Mitä juuri tällä hetkellä tapahtuu USA:ssa...

Niin - kyllä unet karisivat silmistä vilkaistuani netistä tapahtumia USA:sta. Kyllä hyökkäys kongressirakennukseen/istuntosaliin on äärimäisen vakava asia. Asia, jota vielä hetken aikaa istuva presidentti on lietsonut koko vaalitaistelun ajan. Kyllä demokratia on kovilla, oikeastaan hukassa tällä hetkellä. Toivottavasti tilanne rauhoittuu ja toivottavasti kahinoissa ei tule kuolonuhreja, jotka saattavat lisätä käsittämätöntä mellakointia. Vallanvaihdon arvokkuus on kaukana...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana vilkaisin aamulla aikaisin, mikä nuorten MM-jääkiekossa on tilanne. Voitto-ottelusta näin suorana viimeisen viisiminuuttisen. Niinhän siinä kävi, että USA:n nuoret ottivat kahden maalin voiton ennakkosuosikista Kanadasta. Vauhdikasta peliä oli viimeinen viisiminuuttinen. Pistin aikaisin aamulla tulet päärakennuksen takkaan. Iltapäivällä tuli viestejä Facebook-foorumille Selkäsaarinaapurilta. Talvisaarikausi moottorikelkalla oli avattu - hyvä niin. Varmaan mekin - minä ja vaimoni Tuula - menemme lähimmän viikon sisällä käväisemään saaressa tutkiaksemme, että kaikki on talvikunnossa... Nyt sitten vietetään Loppiaista kaikessa rauhassa.

Nuorten MM-jääkiekkoa...

Että mitäkö mietin? No muun muassa sitä, että olen tavallisen tumpelo veikkaustouhuissa. Siitä huolimatta pistin hetki sitten Veikkauksen Tulosvetoon nuorten jääkiekkoon liittyvänä alla olevat lopputulokset: Suomi-Venäjä 5-3 Kanada-USA 3-5 Kuulin aivan selvästi ratkiriemukasta hörönaurua kantautuvan muutaman kaverin taholta korviini. No haitanneeko tuo mittään... Niin - molemmissa peleissä on odotettavissa nuoruuden innolla eräänlaista "hurlumhei-jääkiekkoa", joissa mennään päästä päähän vauhdilla ja joissa maalimäärät ovat reippaan puoleisia. No jaa - Suomi-Venäjä ensimmäinen erä 0-1, molemmilla tolppalaukauksia, joista voisi antaa 0,5 maalia. Siistiä, vauhdikasta jääkiekkoa, taitaa jäädä maalijuhlat kuitenkin näkemättä. Taidannpa lähteä tästä nukkumaan ja katselen tulokset molemmista otteluista aamulla tekstiteeveestä... No niin - hyvin nukutun yön jälkeen heräsin sen verran aikaisin, että katselin vielä Kanada-USA ottelusta viimeiset kymmenen minuuttia. Olihan vauhtia... Suomi-Venäjä 4-1 Kanada-USA 0-2 No voittajat osuivat kohdalleen, ei paha! Onnittelut voittajille ja reilu tunnustus häviäjille...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Kemin keskustaan lähtöön. Keskustan Peräpohjolan piirin ja Keskustan Kemin kunnallisjärjestön toimistolla oli klo 12-13 palaveri, jossa käytiin läpi ensimmäistä sormiharjhoitelmaa Kemiläinen Suunta-julkaisusta. Tämä on toinen julkaisu ja kuntavaalien lähestyessä on tavoite julkaista vielä kolmaskin. Paikalla olleet antoivat uuden kunnallisjärjestön puheenjohtajan Anne Sipolan ohjauksessa kommentteja julkaisusta. Anne lupasi toimittaa muokatun version illansuussa läsnäoleville sähköpostin välityksellä. Jokainen antanee vielä omat tarkennetut näkemyksensä jakoon ja julkaisu lähtee painoon ja jakeluun. Hyvää kannattaa odottaa... Niin - ihan mukavanmyönteinen palaveri, jossa edellä mainitun lisäksi käytiin läpi aikataulukysymyksiä ja mainontakuvioita liittyen lähestyviin kuntavaaleihin. Reipastakin tekstiä/sanomista toki oli, mutta tuskin kenelläkään jäi mitään niin sanotusti hampaan koloon - hyvä niin...

Uusia tuulia Keskustan Kemin kunnallisjärjestössä - kyllä...

Uusia tuulia Keskustan Kemin kunnallisjärjestössä - kyllä... Vuoden 2020 Keskustan Kemi kunnallisjärjestön syyskokouksessa hallitus uusiutui aika reippaasti vuodelle 2021. Siitä oletettavasti tiedotetaan virallisesti muun muassa kotisivujen uudistamisen/päivittämisen yhteydessä. Omalta osaltani totean, että tulin valituksi kunnallisjärjestön hallitukseen ensimmäistä kertaa "kuntapäättäjäurani aikana". Huomenna tiistaina keskipäivällä on keskusta-aktiivien tapaaminen toimistolla Kemiläinen Suunta - kuntavaalijulkaisun merkeissä. En kuulu julkaisun valittuun toimikuntaan, mutta saamani tiedon mukaan toivotetaan tervetulleeksi. Julkaisu on "hyvällä mallilla", minulle kerrottiin...

Mitä tänään tähän asti...

Tämän vuoden ensimmäinen täysi viikko on alkamassa - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja hoidin puuhuoltoa. Jäin odottelemaan POWER Kemi ammattilaisen saapumista Haukkarin Kainuunkadulle. Asiaan liittyvänä sain jo aamulla puhelinsoiton liikkeestä. Miksi? Siksi että viime vuoden puolella joulukuussa tapahtuneen puhelimen uusinnan ja operaattorin vaihdon yhteydessä langaton yhteys reitittimeltä televisioon oli häivyksissä... Kyllä - nuorimies liikkeestänne kävi paikan päällä ja hetken näpytteli symboleita televisioruudulle. Ei yhteyttä mutta vika löytyi reitittimen kyljestä. Kuinka ollakaan, ilmeisesti itse olin reititintä kädessäni - SIM-korttia vaihtaessani - pyöritellessä vahingossa painanut yhteydet televisioon poikki. En ollut noita merkkivaloja reitittimessä sen kummemmin seuraillut, kun ne ovat piilossa tietokoneeni näyttöruudun takana. Asia tällä erää kunnossa. Kaukana ollaan tilanteesta, että kaikki toimisi "yhdellä napin painalluksella", mutta kukaties sellainenkin aika vielä koittaa. Ken elää, hän näkee.

Se on vuoden 2021 ensimmäinen sunnuntai - kyllä ...

Se on vuoden 2021 ensimmäinen sunnuntai - kyllä ... Poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen - katselin nuorten MM-kiekkoa > Suomi-Ruotsi 3-2 rapakon takaa - pistin puut päärakennuksen takkaan perinteisten aamutoimien jälkeen. Niin - kyllä häviäjan rooli on aina murheellinen - ihan sääliksi kävi nuorten ruotsalaiskiekkoilijoiden kehonkieltä/ilmeitä katsellessani... Lähdin pihalle fiilistelemään kevyen pakkaslumen kanssa kakkosliittymään. Kuinka ollakaan, intouduin suojapeiton alla olevan Mersun ympäriltä vähäiset lumet poistamaan. Miksi? Siksi, josko sen kävisi totuttuun tapaan katsastamassa helmikuussa. Kukaties sille löytyy vihdoinkin järkevää käyttöä. Kerroin asiasta vaimolleni hänen potkutellessa ohi lähikaupalla mennessään. "Tarviiko sitä katsastaa?" hän kysäisi ja lisäsi:"Jos jättää sen kesälle." "No niinkin voi tehdä, katsotaan nyt." totesin. Muistaaksen ainakin kerran olemme katsastusta myöhäistäneet, se hoituu helposti netissä Trafin sivuilla... Rauhallinen sunnuntai-iltapäivä ja -ilta edessä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Kukaties pientä lumikolan perässä kävelemistä päivemmällä eli kevyen pakkaslumen siirtelyä. Oikeastaan tänään ei taida olla muuta tekemistä. Niin - uutta pöytäkalenteria katsellessani jäin hetkeksi pohdiskelemaan, tottuuko tuohon yhden viikon esilläoloon kerralla. Tähän saakka minulla on ollut pöytäkalenterissani koko kuukausi näkökentässäni. Vilkaistuani uuden älypuhelimeni kalenterinäyttöä, siinä se kuukausi olisi "kertalaakista" näkysällä, jos siihen viitsii alkaa tarvittavia merkintöjä näpyttelemään... No niinhän siinä pääsi käymään, että näpyttelin nuo alkuvuoden sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan kokousajat kalenterin muistiin, eipä tuossa tullut hikikään. Siellä ne nyt sitten ovat varmuuden vuoksi... Niin - minulla on tunne, että joku kavereistani/lukijoistani ihmettelee, miten viitsin kirjoittaa noin mitättämästä pikkuasiasta kuin pöytäkalenterista - kalenterista yleensäkin. Minulle se ei ole pikkuasia. Miksi? Siksi, että olen vuosikymmeniä käyttänyt pöytäkalenteria ja taskukalenteria. Työssä ollessani käytin töissä pitkää, kapeaa pöytäkalenteria, jossa oli aina viikko näkyvissä. Jäätyäni eläkkeelle aloin käyttää pöytäkalenteria, jossa on ollut koko kuukausi näkyvillä. Niitä kalentereita tuli lehtitilauksien kylkiäisinä. En ole toistaiseksi käyttänyt aktiivisesti älypuhelimen kalenteria. Voi olla, että tässä rytäkässä siirryn siihen - ainakin koemielessä... Olen lisäksi käyttänyt vuosikymmeniä - niin töissä kuin kotona - A5-kokoista arkkinippua, johon päälimmäiseen olen kirjoittanut MUISTA-otsikon aivan ehdottomasti päivän/viikon tärkeimmät asiat. Tätä tapaa olen yrittänyt markkinoida muillekin...

Mitä vuoden 2021 ensimmäisnä päivänä tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme pihalle fiilistelemään kevyen kevytpakkaslumen kanssa. Minä lumikolan ja vaimoni harjan kanssa. Naapuri jo näytti ajelevan lumia kasaan lumilongon kanssa. Sen aika koittaa varmaan meilläkin jossakin vaiheessa. Pihalla ollessamme hoidimme samalla jäte- ja puuasiat. Ilmeisesti kohtapuolin otan yhteyttää viime vuosien puutoimittajaamme. Vuoden 2021 ensimmäinen loppupäivä ollaan sitten vaan.

Se on Uudenvuodenpäivä perjantai 01.01.2021 nyt - kyllä ...

Se on Uudenvuodenpäivä perjantai 01.01.2021 nyt - kyllä ... Hetki sitten keittiöpöydän ääressä totesin vaimolleni: "Tarvitseeko meidän muuta uudelle vuodelle luvata kuin pitää huolta toisistamme?" Niin ja auttaa lähimmäisiämme, jos apua tarvitsevat... Itse en ole vuosiin tehnyt niin sanottuja uudenvuodenlupauksia. Olen julkisesti ilmoittanut tekeväni parhaani, se täytyy jatkossakin riittää. Kyllä on mielenkiintoinen vuosi odotettavissa. Erityisen mielenkiintoiseksi sen tekee lähestyvät kuntavaalit, jotka pidetään sunnuntaina 18.04.2021. Kirotun Koronaviirusongelman vuoksi nämä ovat entisistä poikkeavat kuntavaalit. Lähes nettivaalit... Niinkuin olen useastikin kirjoittanut, olen ottanut henkilökohtaisesti yhteyttä - sähköpostin ja Facebookin Messengerin välityksellä kukaties noin kolmeenkymmeneen tuntemaani kemiläiseen, potentiaaliseen kuntavaaliehdokkaaseen yhteyttä. Vetoan Sinuun, joka et ole ehdottomasti kieltäytynyt lähtemästä ehdokkaaksi, lähde mukaan - nyt. Sinua tarvitaan. Itse olen vakuuttunut siitä, että kuntapäättäjänä oleminen on yhteisten asioiden hoitamista. Politiikan tekeminen kokemuksieni mukaan on aika vähäisessä roolissa käytännössä.

Se on vuoden viimeinen päivä - torstai 31.12.2020 - kyllä...

Se on vuoden viimeinen päivä - torstai 31.12.2020 - kyllä... Heräsin tänään jostain syystä poikkeuksellisen aikaisin aamulla. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin takkaan tulet ja aloin tutustua päivän media-antiin. Vilkaisin muun muassa Helsingin Sanomista mielenkiintoisen kuvakoosteen vuodelta 2020. Kyllä tuo kirottu Koronavirus-ongelma hallitsi kuvakoostetta. Selailin läpi myös oman pöytäkalenterini. Yllättäen havahduin tosiasiaan, että läheskään kaikki tapahtumat, jotka olin lyhyesti merkannut muistiin eivät olleet kristallinkirkkaina omissa ajatuksissa. Kai ne olivat sitten loppujen lopuksi osittain epäolennaisia merkintöjä... Mitä kuluneesta vuodesta 2020 on jäänyt niin sanotusti käteen? Kokousmerkintöjä oli aikalailla. Samoin kesään liittyviä merkintöjä: Selkäsaaressa käyntejä: Kalastusjuttuja ja puunkaatoa/katkomista/pilkkomista. Vaikka kalastelin vähemmän kuin aikaisempina kesinä, niin sain ennätyskokoisia ahvenia ja ensimmäistä kertaa kuhan katiskalla. Kotona tontilla puunkaatoja ja tontinkulmalla perunanviljely onnistui hyvin, ryytimaa kukoisti ja rapasperit kasvoivat... Ulkopuolelta omien aktiviteettiemme on todettava Veeran Voice of Finland-menestys. Se oli hänelle erinomaista esiintymiskokemusta, josta on varmaan hyötyä jatkossakin... Ei kai tässä sitten auta muuta kuin alkaa odotella vuoden vaihtumista.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen puuhuoltoa ja kevyttä lumikolailua. Sen verran on kevyttä pakkaslunta satanut, että pääsee/joutuu pihalle lumikolan perässä kävelemään hyötyliikuntana. Voi olla, että vien Pikkupuolellekin ahkiollisen klapeja. Olemme tähän saakka selvinneet lämmityksissä tontiltamme kaadettujen puiden - iso hopeakuusi ja monihaarainen koivu - pätkittyjen ja pilkottujen klapien voimin. Arvelen, että puuta riittää helmi-maaliskuun vaihteeseen. Silloin viimeistään on pakko tilata puukuorma eli perinteiseen tapaan ylivuotisia koivuklapeja. Ilmeisesti otamme silloin hiukan lyhyempää tavaraa kuin aikaisemmin. Todennäköisesti 40 cm klapeja... Miksi? Siksi, että olemme opetelleet varsinkin päärakennuksen takkaa lämmittämään lyhyemmillä puilla ja pienemmillä puumäärillä kuin aikaisemmin. Se on näyttänyt toimivan ilman ylimääräisiä "savuntuprauksia". Niin - olemme saaneet Pikkupuolelle tutun lomavieraan - Veeran - vuoden viimeisiksi päiviksi.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Meillä oli eilen rajanaapureidemme kanssa Pikkujoulu. Kyllä - olimme päättäneet aikoinaan kesäisen tapahtuman yhteydessä, että vietämme Pikkujoulun kaikille soveltuvana aikana. Se aika oli tiistaina 28.12.2020 klo 16-20... Olimme sopineet työnjaosta: Ruoka- ja juomapuolesta sekä jaettavista x-y euroa maksavista lahjoista. Erinomainen ateria, jälkiruoat ja palanpainikkeet. Erityisen jännittävä hetki oli Pikkujoululahjojen jakohetki, arvonta... Mistä ihmeestä se Pikkujoulujoulupukki oli tiennyt akuutit lahjatarpeet. Jokaiselle tapahtumaan osallistuvalle osui kuin nakutettu oikea/tarpeellinen hyötylahja. Päätimme tehdä tästä perinteen...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Vaimoni sanoi menevänsä Pikkupuolelle laittamaan takkaan tulet. Veera oli ilmoittanut tulevansa lomavieraaksemme - hyvä niin. Virittelen käyttöön uusia - vuoden 2021 - kalentereita, perinteisiä tasku- ja pöytäkalentereita. Jokohan ensi vuonna otan myös älypuhelimen kalenterin käyttöön...

Vuoden 2020 viimeinen viikko alkoi - kyllä...

Vuoden 2020 viimeinen viikko alkoi - kyllä... Herätykset olivat päällä poikkeuksellisen aikaisin tänään. Miksi? Siksi, että etelän Pikkupuoli-vieraamme - Timo ja Sami - olivat aikaisin lähdössä ajelemaan takaisin Ruuhka-Suomeen. Jotakuinkin 06.30 he lähtivät. Toivottelimme hyvää matkaa ja varovaista ajoa. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden kohtapuolin pihalle lumitöihin. Todennäköisesti fiilistelen rauhallisesti lumilapiolla ja lumikolalla. Tuskin käynnistän vielä lumilinkoa...

Team teaching in the vocational education...

Tiimiopetus ammatillisessa koulutuksessa (Team teaching in the vocational education) - kyllä... Kansainvälinen opettajatyöryhmä oli kaksi ja puoli vuotta tutkinut tiimiopetusta ammatillisess koulutuksessa. Olin mukana em. ryhmässä. Oli loppuraportin julkaisemisen aika. Olin lupautunut esittelemään sen kuulijakunnalle. Suuressa luentosalissa oli osa tutkijoista ja suuri joukko opiskelijoita. Esittelin aineiston, loppuraportin perinteisen liitutaulun ja piirtoheittimen/piirtoheitinkalvojen avustuksella. Nykyajan tietotekniikkalaitteiden sovellutuksia ei ollut käytettävissä. Kaikki sujui alustavien suunnitelmien mukaisesti. Niin - tämä oli viimeöinen uneni, jonka herättyäni muistin erityisen selvästi. Kyllä tuossa unessa oli siteeksi asiaakin, totuuttakin. Tein tutkielman, oikeastaan opinnäytetyön Ammattikoulujen Hämeenlinnan Opettajaopistoon (AHO) 1970-luvun loppupuolella. Aiheena oli opetusjärjestelyihin liittyvää, nimenä Yhteistyö ja opettajajärjestelyt ammattikouluissa (käytännössä TEAM- Teaching/Tiimiopetus ammattikouluissa/ammatillisissa oppilaitoksissa). Elettiin pienimuotoisen "järjestösodan" aikaa ammatillisella koulutussektorilla ja opetusjärjestelyihin liittyvä aihe oli kohtalaisen arka asia. Minutkin yritettiin hakata henkisesti mustelmille asiassa. Päädyin em. tutkielma-aiheeseen ystäväni, silloisen Ammattioppilaitosten Insinöörit AOI ry:n puheenjohtajan Seppo Helakorven toivomuksesta. Hän oli "vihkiytynyt" tiimiopetusaiheesta. Todettakoon, että Rovaniemeltä lähtöisin ollut Seppo autoinsinööritukinnon lisäksi suoritti sittemmin DI-tukinnon, maisteritukinnon ja vieläpä väitteli tohtoriksikin... Niin tuo "järjestösota" päättyi OAJ:n ja IL:n sopimukseen 1990-luvun puolessa välissä, sopimuksen pääallekijoittajina edellä mainittujen yhdistysten silloiset puheenjohtajat Erkki Kangasniemi ja Matti Viljanen. Tosin sopimukseen liittyvät jälkiseurantatoimenpiteet eivät toteutuneet käytännössä mielestäni sopimustekstin mukaisesti.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olihan mielenkiintoinen puhelinkeskustelu iltapäivällä - kyllä... Kemiläinen liikemies Ilpo Tasala soitti minulle luettuaan erään Facebook-tekstini. Totta - kirjoitin: Aloitin eilen lukea Seeva Vuolteen muistiinpanojen pohjalta tehtyä kirjaa TIEDUSTELIJAN PÄIVÄKIRJA. Todennäköisesti luen sen pikavauhtia läpi. Luettu on ja mielenkiintoiseksi todettu. Monia minullekin tuttuja henkilönimiä on kyseisessä kirjassa. Vaimoni Tuula - aikanaan Veitsiluodossa asuneena - on tuntenut henkilökohtaisesti monia kirjassa esiintyneitä henkilöitä mukaan lukien päähenkilön Seeva Vuolteen. Niin - Ilpo kertoi saaneensa joululahjaksi kyseisen kirjan ja kertoi isänsä olleen toisen maailmansodan aikana samalla alueella/rintamalla, samoissa tehtävissä kuin Seeva Vuolle. Toisin sanoen kaukopartiomiehenä. Ilpo kertoi, että isänsä ei näistä asioista koskaan kertonut. Juuri näin, eivät kertoneet juuri muutkaan monivuotisista, rankoista kokemuksistaan...

Se on Apostoli Johanneksen päivä - kyllä...

Se on Apostoli Johanneksen päivä - kyllä... Niin - eilen loppuiltapäivästä nuoretmiehet - Timo ja Sami - saapuivat vieraaksemme Pikkupuolelle pääkaupunkiseudulta viimeksimainitun autolla. Kävivät illansuussa saunassa. Vaihdoimme vähin kuulumisia. Tänään perinteisen aamutoimien jälkeen klapit päärakennuksen takkaan ja korillinen puita varasto- ja puukatoksesta. Aloitin eilen lukea Seeva Vuolteen muistiinpanojen pohjalta tehtyä kirjaa TIEDUSTELIJA PÄIVÄKIRJA. Todennäköisesti luen sen pikavauhtia läpi... Ulkona näyttää sataneen sen verran lunta, että voisi harrastaa kuntokävelyä lumikolan perässä. Voi olla, että jätän kuitenkin väliin. Ehtiipä tuota huomennakin.

Se on Tapaninpäivä nyt - kyllä...

Se on Tapaninpäivä nyt - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkaan. Voi olla, että käymme autoajelun kaupungilla. Illalla saamme tuttuja vieraita - Timo ja Sami - Pikkupuolelle pääkaupunkiseudulta. Olemme sopineet riittävistä varotoimista tuon kirotun, kirorotun, kirotun Koronavirus-ongelman suhteen... No niin - kävin yksin "Tapaninpäiväajelulla" keskustassa. Hahtisaaren Nesteellä tankkasin Land Roverin ja ajelin uteliaisuuttani sisäsataman kautta. Jäätä on, mutta perinteiseen tyyliin odotan itse, että ensimmäiset moottorikelkanjäljet näkyvät jäällä ennen ensimmäistä Selkäsaareen menoa. Kotiin tultuani täydennän Pikkupuolen klapivarastoa. Vaimoni pistää paikkoja kuntoon vieraiden varalta ja lähtee kohtapuolin kaupoille.

Se on Joulupäivä nyt - kyllä...

Se on Joulupäivä nyt - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen iltapäivällä todennäköisesti katsomme Suomen television monijouluisen klassikon: Ihmeellinen on elämä. Se "kolahtaa" vuodesta toiseen... Mikä ihmeen Ihmeellinen on elämä? Ihmeellinen on elämä Jokajouluinen klassikko kertoo amerikkalaisesta pikkukaupungista ja itsemurhan partaalle ajautuneesta miehestä, joka saa tilaisuuden nähdä elämänsä uudessa valossa. O: Frank Capra. N: James Stewart, Donna Reed. (It's a Wonderful Life, USA 1946) Mutta sitä ennen talonmieshommia: Puuhuoltoa, Pikkupuolen takan lämmitystä ja kompostoivan puuseen kuorikepussitäydennystä, jne. ... Näitä touhutessani katselin pätkiä Veikko Huovisen kirjaan Konsta Pylkkänen perustuvasta televisioelokuvasta - erinomainen sekin.