tiistai 7. huhtikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen takkapuutäydennystä päärakennukseen, vaimoni kauppareissu ja iltapäivän ruokalu kahvitteluineen.

Katselimme Ylen Areenasta suomalaisista "elämäntapaintiaaneista" 3-osaisen dokumenttisarjan. En kommentoi...

Selailin pitkästä aikaa Selkäsaaren mökkirakentamisesta kaksi paksua valokuvaalbumia paperikuvia - mielenkiintoista. Mökki varastorakennuksineen rakennettiin pääosin vuosien 2011-12 aikana. Tosin jatkuvaa tuunausta näyttää jatkuvan vuodesta toiseen. Lähestyvänkin kesän aikana. Mukavat muistot vilisivät ajatuksissani.

Selailin myön projektiveneestämme yhden pienen albumisellisen kuvia - mielenkiintoista. Ihme ja kumma, että siitä en saa ketään kiinnostumaan...

Siirsin höyrytietokoneen (Dell) kovalevyltä höyrykännykälläni (NOKIA Lumia 800) ottamani noin 350 kuvaa tikulle. Taas vapautui kovalevytilaa eikä kone herjaa ainakaan vähään aikaan kovalevyn tilavähyyttä - hyvä niin...

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Historia: Espanjantauti, tappava pandemia (12) ...

Katselimme hetki sitten Ylen Areenasta alla olevan dokumentin - erinomainen, ei kahta sanaa...

Historia: Espanjantauti, tappava pandemia (12) 

  • 48 min
  • 29 pv
  • 75661 katselua
Vuonna 1918 suursodan kaiut olivat tuskin hiljenneet, kun maailmaa kohtasi uusi, näkymätön vihollinen. Espanjantautina tunnettu influenssa surmasi arviolta 50 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin kaksi maailmansotaa yhteensä. Mistä pandemia sai alkunsa, ja miten se pysäytettiin? T: BBC. (U)

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Nykytoimenpitein asia on onnistunut niin kuin pitääkin, toivottavasti myös jatkossa.

Kuinka ollakaan sain mielenkiintoisen puhelun liittyen lautakuntatyöskentelyn kirjaamismenettelyihin. 
Totta - nykytekniikkaa on syytä käyttää, koska asiakokonaisuudet ovat usein monimutkaisia ja -tahoisia, vaikeita. Tärkeistä päätöksistä voi sihteerin toimesta asian esittää välittömästi näytölle, jolloin jokaiselle läsnäolevalle asia varmentuu. Pohdiskelimme myös pöytäkirjantarkastajien vastuullista roolia.
Keskustelimme Vihreä Kemi-teemasta ja siihen liittyvistä mahdollisista tuelvaisuuden investoinneista...

Asiasta toiseen. Käväisin pihalla lapioimassa ruostumattomasta teräksestä valmistettua isoa savustuslaatikkoa esiin. Totesin lapioidessani, että vielä saa savustamiset siirtää viikon, kahden päähän.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä merenjäälle kävelemään. Kävelemme tuttua reittiä pitkin Selkäsaaren pohjoispäätyyn mökille.
Arvelen, että mökillä tuttuakin tutummat rituaallit: Hiljaisuuden kuunteleminen, tulet tuvan lieteen, terassilla istuskelu ja kahvittelu, jne., voi olla, että käväisen lähimetsässä käveleskelemässä, ilmeisesti hanget kestävät...

Kyllä - mökille päästyämme lähdin välittömästi lähimetsään - vesuri toisessa ja sauva toisessa kädessä - intouduin kuusien kuivia, piikkimäisiä alaoksia katkomaan. Niitä oksia, jotka kesällä saattavat tökätä pahastikin esim. marjareissulla. Jäi vielä monta puuta alaosista karsimatta.
Kävi mielessä, että nyt näkisi hyvin tarpeettomat puut pistää kumoon.
Terassilla istuekellessani mietin näitä nykyvitsauksia. Ei ole pikääkään aikaan, kun pirullinen punkki oli riesana, on varmaan vieläkin, mutta siihen on sentään rokote. Niin ja sen näkee, kun on huolellinen...
Tämä kirottu koronavirus on aivan toisen kertaluokan riesa, sitä ei näe ja siihen ei ole ainakaan toistaiseksi rokotetta.
Mutta eiköhän tästäkin selivitä.

Takaisin tullessamme totesimme, että ainakaan tämän kevään aikana ei ole ollut näin paljon väkeä jäällä. Nyt kannattaa nauttia...

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tuttu viime aikojen tunne, nyt ollaan vaan. Ulkona on kaunis keväinen ilma, joten pihalla on aivan pakko käydä nuuhkimassa kevään tuloa...

Sisällä on olohuoneen lamppujen vaihtoa jossain vaiheessa iltapäivällä. Hiukan uutta ilmettä...

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Iltapäivätorkkujen jälkeistä pohdiskelua...

Iltapäivätorkkujen jälkeistä pohdiskelua...

Tämä globaaliongelma - kirottu koronavirus - ei ole sattumaa, vaan se on totaalirangaistus, jonka tarkoituksena on pysäyttää ja vihdoinkin herätellä maailman kansat/yksilöt nykyistä järkevämpään yhteistyöhön maapallon pelastamiseksi.

Jos otetaan tarkasteluun esimerkiksi viiden vuoden ajanjakso taaksepäin niin...
+ milloin on ollut vallassa yhtä paljon niin totaalijärjettömiä valtioiden päämiehiä, lähes diktaattoreita kuin viimeksi
+ milloin edellä mainittujen typerysten, patologisten valehtelijoiden, narsististen psykopaattien, poliittisten superpopulistien päätösten myötä on saatu yhtä paljon kielteistä aikaan maailmassa kuin viimeksi
+ milloin on ollut käynnissä yhtä paljon erilaisia konflikteja eri maailmankolkissa kuin viimeksi
+ milloin on käytetty yhtä paljon sotamateriaalia kaupunkien/ihmisten tuhoamiseksi kuin viimeksi
+ milloin on saatettu liikkeelle yhtä paljon ihmisiä pakolaisina kuin viimeksi
+ milloin maailma on ollut yhtä paljon, monella rintamalla jakautuneempi kuin viimeksi
+ milloin erilaiset ääriliikkeet ovat saaneet yhtä paljon jalansijaa maailmassa kuin viimeksi
+ milloin on sotkeuduttu todistetusti toisten valtoiden vaalijärjestelmiin kuin viimeksi
+ milloin, milloin, milloin...

Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. 

Totta - kaikki edellä oleva on niin sanottua mutu-tuntumaa, mutta joku teistä lukijoista voi halutessaan hakea niihin lisukkeeksi faktatietoa = lukuja.

Toistan - koronavirus ei ole sattumaa vaan sillä on tarkoituksensa pistää maailma uuteen, entistä parempaan järjestykseen... 

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen totesimme, että tänään olemme vaan niinkuin koronavirus-ohjeistuskin meitä yli 70-vuotiaita neuvoo.

Aluksi katselemme hallituksen infoa televisiosta. Asiallista infoa kahden ministerin kertomana...

Asiasta toiseen, olen tästä krjoittanut aikaisemminkin: Minulla on ollut vuosikymmeniä - piintyneenä tapana - pistää muistiin lähitulevaisuuden tärkeitä/tärkeäksi katsomiani asioita A5-paperiarkille "ranskalaisin viivoin" eli huomioviivoin.
Viime aikoina muistiarkki on ollut jotakuinkin tyhjä. Tälläkin hetkellä. On tämä kummaa aikaa...

Asiasta kolmanteen: Katselimme hetki sitten TV 1:stä suomalaisen elokuvan Niskavuori taistelee. Se on viimeinen em. sarjaan liittyvä, Edvin Laineen ohjaama elokuva, jossa on hyviä elementtejä juuri tähän hetkeen.

Lähes viimeisinä sanoinaan Niskavuoren vanha emäntä toteaa esitettyään viimeisen tahtonsa Niskavuoren jatkuvuudelle:"Minä uskon ihmiskunnan sydämen suuruuteen."

Vahvaa tekstiä, johon liittyvänä tunnustan oman uskoni välillä horjuvan...

torstai 2. huhtikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua pienenella happihyppelylle = kävelylle merenjäälle.
Ilmeisesti käväisemme samalla Selkäsaaren pohjoispäädyssä mökillä. Näyttää tulevan mukavantuntuinen päivä sään puolesta...

Kyllä - siellä kävimme. Menimme latu-uraa ja rantaan päästyämme sieltä metsäreunaa moottorikelkkauraa pitkin mökille.
Ladut oli vasta ajettu, erinomaisessa kunnossa. Joka hiihtää aikoo, nyt se on tehtävä...

Vaimoni laittoi tuvan lieteen tulet ja minä puhdistin ns. Sinisen terassin vähäisistä lumista.
Oli taas mukava kuunnella saaren hiljaisuutta, tosin kohta alkoi kuulua korpin raakumista ja ilmeisesti käpylinnun ääntelyä...

Tällä kerralla en mennyt lähimetsään henkisesti isoja kuusia halailemaan...

Kahvittelun jälkeen lähdimme paluumatkalle. Monia tuttuja tutun tuntuisia henkilöitä tuli vastaan ja hiihti meidän ohitsemme. Kaikilla taisi olla mielessä turvaetäisyydet - hyvä niin.

Aika paljon oli väkeä merenjäällä. Mukava pistäytyminen...

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Tänään on Aprillipäivä ja...

Tänään on Aprillipäivä ja olisi ehkä parasta olla kirjoittamatta yhtään mitään.

No - perinteisten aamutoimien jälkeen vilkaisin omaa Blogisivuani, jolla oli eilen käyty aika aktiivisesti.

Tänään ulos katsellessani tulee tutut ajatukset mieleen, kyllä tuonne on kohta lumihommiin lähdettävä.
Tuskin jään odottelemaan eilisestä lumentulosta, että se on entisen surmaa... 

Kyllä - homma hoidettu. Eipä olisi uskonut, että tähän vuodenaikaan täytyi ottaa lumilinko käyttöön.

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päärakennuksen takan lämmitys, maailmanmenon mediaseurantaa ja lievän takatalven ihmettelyä. Iltapäivällä on kaupungilla pistäytyminen.

Tietysti tuo kirottu koronavirus-asia tulee joka paikassa vastaan. Se on varmasti kestoaihe lähimmän kuukauden ajan, toivottavasti hallituksen toimet Suomessa tehoavat ja me suomalaiset hoidamme oman osuutemme asiallisesti.

Huomenna keskiviikkona 01.04.2020 Aprillipäivänä pitää pitää varansa ettei tule höynäytetyksi, aprillatuksi...

maanantai 30. maaliskuuta 2020

Eräs Facbook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että käsin tiskatessa ehtii mietiskellä maailman menoa monelta kantilta.
Hetki sitten kävi mielessä vaimoni kanssa tekemämme Inter Rail-matkat vuonna 2000, 2001 ja 2003 Euroopassa. Kävimme aika monessa maassa ja vielä useammassa kaupungissa - pikimmiten. Eurooppa oli silloin jotain aivan muuta kuin nyt...
Erityisesti vuoden 2000 matkamme - Skotlantiin, Englantiin ja Irlantiin - oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen.
Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että ostimme Lontoossa isosta tavaratalosta edullisia arkiruokailuvälinesettejä, yhden myös lahjaksi Etelä-Suomen tuttavapariskunnalle. Reissusta koti-Suomeen tultuamme kävimme viemässä sen heille.
Olen yrittänyt löytää em. parinkunnan vuosien ajan netistä. Tuntuu kuin "maa olisi heidät niellyt". Heistä ei ole täplän täplää - outo juttu. En ole vaivautunut "salapoliisihommiin" asian selvittämiseksi...

Iskin kirveeni niin sanotusti kiveen...

Iskin kirveeni niin sanotusti kiveen. Kyllä - olen pettynyt. Olen vuosikausia seurannut erään henkilön toimintaa lähinnä hänen erittäin tiukkojen, pääasiassa asiallisten kommenttien ja kirjoitusten kautta. Hän sanoo olevansa 2020-luvun ihmisiä. 

Olen vuosia sitten aikonut ehdottaa hänelle, että lähde ihmeessä kuntavaaliehdokkaaksi. 
Nyt jos koskaan tarvitaan kuntapäättäjiksi räväköitä, rohkeita ihmisiä...

Nyt sen vihdoin viime viikolla tein erään keskusteluketjun tiimellyksessä, mutta kuinka ollakaan, hän ei enää - oman ilmoituksensa mukaan - asukaan Kemissä.

Ymmärtääkseni hän kuitenkin käy töissä Kemissä ja nauttii monipuolisista - nyt koronavirus-tilanteen ollessa päällä vähistä palveluistamme... 

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, että tänään taitaa tulla superyksitoikkoinen koronavirus-pako-/karanteenipäivä. Saapa nähdä, miten tässä loppujen lopuksi käy...

Näyttää siltä, että ainakin tästä päivästä tulee kaunis kevätpäivä, siitä on aivan pakko nauttia, kun muutakaan ei voi.

Sisäpihalle katsellessani olen ollut havaitsevinani, että pikkulinnut alkavat olla kiinnostuneita puiden kolmesta linnunpöntöstä - hyvä niin.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Kellot siirretty kesäaikaan ja...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni oli päättänyt aloittaa siivousrupeaman. Minä lähdin käväisemään autolla kaupungilla. Vähän oli kaupungilla väkeä liikkeellä.

Hain Hahtisaaren Nesteeltä Sinol-sytytysgeelipullon ja ajelin sisäsatamaan.

Ulkoilijoita oli jonkin verran liikkeellä. Kävin pienen lenkin sauvakävelemässä merenjäällä. Hyvä oli kävellä, kun olin kotoa lähtiessäni laittaunut "piikkimatot" kenkiin. Ei siellä juuri muutoin pärjääkään. Ladut olivat aivan jäisiä hiihtelijöille.

Kotiin tultuani ripustin linnunpöntön varastorakennuksen kupeessa olevaan pihlajaan.

Pistin kesäautomme akun lataukseen. Nyt lataan sen aivan täyteen, viimeksi oli eräänlainen "kevytlataus"...

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen luettelonomaisesti: Pientä olohuoneseinän tuunaamista, taulujen siirtelemistä, takan lämmittämistä, puiden hakemista, linnunpöntön tarkistusta, Veikkauksen Livepelien pelaamista, jne. ...

Kävi tuossa myös mielessä, että kyllä presidenttimme on ottanut asiallisesti ja riittävän tiukasti kantaa koronavirus-käyttäytymiseemme - hyvä niin.

Nyt ollaan taas vaan...

Koronapandemia osoittaa, että kansa­kunta kykenee suuriin yhteisiin ponnistuksiin

Hmmmmm - niinpä - kyllä me tästä sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Politiikka|Kolumni

Koronapandemia osoittaa, että kansa­kunta kykenee suuriin yhteisiin ponnistuksiin

Mitä pidemmälle olemme eläneet poikkeusaikaa, sitä enemmän ovat lisääntyneet myös solidaarisuus ja yhteisvastuu. Monet auttavat toisiaan pelkkää hyvyyttään, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.
Julkaistu: 7:58
Kuvituskuva
Kuva: AKU ISOTALO
TÄTÄ jatkuu nyt vähintään kuukausia. Parasta on vain tottua. Kun tilanteelle ei mitään voi, pitää yrittää nähdä, mitä myönteistä koronapandemiasta voi koitua.
Myönteistä on jo se, että meillä on vain maailmanlaajuinen epidemia, pandemia, eikä maailmansotaa. Ihmisiä ei yritetä nyt tieten tahtoen tappaa, vaan pelastaa. Infrastruktuuria, tuotantolaitoksia eikä kaupunkeja pommiteta maan tasalle. On helppo palata normaaliin, kunhan tästä selvitään.
Nyt on oiva tilaisuus miettiä uudelleen elämänarvojaan. Ehkä kaikki se, mitä olemme pitäneet itsellemme kuuluvana, ei olekaan niin välttämätöntä. Ehkä elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin raha, tavara ja kaupalliset huvitukset.
Ihmissuhteet ja välittäminen ovat nousseet arvoonsa nyt, kun sosiaalisia kontakteja yritetään karsia.
EPIDEMIAN alku oli itsekkyyden aikaa: esimerkiksi hamstrausta ja vastuutonta pakkautumista Lapin hiihtokeskuksiin. Nyt maksamme itsekkyyden ja piittaamattomuuden laskua kaikkia koskevina rajoituksina.
Mitä pidemmälle olemme eläneet poikkeusaikaa, sitä enemmän ovat lisääntyneet myös solidaarisuus ja yhteisvastuu. Monet auttavat toisiaan pelkkää hyvyyttään. Suurin osa kansalaisista ymmärtää ja tukee hallituksen asettamia rajoituksia, vaikka ne vaikeuttaisivat heidän elämäänsä.
Poliittinen konsensus on palannut, ainakin hetkeksi. Niin hallitus kuin oppositiokin keskittyvät toistensa nokkimisen sijasta kansakunnan parhaaseen. Tosin joutavaa pikkupolitikointiakin yhä esiintyy, muun muassa lavastettuja erimielisyyksiä toimenpiteiden aikatauluista.
Työmarkkinajärjestötkin ovat pystyneet hädän tullen sopimaan rankoista muutoksista muun muassa yt-neuvotteluaikoihin ja työttömyysturvan karensseihin.
TÄMÄ kansakunta kykenee sittenkin hädän tullen yhteiseen suureen ponnistukseen.
Epidemia on osoittanut, että meillä on parempi terveydenhoitojärjestelmä kuin useimmissa muissa maissa, pätevät asiantuntijat ja toimiva hallinto. Meillä päätöksenteko perustuu asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon eikä esimerkiksi suosion tavoitteluun.
Meillä on hallitus, joka pystyy jämerään toimintaan kriisitilanteessa. Meillä on nuori pääministeri Sanna Marin (sd), joka on kuin luotu tämän vaikean vaiheen johtajaksi.
Marin joutui pääministerinä melkein kylmiltään suorastaan epäinhimillisen vaikeiden tehtävien hoitajaksi. Jopa poliittisten kilpailijoiden mielestä hän on selviytynyt loistavasti.
Hän malttaa kuunnella asiantuntijoita. Hän osaa pitää hallitusjoukkueensa koossa ja jakaa vastuuta. Hän puhuu asioista rauhallisesti ja selkeästi. Sillä on suuri arvo juuri nyt.
PRESIDENTTI Sauli Niinistö on auttanut ratkaisevasti kansakuntaa ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja siten myös hyväksymään kovatkin toimet. Presidentti ja hallitus ovat kyenneet saumattomaan yhteistyöhön.
Uskon, että nykyinen hallituspohjakin on paras mahdollinen tähän tilanteeseen. Siinä ovat mukana puolueet, jotka ovat ennenkin kyenneet yhteistyössä viemään kansakunnan läpi kovimpien aikojen.
On sanottu, että meillä on ollut hyvä herraonni, varsinkin kriisiaikoina. Niin näyttää olevan nytkin.
Demokraattinen järjestelmä on ylipäätään osoittanut toimivuutensa ja kriisinkestävyytensä. Sekin pystyy nopeisiin ja koviin toimiin silloin, kun tarve tulee.
Kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmäämme ja vakiintuneisiin ja puolueisiin on palaamassa. Siitä on jo merkkejä puoluekannatusmittauksissa. Myös luottamus tutkittuun tietoon ja asiantuntemukseen voi kasvaa. Kaikki tämä supistaa populismin ja kaikenlaisen huuhaan elintilaa.
LÄHES jokainen maa on sulkenut rajojaan ja taistelee pandemiaa vastaan omin, kansallisin keinoin. Jokainen kantaa huolta vain itsestään ja omista kansalaisistaan.
Tämä on kieltämättä vakava takaisku globalisaatiolle, kansainväliselle yhteistyölle ja solidaarisuudelle. Mutta tuskin se niiden loppu on. Ne voivat nousta uuteen arvoonsa, kunhan akuutti kriisi on ohi.
Pandemia tarkoittaa jo sanana maailmanlaajuiseksi levinnyttä epidemiaa. Sitä voi verrata ilmiönä vaikka ilmastonmuutokseen. Maailmanlaajuisia ongelmia ei kyetä ratkaisemaan kansallisesti. Yhteisiä maailman- ja Euroopan laajuisia toimia tarvitaan taas viimeistään silloin, kun pandemian tuhoja aletaan korjata.
Yhteisiä keinoja on löydettävä myös siihen, että selviäisimme seuraavasta pandemiasta vähemmällä. Pandemiat eivät nimittäin tähän lopu.
Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.



perjantai 27. maaliskuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen takkahuoneessa koronavirus-karanteeniin liittyvää ajatappamista > hyötykäyttöä. 
Takkahuoneessa tauluja pois seinältä ja kalusteita sivuun. Maalarinteipillä listoja ja sivulinjoja suojaan ja aloitimme yhden seinän värinmuutosprosessin. Ensimmäinen kerros maalattu, nyt on kahvittelun aika...

Iltapäivällä sitten toinen kerros.

Edelliseen lisäyksenä: Tehtävä suoritettu, totesin vaimolleni, että tulevaisuudessa voisimme antaa tämän tyyppiset hommat - hiukan suurempina kokonaisuuksina - ammatti-ihmisten tehtäviksi. Tuo tikkailla rimpuilu alkaa käydä työstä...

torstai 26. maaliskuuta 2020

Selkäsaaressa tänään...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme Selkäsaareen. Kemin sisäsatamaan ajettuamme totesimme, että moni muukin oli liikkeellä.
Merenjää näytti paikka paikoin todella liukkaalta. Meillä ei ollut kengissä piikkivarusteita, joten kävelimme saareen latujen välissä olevassa tilassa ja käännyimme metsänreunan moottorikelkkauraa pitkin mökille. Muutamissa kohdissa jo aamullakin upotti.

Vaimoni laittoi tuvan lieteen tulet ja minä fiilistelin itään suuntautuvalla ns. Sinisellä terassilla auringonpaisteessa.
Kävi mielessä, että ei ihme, että Etelä-Suomenkin ihmiset syöksyvät mökeilleen. Tosin nyt toivottavasti yhä vähenevässä määrin muutaman viikon ajan. Kyllä oli hiljaista. Kaukana korpit mekastivat.

Kahvittelimme ensimmäistä kertaa tälle vuodelle ulkosalla lipan alla.

Kahvittelun jälkeen käväisin taas voimaantumassa lähimetsässä entisiä ja uusiakin reittejä pitkin.
Hanget olivat jo edellisestä kerrasta jonkin verran "notkahtaneet" ja hankikelit alkavat hiipua näin lämpimillä kevätilmoilla.

Katselin lähimaastoa "sillä silmällä", että Luoteisselkäsaarenpolun uralta otetaan muutama viottunut, kivulias puu pois...
Naapuri näytti tulleen mökille touhuamaan. Lähdimme takaisin tuloreittiä.

Takaisin sisäsatamaan kävellessämme totesimme, että väkeä oli tosi paljon liikkeellä. Oli monenlaista kulkuneuvoa jälleen kerran.

Mukava käynti taas kerran.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet, kaikki ok siltä osin. Oikeastaan olen koko aamupäivän odottanut tietoa erään kokouksen järjestämisestä, oletettavasti saan sen viimeistään iltapäivällä.

Kyllä on pakko tunnustaa, että tuo kirottu koronavirus on ajatuksissa lähes koko ajan. Huolestuttavinta mielestäni on se, että hallituksen rajutkaan toimenpiteet eivät kukaties ole riittäviä, mikäli me suomalaiset emme noudata säntillisesti määräyksiä, ohjeistuksia ja suosituksia...

Niin - tuohon em. kokoustamiseen liittyvänä sain jonkinlaista tietoa mutta en riittävästi, joten se siitä.
Totean - niinkuin olen todennut vuosikymmenien ajan aina silloin tällöin - kyllä oikea-aikainen tiedottaminen on vaikea laji.

tiistai 24. maaliskuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen on hyvin levollinen, rauhallinen olotila, ainakaan tiedossa ei ole mitään kummempaa rypistystä.

Todennäköisesti jatkan höyrytietokoneeni kovalevyn tyhjentämistä tietyistä aineistoista.

Kyllä - sitä olen jatkanut, mutta todennut sen niin kuin aikaisemminkin erittäin vaikeaksi. Törmään aineistoihin: Kannanottoihin, julkilausumiin, kommenttikirjoituksiin, jne. joiden kohdalla saa muistiaan pinnistellä - olenko tosiaan nuo jossakin elämäni vaiheessa kirjoittanut.
Pakko tunnustaa, kyllä olen, mutta tarkemmin tekstejä läpi käydessäni on myös pakko tunnustaa, että kyllä ne ovat pääosin täyttä asiaa. Loppujen lopuksi myös pääosin ajankohtaista asiaa tälläkin hetkellä. On tämä kummaa aikaa...