keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Suurlähettiläs: Suomen Nato-yhteistyö hyväksytään Venäjällä, mutta jäsenyys olisi liikaa...


Tuota Venäjän entisen suurlähettilään René Nybergin mainitsemaa punaista linjaa ei suomalaisten tarvitse erityisesti mietiskellä. Se on vanha, tietty asia, joka murtuu, jos tilanne niin vaatii... 

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ensi kertaa kutsuttu Naton huippukokouksen illallispöytään.

Nybergin mukaan se kertoo hyvistä tiiviistä väleistä Naton kanssa. Varsinaisiin neuvotteluihin pääsevät vain jäsenmaat.




Suora netilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Suurlähettiläs: Suomen Nato-yhteistyö hyväksytään Venäjällä, mutta jäsenyys olisi liikaa

Venäjän entinen suurlähettiläs René Nyberg arvioi, ettei Venäjää näytä haittaavan Suomen lähentyminen muiden länsimaiden kanssa. Kremlistä ei ole siihen reagoitu.





Rene Nyberg
Rene Nyberg Kuva: Yle

VISBY Suomen Nato-selvitystä laatimassa ollut entinen Venäjän suurlähettiläs René Nyberg on havainnut, ettei Venäjä moiti Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä.
Venäjää ei myöskään näytä haittaavan Suomen Nato-yhteistyö eikä yhteistyö Yhdysvaltain kanssa.
– Punainen linja, se jota Venäjä ei halua meidän ylittävän ja johon Venäjä reagoisi, on jäsenyys Natossa.



Niin kauan kuin sitä päätöstä ei tehdä, minkäänlaista sotilaallista, poliittista tai psykologista reaktiota Kremlistä ei näytä tulevan, Nyberg sanoo. Nybergin mukaan tämä tuli esiin Niinistön ja Putinin perjantain tapaamisessa.
Nyberg osallistuu parhaillaan Ruotsin politiikan kesätapahtumaan Visbyn Almedalen-viikolle.

Baltia saa lisää turvaa

Loppuviikosta on Naton huippukokous, jossa on tarkoitus päättää Naton lisäjoukoista Baltiaan ja Puolaan. Kuhunkin maahan tulisi tuhatkunta sotilasta. Määrä ei ole suuren suuri, mutta Nybergin mukaan se lisää maiden turvallisuuden tunnetta.
Baltia ja Puola tuntevat, että Nato pitää niistä huolta.
Nybergin mukaan on kiinnostavaa nähdä, miten Venäjä reagoi Naton päätöksiin lisäjoukoista ja varsinkin ohjuspuolustuksesta.
Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ensi kertaa kutsuttu Naton huippukokouksen illallispöytään.
Nybergin mukaan se kertoo hyvistä tiiviistä väleistä Naton kanssa. Varsinaisiin neuvotteluihin pääsevät vain jäsenmaat.

"Kaikkiin pöytiin ei tarvitse pyrkiä"

Nybergin mukaan Suomen ei tarvitse pyrkiä kaikkiin Naton pöytiin. Suomi on sen sijaan syventänyt yhteistyötä Ruotsin, Yhdysvaltain, Britannian ja Naton kanssa.
– Eihän meidän tavoitteenamme ole liittyä Natoon, meidän tavoitteenamme on lisätä Suomen turvallisuutta.
Nyberg sanoo Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön syventyneen nopeasti merkittäväksi.
– Kuten pääministeri Löfvenkin totesi, me harjoitamme operatiivista suunnittelua tilanteessa, joka ei ole enää rauha.
Ruotsi sopi juuri puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa. Suomi aikoo peesata ja on tekemässä sopimusta myös Britannian kanssa.
Ruotsi allekirjoittaa sopimuksia juhlallisesti, mutta Nybergin mukaan Suomen sopimukset ovat käytännössä samantyyppisiä.

Maihinnousu Gotlantiin liioittelua

Ruotsi on päästänyt puolustuksensa romuttumaan viime vuosina, kun tarkoitus oli panostaa kansainväliseen kriisinhallintaan. Asevelvollisuus ja maavoimat ajettiin alas.
Nybergin mukaan jäljelle jäivät hyvin vahva tiedustelu, ilmavoimat ja laivasto. Kun Itämeren jännitteet ovat kasvaneet, Ruotsi koettaa paikata tilannetta. Muun muassa Gotlannin puolustukseen on tarkoitus satsata.
– Silti uhkakuvat siitä, että Gotlannin saaren rannikolle ilmestyisi maihinnousujoukkoja tuntuvat aika liioitelluilta. Sehän olisi sota, eikä enää mikään kriisi.

Kuntavaalit huhtikuussa 2017 - Kemi-info osa 1

Moni lukijoista todennäköisesti hieraisee silmiään lukiessaan em. otsikon. Mitä ihmettä, kuntavaalithan ovat vasta vajaan yhdeksän (9) kuukauden päästä. Kaiken lisäksi Suomi on niin sanotusti kiinni ainakin yleisimmän kesälomakuukauden eli heinäkuun. Pitää paikkansa mutta...

Minulla on silloin tällöin tapana lähestyä tärkeiksi katsomiani asioita entisen tv-kuuluttajan, Arvi Lindin mainostaman Tirilän palokunnan tavoin. Se oli kuuluisa nopeudestaan ja ennakoinnistaan. Moni teistä muistaa asian: Tirilän palokunta oli paikalla ennen kuin palaa - ainakin tarinan mukaan.

Suomessa seuraavat kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017.

Lyhyt tekstinpätkä Wikipediasta:

Uusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015 ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin lokakuulta huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistetaan viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.

_______________________________________________________________________

Olen kirjoittanut Blogisivullani, että keväällä 2016 minultakin kysyttiin, lähdenkö mukaan seuraaviin kuntavaaleihin. Totesin kysyjälle, että ainakaan tässä vaiheessa ei ole mitään syytä olla lähtemättä ehdokkaaksi. Olen sittemmin virallisesti ilmaissut suostumukseni kuntavaaliehdokkaaksi...

Olen ollut aikaisemmin mukana Kemissä vuosien 2000, 2004, 2008 ja 2012 kunnallisvaaleissa Kemin Keskustan ryhmässä sitoutumattomana ehdokkaana. Ei ole myöskään mitään käytännön syytä vaihtaa ryhmittymää, vaikka olen irrotellut Jutustelua marketin kassajonossa-teksteissäni ehdokasryhmän "kilpailuttamisesta"...

Itse olen keväällä tehnyt Kemin Keskustan kuntapäättäjille ehdotuksen potentiaalisten ehdokkaiden löytämiseksi, etsimiseksi. Se on saanut lievänmyönteisen vastaanoton. Esitin, että jokaiselle äänestysalueelle on saatava potentiaalisia, aktiivisia henkilöitä kuntavaaliehdokkaaksi.

Siinä ei ole juurikaan uutta, kaikki kuntavaaliryhmittymät menettelevät näin mutta…

Äänestysalue on suuri kokonaisuus. Kemissä on mm. yksitoista (11) äänestysaluetta. 

Ajatukseni on, että pyritään hakemaan ehdokkaita hiukan tiheämmällä seulalla. Mielellään siten, että puhutaan kaupunginosa- jopa kortteliehdokkaista.

Miksi?

Siksi, että tuttuun, tunnettuun henkilöön on tarvittaessa helppo ja vaivatonta ottaa yhteyttä. Vaikka pistäytyä juttelemassa nokakkain mielen päällä olevista kunta-asioista…

Tavoitteni on myöhäisemmässä vaiheessa lähestyä ensimmäistä kertaa ”oman pääalueeni eli Haukkarin” asukkaita aivan uudella tavalla.

Tavoitteeni on päästä jututtamaan mahdollisimman monia haukkarilaisia nokakkain jatkossa.

Tämä Kemi-info osa 1 on varsin yleisluonteinen, joka toivottavasti saa lukijat kiinnostumaan Kuntavaalit 2017-asiasta..

Muistutan, että jokainen ääni on tärkeä. Valitettavasti suurin puolue Kemissäkin on ollut pitkään Nukkuvat, edellisissä kunnallisvaaleissa pitkästi yli 40%:n kannatuksella. 

Nukkuvien noin 45%:n ylivalta on Kemissä murrettava.
Olen otsikon kuntavaaliasioita kirjoittanut aikaisemminkin Blogisivullani. Todennäköisesti kirjoitan niistä ennen H-hetkeä vielä muutaman kerran.
Tilastotietoja edellisistä kunnallisvaaleista/kuntavaaleista:

Lapin vaalipiiri - Kemi - Puolueiden kannatus Selitysteksti tulosteelle



Kunnan valtuustopaikat
43


Valtuustopaikkojen muutos
0
Tiedot päivitetty
6.11.2012, 12.23
Äänioikeutettuja
18 274
Äänistä laskettu
100,0%
Hyväksyttyjä ääniä
10 010
Äänestysprosentti
55,3%
Hyväksyttyjä ääniä 2008
11 145
Äänestysprosentti 2008
60,8%
Hyväksyttyjä ääniä 2011
12 194
Äänestysprosentti 2011
66,6%
Hylätyt äänet
90

Kuntavaalit 2012
Muutos kuntavaalit 2008
Muutos eduskuntavaalit 2011
Prosenttia
Paikkoja
Ääniä
Prosentti­yksikköä
Paikkoja
Ääniä
Prosentti­yksikköä
Ääniä
VAS
32,3
15
3 236
-2,2
-1
-617
+4,3
-180
SDP
23,6
10
2 360
-0,6
-1
-333
+4,7
+61
KESK
16,8
7
1 677
-0,6
-1
-261
+2,6
-47
KOK
13,3
6
1 336
-0,6
0
-223
+2,6
+30
PS
8,7
4
874
+6,2
+3
+597
-13,0
-1 779
VIHR
2,3
1
233
-1,1
0
-149
-1,0
-171
SKP
1,3
0
128
-0,4
0
-60
+0,6
+48
KD
0,8
0
79
-0,1
0
-17
-0,7
-98
KTP
0,7
0
73
-0,7
0
-86
0,0
-14
M11
0,1
0
14
+0,1
0
+14
0,0
+2


Lapin vaalipiiri - Kemi - Äänestysalueet Selitysteksti tulosteelle



Kunnan valtuustopaikat
43


Valtuustopaikkojen muutos
0
Tiedot päivitetty
6.11.2012, 12.23
Äänioikeutettuja
18 274
Äänistä laskettu
100,0%
Hyväksyttyjä ääniä
10 010
Äänestysprosentti
55,3%
Hyväksyttyjä ääniä 2008
11 145
Äänestysprosentti 2008
60,8%
Hyväksyttyjä ääniä 2011
12 194
Äänestysprosentti 2011
66,6%
Hylätyt äänet
90
Aluenro
Alue


Äänioikeut.
Äänestysprosentti
Laskettu %
011
Ajos
293
57,0
100,0
010
Hepola-Rytikari
1657
56,2
100,0
003
Marttala
1372
50,4
100,0
009
Peurasaari
1107
59,9
100,0
005
Ristikangas-Kivikko
1678
57,4
100,0
002
Ruutti-Koivuharju
2170
57,6
100,0
001
Sauvosaari
3077
53,0
100,0
008
Syväkangas-Ritikka
1702
51,5
100,0
007
Takajärvi-Siikakangas
1532
54,4
100,0
006
Tervaharju
1940
57,1
100,0
004
Torvinen
1746
56,4
100,0