maanantai 22. elokuuta 2016

Ammatillisen koulutuksen säästöjä vastustetaan mielenilmauksissa, Lapissakin marssitaan...

Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Lisäinfoa netiestä:

Protestitapahtumasta syntyi opiskelijoiden aloitteesta toukokuussa. Tapahtuman ajankohdaksi valikoitui elokuu lukuvuoden alkamisen vuoksi mutta myös siksi, että hallitus käsittelee ensi vuoden talousarvioesitystä budjettiriihessään 31. elokuuta alkaen.
Tapahtumaa järjestämässä ovat Amken ohella Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry ja Suomen opiskelija-allianssi Osku.
Järjestäjät toimittavat kannanottonsa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) torstaina.

Leikkaukset

Ammatillisen
koulutuksen rahoituksesta on suunniteltu leikattavaksi 190 miljoonaa euroa vuonna 2017. Leikkaus on pysyvä.
Vuonna
2017 ammatillisen koulutuksen rahoitus on 310 miljoonaa euroa (15% pienempi kuin vuonna 2013).
Kevään
2016 yhteishaussa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 45 400 aloituspaikkaa.
Laskelmien
mukaan 190 miljoonan euron vähennys vastaa 18 000 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkaa.
Leikkaus
tarkoittaa laskennallisesti yli 2400 henkilötyövuoden vähentämistä.

Lähde: Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Ammatillisen koulutuksen säästöjä vastustetaan mielenilmauksissa, Lapissakin marssitaan

IINES JAKOVLEV
Tempauksen tarkoituksena on tuoda esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä muun muassa eri alueiden elinkeinoelämälle. (Arkistokuva)
STTHelsinki
Ammatillisen koulutuksen säästöjä vastustetaan maanantaina oppilaitoksissa. Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistys AMKEn mukaan tempaukseen osallistuu ainakin 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilla maata. Opiskelijat, henkilökunta ja koulujen johto kokoontuvat koulujen pihamaille puolen päivän aikaan.
Tempauksen tarkoituksena on tuoda esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä muun muassa eri alueiden elinkeinoelämälle. Lisäksi osana tapahtumaa eri paikkakunnilla järjestetään muun muassa esityksiä, seminaareja ja muuta oheisohjelmaa.
AMKE kertoo, että ammatillisessa peruskoulutuksessa oli kevään yhteishaussa 45 400 aloituspaikkaa. Yhdistyksen mukaan koulutuksen rahoituksesta leikataan pysyvästi ensi vuonna 190 miljoonaa euroa.
Ensi vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitus on 310 miljoonaa euroa, eli 15 prosenttia pienempi kuin se oli vuonna 2013. AMKEn laskelmien lähteenä ovat valtion talousarviot.
http://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/ammatillinen-koulutus-liikkeessa-tapahtuma-22.8..html?p22=4

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Ilmastonmuutos avasi Luoteisväylän matkustajalaivoille – ensimmäinen luksusristeilijä suuntasi Arktikselle...

Mitä järkeä on lähteä katselemaan jäävuoria loistoristeilijän kannelta/ikkunasta syrjäiselle Luoteisväylälle, vaikka irtorahaa löytyisikin kymmeniä-/satojatunhansia dollareita? Mielestäni ei mitään...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 

Ilmastonmuutos avasi Luoteisväylän matkustajalaivoille – ensimmäinen luksusristeilijä suuntasi Arktikselle

Suuren risteilyaluksen matka syrjäiselle Luoteisväylälle on herättänyt kysymyksiä turvallisuudesta ja risteilyjen aiheuttamasta kuormituksesta arktiselle luonnolle.

Satelliittikuva arktisesta alueesta.

Luoteisväylää Nasan satelliittikuvassa. Kuva: NASA

Alaskasta tiistaina matkalle lähtenyt luksusristeilijä Crystal Serenity pyrkii olemaan ensimmäinen kaupallinen matkustaja-alus, joka kulkee Pohjois-Amerikan mantereen pohjoispuolitse kulkevan meritien eli Luoteisväylän läpi.
Risteily on osa ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvää arktisen alueen turismia, jota kiihdyttävät kohoavat lämpötilat ja vähenevä jään määrä.
Crystal Serenityn noin 1 600 kilometriä pitkä reitti kulkee Anchoragesta pohjoiseen Beringinsalmen läpi Luoteisväylää pitkin ja Grönlannin kautta New Yorkiin.
Alusta operoivan amerikkalaisen Crystal Cruises -yhtiön mukaan matkan on määrä kestää 32 päivää.

Arktinen risteily aiheuttaa loven lompakkoon

Liput risteilylle maksoivat vähintään reilut 20 000 dollaria. Kalleimpien lippujen hinnat liikkuivat kuusinumeroisissa summissa.
Hinta ei sisällä lisäaktiviteetteja kuten helikopterilentoa tai vierailua jäätikölle Grönlannissa.
250-metriselle alukselle mahtuu noin tuhat matkustajaa ja 650 miehistönjäsentä. Crystal Cruisesin mukaan risteily on loppuunmyyty. Yhtiö suunnittelee uutta risteilyä ensi vuodelle.
Luoteisväylän läpi purjehti ensimmäisenä norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen yli sata vuotta sitten. Reitti on ollut suhteellisen jäätön vasta viime vuosina.


Kartta
Crystal Serenity -risteilualuksen reitti. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Matkan turvallisuus huolettaa

Olosuhteet Luoteisväylällä ovat silti erittäin vaativat luksusristeilijälle. Suurikokoinen laiva joutuu kulkemaan kapeita väyliä pitkin sekä väistelemään jäävuoria ja tuhansia saaria, kertoo The Telegraph.
Vain 30 alusta kulki Luoteisväylän läpi onnistuneesti vuonna 2012, jolloin reitillä olevan merijään määrä oli ennätysvähäinen, kirjoittaa National Geographic.
Crystal Serenityn matka on herättänyt kysymyksiä risteilyn turvallisuudesta. Luoteisväylä on erittäin syrjäistä aluetta.
Aluksen reitin varrella olevat pienet kaupungit eivät selviäisi kaikista hoitoa vaativista potilaista suuressa hätätapauksessa. Jos laiva jäisi jumiin tai tarvitsisi apua, niin avun saaminen paikalle olisi vaarallista, epävarmaa ja haastavaa, listaa The Washington Post.
Lehden mukaan Yhdysvaltain ja Kanadan viranomaiset ovat auttaneet Crystal Cruisesia risteilyn suunnittelussa ja mahdollisiin hätätilanteisiin varautumisessa.
Aluksen matkassa seilaa jäänmurtaja ja mukana on myös kaksi helikopteria, joiden tehtävänä on havainnoida edessä olevaa jäätilannetta.

Risteilyliikenne kuormittaa ympäristöä

Maailman luonnonsäätiö WWF on syyttänyt Crystal Cruisesia koskemattoman arktisen luonnon vaarantamisesta.
– Ainutlaatuinen luonto on jo rasittunut lämpenevästä ilmastosta ja merijään häviämisestä. Suurten risteilyalusten saapuminen tähän osaan maailmaa voi vaarantaa luontoa yhä enemmän, Britannian WWF:n napaseudun ohjelmajohtaja Rod Downie sanoi The Guardianille.
Arktisen alueen suvereniteettiä ja ilmastonmuutosta tutkiva Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Michael Byers arvioi Reutersille, että Crystal Serenity ei luultavasti aiheuta ongelmia, mutta jatkossa vastaavat risteilyt lisääntyvät.
Byersin mukaan suurilla laivoilla on merkittävät hiilijalanjäljet ja niiden mahdollisesti aiheuttamilla onnettomuuksilla olisi tuhoisa vaikutus arktisen alueen herkkään luontoon.
– Alukset käyttävät ilmastonmuutosta hyväkseen ja aiheuttavat vielä enemmän ilmastonmuutosta. Se on valtava ongelma ja kamalan ironista, Byers sanoi.
Kanadan luoteisalueiden paikallishallituksen Twitter-tilin julkaisemassa tviitissä näkyy Crystal Serenity -alus.

Vertailussa maailman suurimmat sotilasbudjetit...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kiina kasvattaa armeijaansa ja hankkii nyt huipputeknistä aseistusta – vertailussa maailman suurimmat sotilasbudjetit

Jos tulisi sota, Kiina pystyisi aiheuttamaan suurta tuhoa jopa maailman mahtavimmalle sotilasmahdille Yhdysvalloille.

ULKOMAAT  
VCG
Kiinalainen ohjusfregatti osallistui sotaharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä kesällä 2015.
Kiinalainen ohjusfregatti osallistui sotaharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä kesällä 2015.

Tästä on kyse

Suuri ja vanhanaikainen armeija

 Kiinalla on maailman suurimmat asevoimat, noin 2,3 miljoonaa sotilasta. Suuresta koosta huolimatta kansanarmeijaa on pidetty vanhanaikaisena ja tehottomana.
 Tilanne on muuttumassa, kun Kiinan nykyaikaistaa asevoimiaan. Kansanarmeija kykenisi jo nykyisellään aiheuttamaan merkittävää tuhoa jopa Yhdysvalloille.
 Kehitys jatkuu, ja Kiinasta on tulossa sotilasmahti, joka voi toimia myös kaukana kotimaasta.
PEKING. KAKSI kiinalaista hävittäjälentokonetta ilmestyy ilmassa 15 metrin päähän yhdysvaltalaisesta vakoilukoneesta. Muutamaa viikkoa myöhemmin kiinalainen hävittäjä lentää kovaa vauhtia kohti yhdysvaltalaista vakoilukonetta, kunnes väistää viime hetkillä.
Tällaiset välikohtaukset sattuivat kiistellyn Etelä-Kiinan meren yläpuolella kansainvälisessä ilmatilassa touko- ja kesäkuussa. Ne kertovat Kiinan kasvaneesta itseluottamuksesta.
Kiina on viime vuosina käyttäytynyt entistä uhmakkaammin aluekiistoissa, joita sillä riittää. Linjansa vakuudeksi sillä on asevoimat, joiden iskukyky alkaa olla huomattava. Kiina on kehittänyt vanhanaikaisesta kansanarmeijastaan nykyaikaista sotilasmahtia.
”Enää Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten on hankala torjua Kiinaa aiheuttamatta suurta riskiä omille joukoilleen”, toteaa Australian kansallisen yliopiston turvallisuuden laitoksen johtaja Rory Medcalf puhelinhaastattelussa.
US NAVY / REUTERS
Kiinalainen J-11-hävittäjä nähtiin lentämässä lähellä Yhdysvaltain pommikonetta vuonna 2014.
Kiinalainen J-11-hävittäjä nähtiin lentämässä lähellä Yhdysvaltain pommikonetta vuonna 2014.
SOTILASMENOILLA mitattuna Kiinan asevoimat ovat maailman toiseksi suurimmat. Sotilasmenot ovat vuodesta 1989 noin 18-kertaistuneet Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tilastojen mukaan.
Vaikka rahaa kuluu enemmän, armeijan koko pienenee. Kiinalla on enemmän sotilaita kuin millään maalla, vaikka luku on muutamassa vuosikymmenessä pudonnut parilla miljoonalla. Nykyinen joukkojen määrä, 2,3 miljoonaa, on noin kymmenen kertaa Suomen puolustusvoimien sodanajan vahvuus.
Kiinassa kaikki kansalaiset ovat lain mukaan asevelvollisia. Suuren väestön vuoksi armeijaan meno on kuitenkin käytännössä vapaaehtoista. Maaseudulla armeijaan pääsystä on jopa kilpailua, koska muita työllistymismahdollisuuksia on vähän.
Joukkojen sijasta Kiina hankkii huipputeknistä aseistusta. Kiina kehittää esimerkiksi viidennen sukupolven hävittäjälentokoneita, ja se on ottanut käyttöön uusia ohjustyyppejä.
Kiina panostaa etenkin merivoimiin, joiden on tarkoitus toimia yhä kauempana kotirannoista. Kiinan ensimmäinen lentotukialus on ollut vesillä syksystä 2012, ja toinen on rakenteilla. Viime syksynä Kiina ilmoitti, että se aikoo perustaa tukikohdan Djiboutiin Afrikan sarvessa.
Suurin muutos pitkään aikaan on parhaillaan käynnissä, kun Kiina tekee asevoimien organisaatiomuutosta. Kiinaa hallitsevan kommunistipuolueen johtaja Xi Jinping on luonnehtinut sitä historialliseksi ja vallankumoukselliseksi.
”Lisää asevoimien uudistamista tarvitaan, jotta sopeudutaan muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen ja kehitetään sosialismia kiinalaisilla erityispiirteillä”, Xi sanoi heinäkuussa uutistoimisto Xinhuan mukaan.
Uudistusten tavoitteina on tiukentaa puolueen otetta asevoimista ja parantaa taistelukykyä entistä kauempana Kiinasta, todetaan Yhdysvaltojen puolustusministeriön viimekeväisessä raportissa.
KIISTOJA Kiinalla on esimerkiksi Japanin kanssa asumattoman saariryhmän hallinnasta Itä-Kiinan merellä ja usean naapurin kanssa lähes koko meren hallinnasta Etelä-Kiinan merellä.
Jos Kiinan ja sen naapurien välillä puhkeaisi sota, mukana olisi mahdollisesti myös Yhdysvallat. Se on Japanin läheinen liittolainen, ja Etelä-Kiinan merellä se on kyseenalaistanut Kiinan aluevaatimuksia vaatien vapaata merenkulkua.
Yhdysvallat ei olisi täysin ylivoimainen, jos Yhdysvallat ja Kiina alkaisivat sotia. Tämä ilmenee yhdysvaltalaisen Rand-tutkimuslaitoksen heinäkuun lopulla julkistamasta analyysistä. Analyysin mukaan sotaa ei todennäköisesti käytäisi ydinasein, vaikka niitäkin Kiinalla on.
Yhdysvallat ei edes pitkässä sodassa saavuta välttämättä sotilaallista ylivoimaa tai voita vastapuolta, analyysi toteaa.
Analyysin mukaan molempien osapuolten tappiot olisivat sodassa huomattavat, mutta Kiinan tappiot kuitenkin suuremmat kuin Yhdysvaltojen. Jos sota syttyisi vasta kymmenen vuoden päästä, Kiinan tappiot olisivat pienemmät kuin nyt, koska Kiina parantaa puolustustaan.
VAIKKA Kiina käyttäytyy lähialueillaan varsin provosoivasti esimerkiksi rakentamalla tukikohtia kiistellyille merialueille Etelä-Kiinan merellä ja uhittelemalla Japanille, se tuskin kuitenkaan antaa tilanteen luisua sotaan.
”Kiina on erittäin tarkka siitä, että sen uhmakkuus pysyy sodan kynnyksen alapuolella”, Medcalf toteaa.
”Kiinan ja Japanin välisen sodan riski oli oikeastaan neljä vuotta sitten suurempi kuin nyt. Tuolloin provokaatioista oli tulossa uusi normaalitila, mutta yhteydenpitotavat maiden välillä eivät olleet vielä vakiintuneet.”
Sittemmin Kiina on sopinut naapuriensa ja Yhdysvaltojen kanssa tavoista, joilla vähennetään riskiä, että tunteiden kuumeneminen merellä tai ilmassa äityisi ammuskeluksi.

AP: Johtoryhmä tankkasi Outokummun osakkeita...

Mikä on tankatessa, kun pörssikurssi nousee kohisten - tällä hetkellä...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

AP: Johtoryhmä tankkasi Outokummun osakkeita

AP: Johtoryhmä tankkasi Outokummun osakkeita
KUVA: NINA SUSI
Puolet Outokummun kymmenhenkisestä johtoryhmästä hankki yhtiön osakkeita.
Kuluvan viikon torstaina kauppoja hierottiin yhteensä 1,66 miljoonan euron edestä. Omistajaa vaihtoi kaikkiaan 312 000 Outokummun osaketta 5,34 euron keskihintaan.
Eniten ostoja teki Euroopan myynnistä vastaava Olli-Matti Saksi, joka osti yli 93 000 osaketta liki 500 000 eurolla. Muut kauppoja tehneet olivat Pekka ErkkiläLiam BatesKari Tuutti ja Johann Steiner. Määrät ovat luettavissa Arvopaperin listauksesta.
Outokummun kurssi on noussut vuoden alusta kaikkiaan 120 prosenttia. Perjantaina sen osake päätyi 5,41 euroon.