OLETKO Sammon paperisen osakkeen omistaja, mutta olet hukannut osakekirjan? Sinun kannattaa toimia viimeistään nyt, sillä yhden osakekirjan arvo on lähes 2 000 euroa.
Sadat paperisen osakkeensa hukanneet ovat jo tehneet niin. Joulukuun alussa ilmestynyt Virallinen lehti on täyttynyt ilmoituksista, joissa sadat henkilöt ympäri Suomen vaativat kuolettamaan hukkaamansa Sammon paperiosakkeen.
KUOLETUS on yksi osa prosessia, jolla paperisen osakkeen hukanneet omistajat voivat vielä päästä osalliseksi pörssiyhtiö Sammon tai jonkun muun pörssiyhtiön arvosta. Paperiset osakkeet ovat nimittäin muuttumassa arvottomiksi ensi vuonna.
Sammon sivuillaan julkaiseman ohjeen mukaan osakkeiden kuoletus ehditään käsitellä käräjäoikeudessa ennen Sammon yhtiökokousta, jos jättää hakemuksen viimeistään 14.12.2016 klo 16.15 mennessä käräjäoikeuteen.
Paperisena olevien ja osin hukattujen Sammon osakkeiden määrä on liki seitsemän miljoonaa kappaletta. Niiden arvo noin 300 miljoonaa euroa.
SAMMON lisäksi pelastettavaa on muidenkin yhtiöiden osalta. Myös niiden kuoletuksen viimeinen hetki ja arvo-osuusjärjestelmään siirtämisen hetki lähestyy. Suomessa on arviolta 500–700 miljoonan arvosta osakkeita paperimuodossa.
Sammolla osakkeita on valtava määrä, koska yhtiö siirtyi keskinäisestä vakuutusyhtiöstä pörssiyhtiöksi vuonna 1988 ja noin 800 000 vakuutetusta tuli siirtymässä yhtiön osakkaita.
Näin myös osingot ovat saamatta. Sammossa tällaisia osinkoja on tilillä noin 40 miljoonan euron arvosta.
Osinko-oikeus säilyy kolme vuotta. Kun oikeus päättyy, osingot siirtyvät Sammon omaan pääomaan. Se on paisunut mittavasti lunastamatta jääneiden osinkojen takia.
Fakta
Näin vaihdat osakekirjasi
Ota ensin selvää yhtiöstä, onko osake vielä siirrettävissä sähköiselle arvo-osuustilelle ja missä pankissa vaihto tapahtuu.
Voi olla, että yhtiö on myynyt osakkeet ja tallentanut rahat aluehallintovirastoon, josta osakkeen omistaja voi saada myyntisumman itselleen.
Pankissa voit perustaa ilmaisen arvo-osuustilin. Ota mukaasi osake sekä henkilötodistus ja mahdollinen valtakirja.
Jos omistus on epäselvä, eikä se käy ilmi vaikkapa osakkeesta, ota mukaan osakkeen omistusoikeuden osoittavat asiakirjat.
Tilin voi avata myös arvo-osuusjärjestelmää ylläpitävässä Euroclearissa.
Lisätietoja saa numerosta 0800180500 tai osoitteesta www.euroclear.fi
Viime aikoina Yle on ollut otsikoissa mielestäni enemmän kuin on tarpeellista. Ajattelin muistuttaa itseriittoisia ja lähes kaikkitietäviä, rikkiviisaita toimittajia, työntekijöitä > palkollisia, että me tuotoksianne seuraavat suomalaiset - sinä ja minä - pidämme nykyisin koko toiminnan pystyssä Yle-veron turvin.
Yleisradio Oy (ruots.Rundradion Ab, lyhyesti Yle) on Suomeneduskunnanalaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö.[2] 99,98 % Ylestä on valtion omistuksessa, muita osakkeenomistajia ovat muun muassa eräät media-alan yritykset. Ylen rahoitus muodostuu vuodesta 2013 alkaen Yle-veron tuotoista.[3]
Yleisradiovero (lyhyesti Yle-vero) on Yleisradion rahoittamiseen vuoden 2013 alusta lähtien vuosittain kerättävä vero, joka korvasi televisiomaksun. Veroa maksetaan sekä henkilö- että yritysverotuksessa. Yle-veroa tulee maksaa, vaikka ei käyttäisi Ylen palveluita lainkaan.
Henkilöverotuksessa vero määräytyy tasaprosenttina henkilön puhtaista ansio- ja pääomatuloista, kuitenkin niin että alaikäiset ja pienituloisimmat vapautetaan verosta kokonaan ja verolla on euromääräinen yläraja. Vuonna 2013 alle 7 352,95 euroa vuodessa ansaitsevat eivät maksa veroa, ja yli 20 588 euroa ansaitsevat maksavat tasasummaverona 140 euroa vuodessa. Mainittujen tulorajojen välillä veroa maksetaan 0,68 prosentin mukaan eli 50:stä 140:een euroa vuodessa. Tasasummaverona Yle-veronsa suorittavien suhteellinen verorasitus vähenee Yle-veron osalta tulojen kasvaessa. [1]
Yleisradiovero koskee myös yrityksiä ja muita yhteisöjä (ei kuitenkaan henkilöyhtiöitä). Veron suuruus määräytyy tuloksen (verovuoden verotettavan tulon) mukaan. Alle 50 000 euron tuloksella veroa ei tarvitse maksaa. Tätä suurempaa tulosta tekevällä yhteisöllä vero vaihtelee 140 ja 3 000 euron välillä.[2][3]
Yrittäjiltä yleisradiovero peritään sekä henkilökohtaisessa että yrityksen verotuksessa. Yrittäjän henkilökohtainen yleisradiovero määräytyy puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteissumman tai yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL, MyEL) palkkasumman perusteella sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.[4] Edellä mainitusta johtuen yrittäjä voi joutua maksamaan yleisradioveroa myös tappiollisesta yritystoiminnasta.[5]
Vainajan tuloista yleisradiovero peritään hänen kuolinvuodeltaan. Kuolinpesä maksaa yleisradioveron kuolinvuonna saaduista tuloista, mutta ei enää seuraavilta vuosilta.[6]
Ahvenanmaalla asuvilta ei peritä Yle-veroa. Ahvenanmaalla kotitalouksilta peritään 220 euron suuruinen tv-maksu, jolla rahoitetaan Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistaman Ålands radio och TV -yhtiön toiminta.[7] Ahvenanmaan tv-maksu perustuu siihen omistaako tv-laitteen.[8]
Vuonna 2013 yleisradiovero koski 4,00 miljoonaa veronmaksajaa, ja se tuotti 487 miljoonaa euroa.[9] Vuonna 2014 tuoton on arveltu olevan 510 miljoonaa euroa[10]. Veroa korotettiin hieman vuodelle 2014[11][12]. Vuodelle 2015 veron indeksikorotus on jäädytetty[13].
23-vuotiasta imatralaista miestä epäillään kolmoismurhasta.
Hänen epäillään ampuneen sunnuntain vastaisena yönä Imatran keskustan kävelykadulla Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja kaksi Uutisvuoksi- ja Etelä-Saimaa-lehtien toimittajaa.
Tapaus on henkirikostilastojen valossa erittäin poikkeuksellinen.
1. Vain yksi sadasta
Vain prosentti henkirikoksista on Suomessa sellaisia, joissa uhri on nainen ja tekijä uhrille tuntematon mies.
Tämä selviää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin raportista(siirryt toiseen palveluun), joka on tehty vuosien 2003–2011 tilastojen perusteella.
Poliisi on kertonut tänään, että tekijä ei tämän hetkisten tietojen mukaan tuntenut uhrejaan. He valikoituivat kohteiksi sattumanvaraisesti.
– Tekotapa on ollut raaka ja julma. Teko on ollut jollakin tapaa suunniteltu, mutta uhrit ei, kertoi tutkinnanjohtaja Saku Tielinen.
2. Uhrien tausta: poliitikko ja kaksi toimittajaa
Uhrit ovat Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi Uutisvuoksi- ja Etelä-Saimaa-lehtien toimittajaa.
Poliitikkojen ja toimittajien murhat ovat Suomessa erittäin harvinaisia.
Poliisin mukaan tekijä ei tuntenut uhrejaan. Motiivin ei epäillä olevan poliittinen tai vakaumukseen tai ääriajatteluun liittyvä.
3. Uhrien sukupuoli: kaikki naisia
Imatran ampumisen uhrit olivat poikkeuksellisesti naisia. Lähes 70 prosenttia henkirikosten uhreista oli esimerkiksi vuosina 2010–2013 miehiä.
Imatran ampumisessa kuoli kolme ihmistä. Tuoreimman henkirikoskatsauksen mukaan 80 prosentissa selvitetyistä henkirikoksista uhreja on vain yksi.
5. Tapahtumapaikka: ulkona, julkisella paikalla
Viime vuosikymmenten aikana suomalainen henkirikollisuus on siirtynyt ulkoa sisälle ja julkisilta paikoilta yksityisasuntoihin. Imatran kolmoissurma tapahtui kaupungin keskustassa kävelykadulla.
72 prosenttia henkirikoksista tehdään Suomessa henkirikoskatsauksen mukaan yksityisasunnoissa.
6. Tekoase: kivääri
Poliisin mukaan epäilty ampui uhrinsa metsästyskiväärillä, jonka hän otti auton takakontista tapahtumapaikalla hetki ennen tekoaan. Suurin osa henkirikoksista tehdään teräaseella.
Vain 17 prosentissa henkirikoksista aseena on ampuma-ase.
7. Tekijä ei ollut humalassa
Poliisin mukaan epäilty ei ainakaan puhalluskokeen perusteella ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.
Muiden aineiden vaikutuksesta ei ole vielä tietoa. Peräti 78 prosentissa suomalaisista henkirikoksista tekijä on henkirikoskatsauksen mukaan humalassa.
Ei saanut moni muukaan. Kutsun sai 5 502 284 suomalaisesta noin 1 800 henkilöä. On siis taas kerran tyydyttävä töllöttämään sohvalta tapahtumien kulkua televisiosta ja arvaamaan, kuinka monta lähituttua mahtaa tällä kerralla kätellä illansuussa presidenttiparia. Yleensä niitä ei kovin monta ole ollut... Toivottavasti juhlat sujuvat rauhallisesti. Maailma - Suomikaan - ei ole sama kuin vuosi sitten - valitettavasti.
6. joulukuuta järjestämä juhla, jonne kutsutaan valtion, kuntien, talouselämän ja järjestökentän edustajia sekä erinäisiä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä, kuten taiteilijoita ja urheilijoita. Juhla järjestetään PresidentinlinnassaHelsingissä.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta voimakkaasti tuunattuna:
Suomi juhlistaa tänä vuonna 99-vuotista itsenäistä historiaansa. Ylen itsenäisyyspäivän juhlinta ulottuu halki Suomen ja jatkuu pidempään kuin aiemmin. Juhliin valmistautuminen aloitetaan edellisvuoden tapaan jo klo 13.05 Yle TV1:n Kohti Linnan juhlia -lähetyksestä, jossa piipahdetaan tänä vuonna seuramassa itsenäisyyspäivän viettoa useilla eri paikkakunnilla. Täysin uutta on se, että juhlahumua jatkuu vielä 7.12., jolloin Kristiina Kekäläisen ja Mikko "Peltsi" Peltolan juontama Paluu Linnan juhliin -ohjelma käy läpi itsenäisyyspäivän kohokohdat ja ikimuistoisimmat hetket. Kohti Linnan juhlia klo 13.05–18.50 Yle aloittaa itsenäisyyspäivän juhlinnan televisiossa Yle TV1:ssä tänäkin vuonna kello 13.05 Helsingin keskustasta presidentinlinnan edustalta. Lähes kuusituntisessa Kohti Linnan juhlia -lähetyksessä vierailee kiinnostavia linnaan meneviä vieraita sekä kuullaan erilaisia näkökulmia itsenäisyyttä juhlivan Suomen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lähetyksen juontavat Sanna Savikko ja Heikki Ali-Hokka.
Itsenäisyyspäivän juhlaparaati klo 17.10 Yle seuraa itsenäisyyspäivän valtakunnallista paraatia Kajaanissa. Lähes 1 300 henkilön, noin sadan ajoneuvon ja lähes kahdenkymmenen ilma-aluksen paraatin vastaanottaa maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen. Paraatikatselmuksen ja ohimarssin voi seurata suorana sekä radiossa että Ylen nettisivuilla kello 12.00 alkaen. Paraatista tehty kooste nähdään TV1:ssä kello 17.10 alkaen. Radiossa paraatin selostaa Aki Laine ja televisiossa sekä internetissä Timo Keränen.
Linnan juhlat klo 18.50–22.15 Linnan juhlat Yle TV1:ssä klo 18.50 alkaen. Itsenäisyyspäivä huipentuu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton suoraan lähetykseen, jota selostavat tuttuun tapaan Jussi-Pekka Rantanen, Piia Pasanen, Marja Sannikka sekä Jaakko Selin.
Vieraita haastattelevat Markus Liimatainen, Riikka Luukkonen ja Olli Lindqvist. Osoitteeseen yle.fi/linnanjuhlat tullaan kokoamaan näyttävimmät puvut videoklippeinä. Lisäksi Yle Areenassa on mahdollista valita lähetysstriimi, josta voi seurata tv-lähetyksen sijasta Linnan mielenkiintoisten vieraiden haastatteluja suorana lähetyksenä. Yle Areenassa ja yle.fi/linnanjuhlat-sivustolla voi katsoa myös viittomakielisen Linnan juhlat -lähetyksen.
Linnan jatkot klo 22.15–23.30 Riku Riihilahti ja Salla Paajanen juontavat Linnan jatkot. Itsenäisyyspäivän juhlintaa siirrytään jatkamaan Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan matkassa kohti Hotel Kämpiä, jossa Linnan jatkojen juhlijoita viihdyttävät mm. Lauri Tähkä, Laura Voutilainen, Vilma Alina ja Teflon Brothers, vuoden 2016 tangokuninkaalliset Erika Vikman ja Marco Lundberg sekä imitaattori Jarkko Tamminen. Suorassa lähetyksessä mielenkiintoisia vieraita ja linnasta saapuvia juhlijoita jututtavat tuttuun tapaan toimittajat Salla Paajanen ja Riku Riihilahti. Kenellä onkaan tänä vuonna kunnia juhlien päätteeksi esittää Finlandia-hymni?
Uusi ohjelma: Paluu Linnan juhliin 7.12. klo 19–20.30
Ylen itsenäisyyspäivän juhlinta jatkuu tänä vuonna pidempään kuin koskaan. Laaja kokonaisuus huipentuu uuteen ohjelmaan "Paluu Linnan juhliin" keskiviikkona 7.12. Yle TV1:ssä klo 19.00–20.30. Ohjelmassa palataan edellisen illan juhlatunnelmiin niin presidentinlinnassa kuin jatkoillakin. Kristiina Kekäläisen ja Mikko "Peltsi" Peltolan vieraaksi studioon kutsutaan vieraita keskustelemaan illan kiinnostavimmista puheenaiheista. Juhlamuotia lähetyksessä arvioi toimittaja Sami Sykkö. Lisäksi ohjelmassa suunnataan katsetta jo Suomi 100v -juhlavuoteen.
