KOKOOMUS hengittää yhä lähempänä Sdp:n niskaan puoluekannatusta mittaavassa tuoreessa HS-gallupissa. Sdp on edelleen kannatukseltaan suurin puolue, kuten se on ollut viime huhtikuusta asti, mutta ero kokoomukseen on kaventunut.
Sdp:tä äänestäisi nyt 20,9 prosenttia vastaajista, edellismittauksessa 21,4 prosenttia. Kokoomuksen kannatus on nyt 19,5 prosenttia eli lähes sama kuin edellisessä mittauksessa.
Kyselyä tehtiin osin aikana, kun Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on ollut poissa julkisuudesta sairauslomalla ja Sdp on hoitanut näkyvyyttään sijaisjärjestelyin.
Niin Sdp:n kuin kokoomuksen kannatusmuutokset menevät virhemarginaalin sisään, joka on suurimpien puolueiden osalta kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
HS-GALLUPISSA näkyy sama mikä Ylen gallupissa viime viikolla: perussuomalaisten kannatuksessa on selvä käänne nousuun.
HS-gallupissa perussuomalaisten kannatusnousu näyttää kuitenkin Ylen mittausta maltillisemmalta. Kannatus kasvoi edellisestä mittauksesta hieman yli prosenttiyksikön 9,7 prosenttiin.
Perussuomalaiset nousee HS-gallupissa viidenneksi suurimmaksi puolueeksi ja menee pitkästä aikaa ohi vasemmistoliiton. Maahanmuuttoon ja Oulun seksuaalirikoksiin liittyvä keskustelu näyttää olevan nosteen takana.
Viimeiset kyselyt gallupia varten tehtiin 11. tammikuuta eli viime perjantaina. Viime päivinä nähty kaikkien poliitikkojen äkillinen aktivoituminen Oulun tapahtumien jälkihoidossa ei näin ole ehtinyt vaikuttaa tuloksiin.
Keskustan suosio on hyytynyt nykyiseen noin 15 prosenttiin, jossa kannatus on jököttänyt kohta vuoden päivät.
Vihreiden puheenjohtajavaihdoksen myötä näkynyt kannatuspyrähdys on tasaantunut. Vihreillä kannatus on juuttunut 12–13 prosentin tuntumaan.
Keskustaa viimeksi äänestäneistä vain noin puolet olisi valmis uudistamaan tukensa eduskuntavaaleissa.
Tällaisissa kannatuksen siirtymissä näkee poikkileikkauksen tämänhetkisestä tilanteesta tällä aineistolla. Niissä ei pääse käsiksi yksilötason muutoksiin, vaan tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia.
Tuloksista selviää, että keskustaa äänestäneistä noin kolmannes katselee tilannetta sivusta: he eivät joko halunneet kertoa kantaansa tai ovat äänestämättä ensi eduskuntavaaleissa.
Keskustaa viimeksi äänestäneistä osa katselee nyt kokoomuksen ja osa Sdp:n suuntaan. Muut puoluevaihtoehdot kiinnostavat vähemmän.
Muita puolueita äänestäneet ovat paljon uskollisempia tuessaan. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa niistä, jotka äänestivät vasemmistoliittoa viime kuntavaaleissa, äänestäisi vasemmistoliittoa nytkin. Suurimmilla puolueilla tämä uskollisuusmittari on järjestään yli 60 prosentin.
Toisaalta keskustassa nyt näkyvä katsomossa kyräily on puolueelle aina mahdollisuus. Kannatuspotentiaalia on, jos osataan soitella oikeita säveliä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että keskustassa on tarve tehdä irtiottoa hallituksen ”liian kokoomuslaisesta” politiikasta.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimuksessa kysyttiin, minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
Kannatusarvio on laadittu yhdistämällä vastaukset ja viime kuntavaalien tilastot.
Tutkimuksessa haastateltiin 13.12.–11.1. puhelimitse 2 282:ta ihmistä. Otos edustaa 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Kyselyn teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta Kantar TNS oy.
