeistään nyt - monien murheellisten tapahtumien jälkeen - on syytä ottaa niin sanotusti järki käteen ja tehdä kunnollinen, kiinteä monitoimihalli. Sellainen monitoimihalli, joka palvelee mahdollisimman monia lajeja. Lisäarvoa monitoimihallille toisi kuntien välinen yhteistyö.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tämä päivä jatkunee perinteisesti: Tulet päärakennuksen takkaan ja sitten fiilistelemään lumikolalla pihalle vähien pakkaslumien kanssa. Voi olla, että lähden iltapäivällä käymään uteliaisuuttani Kemin Karjalahdella Wetterillä, jossa on Volvo-autojen näyttely. Kyllä - Wetterillä käväisin ja taas säästin ison nipun riihikuivaa rahaa, kun en heittäytynyt kenenkään automyyjän kanssa hieromaan tosissaan kauppoja. Se on kyllä pakko myöntää, että oli erinomaista autokalustoa nähtävillä - niin uutta kuin vanhaakin. Edelleen tuo auton leasing-vaihtoehtomietityttää...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään. Ulos vilkaistuani taidan mennä takapihalle fiilistelemään lumikolan kanssa. Saattaapa olla, että aktiviteettipuuskassani vien Pikkupuolelle ahkiollinen uusia takkapuita lämpenemään. Median uutisointia katsellessani on pakko todeta, että tuo kirottu Koronavirus-ongelma ei ole Suomessakaan vielä voiton puolella. Nyt jos koskaan on oltava edelleen varovainen. Toivottavasti tuo käynnistynyt rokotuskampanja alkaa vähitellen purra... Iltapäivällä lähden käväisemään Keskustan toimistolla Kemin Valtakadun varrella. Kuntavaalitoimikunnan kokous, jossa käydään läpi lähestyvien kuntavaalien toimintoja. Ehdokasasettelu on ehdottomasti ykkkösasia, ei kahta sanaa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Hiukan rauhaton yö oli, liekö syynä se, että aamupäivällä - kohtapuolin - tulee autotallioviasiantuntija paikalle mittomaan aukon ja tekemään tarjouksen. Kyllä - otin vuodenvaihteessa Kemin K-Raudasta Kuuselan Teuvolta Turner-esitteen. Asia on ollut meillä aikaisemminkin, vuosia sitten esillä, mutta tarjous ei silloin johtanut tilaukseen. Katsotaan, miten nyt asia etenee. Niin - pääsimme sopimukseen, päärakennuksen autotallinovi uusitaan, siirrymme siltä osin nykyaikaan - hyvä niin. Meillä on 1980-luvun alkupuolen erinomainen autotallinovi - TOJA-kippiovi - se on edelleen erittäin hyväkuntoinen ovi, mutta sillä on tiettyjä rajoituksia. Lähinnä sivupalkit ja ylhäällä olevat kiskorakenteet ottavat tilaa. Olisi hyvä, jos sille löytyisi aito jatkotarvitsija. Uuden oven asentaja purkaa sen ehjänä... Iltapäivällä on tarkastuslautakunnan kokous Kemin kaupungintalon valtuustosalissa - väljästi ja osa osallistujista todennäköisesti etänä.

Tammikuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä...

Tammikuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään klapit ja hain korillisen puita varasto- ja puukatoksesta sisään lämpenemään. Tästä eteenpäin pariksi vuodeksi ovat pari viikkoa sitten tuodut puut käytössä. Hyvin nuo näyttävät syttyvän/palavan. Printtasin huomisen iltapäivän tarkastuslautakunnan kokouksen esityslistan. Kokous pidetään viimeaikaisten käytäntöjen mukaisesti Kemin kaupungintalon valtuustosalissa - väljästi, osa ilmeisesti etänä... Netistä on havaittavissa, että selkäsaarelaiset virittelevät talvisaarikäyntejään - hyvä niin. Varmaan latu-urat ajellaan kohtapuolin hiihtäjien käyttöön merenjäälle ja saareen, mahdollisesti niitä on jo ajeltukin, eipä ole tullut rannassa käytyä. Kävimme keskustassa: Kulttuurikeskuksessa kirjastossa ja taidemuseolla. Ihan hyvä taidenäyttely esillä olevine taiteilijoiden selostuksineen. Mielenkiintoinen oli myös taideteosten myynti-/vuokrausnurkkaus. Ajelimme Hahtisaaren ja sisäsataman kautta Tokmannille ja Lidliin. Niin - ei ollut vielä merellä latu-uria... Tänään on havillista aikaa hahmotella alustavasti kuntavaalimainontaan liittyvää henkilökohtaista vaalimainontatekstiä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Tätä kirjoittaessani ketselen työhuoneeni ikkunasta lumivalkoiselle etupihalle pääliittymän suuntaan. Saattaa olla, että menen kohtapuolin fiilistelemään lumikolalla pakkaslumia sivuun. Kyllä - olimme lumitöissä hetken aikaa. Yllätyimme parin kolmen päivän aikana sataneen lumen määrää. Kävi mielessä, että emme ole vieläkään saaneet aikaiseksi Selkäsaaressa käyntiin, mutta kyllähän sinne vielä tälle talvelle ehtii... Mediasta maailmantilannetta seuratessani on pakko todeta, että kyllä Venäjän tilanne on huolestuttavan räjähdysherkässä tilassa. Toivottavasti tilanne rauhoittuu - tavalla tai toisella - näin se ei voi pitkään jatkua.

Mitä tänään tähän asti...

Tuttuakin tutumpaa: Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan klapit valmiiksi. Totesin vaimolleni, että eipä tuonne pihalle ole mitään kiirettä lumihommiin. Voi olla, että käväisen vilkaisemassa varastorakennuksen autotallissa olevaa lumilinkoa... Pöytäkalenteria vilkaistuani totean, että ensi viikon tiistaina on tarkastuslautakunnan kokous Kemin kaupungintalolla valtuustosalissa - väljästi ja osa nykytyylin mukaisesti etänä.

Miten Keskustan nyt käy Kemissä, minulta kysyttiin toistamiseen...

Miten Keskustan nyt käy Kemissä, minulta kysyttiin toistamiseen... Sanoin yksiselitteisen suoraan - hyvin. Kysyjä ihmetteli vastaustani. Hän oli lukenut Lounais-Lappi-lehdestä monien Keskustan nykyvaltuutettujen ilmoittaneen jäävänsä pois kuntapolitiikasta. Eivät aio asettua kuntavaaliehdokkaaksi huhtikuun kuntavaaleissa. Totta kai minäkin toivon, että joku ilmoittaisi:"Josko minä nyt kuitenkin vielä yhden valtuustokauden." Olen katsellut lähestyvien kuntavaalien tämänhetkistä ehdokaslistaa. Ihan mielenkiintoisia uusia(kin) nimiä, kyllä tästä hyvä tulee. Ja aikaa toki vielä on runsaasti ehdokashankinnassa. Todettakoon, että Kemin Keskustalla oli vuoden 2017 kuntavaaleissa 23 ehdokasta, se on kaukana niin sanotusta täydestä listasta. Kyllä nyt on syytä pistää paremmaksi. Olen havaitsevinani, että eri ryhmittymien "vaalikoneistoja jo lämmitetään" - hyvä niin. Tuolla suuressa maailmassa valtameren takana on käynnistymässä myös uusi elämä, jonka ydinsana on yhteistyö. Yhteistyötä, aitoa ja aktiivista yhteistyötä kaivataan, odotetaan, vaaditaan Kemin poliittisilta ryhmittymiltä kuntavaalien jälkeen(kin), jotta kaupungin taloustilanne saadaan väännetyksi oikealla uralle...