Tuota Venäjän entisen suurlähettilään René Nybergin mainitsemaa punaista linjaa ei suomalaisten tarvitse erityisesti mietiskellä. Se on vanha, tietty asia, joka murtuu, jos tilanne niin vaatii...
Alla olevassa artikkelissa todetaan: Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ensi kertaa kutsuttu Naton huippukokouksen illallispöytään.
Nybergin mukaan se kertoo hyvistä tiiviistä väleistä Naton kanssa. Varsinaisiin neuvotteluihin pääsevät vain jäsenmaat.
Suurlähettiläs: Suomen Nato-yhteistyö hyväksytään Venäjällä, mutta jäsenyys olisi liikaa
Venäjän entinen suurlähettiläs René Nyberg arvioi, ettei Venäjää näytä haittaavan Suomen lähentyminen muiden länsimaiden kanssa. Kremlistä ei ole siihen reagoitu.
VISBY Suomen Nato-selvitystä laatimassa ollut entinen Venäjän suurlähettiläs René Nyberg on havainnut, ettei Venäjä moiti Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä.
Venäjää ei myöskään näytä haittaavan Suomen Nato-yhteistyö eikä yhteistyö Yhdysvaltain kanssa.
– Punainen linja, se jota Venäjä ei halua meidän ylittävän ja johon Venäjä reagoisi, on jäsenyys Natossa.
Niin kauan kuin sitä päätöstä ei tehdä, minkäänlaista sotilaallista, poliittista tai psykologista reaktiota Kremlistä ei näytä tulevan, Nyberg sanoo. Nybergin mukaan tämä tuli esiin Niinistön ja Putinin perjantain tapaamisessa.
Nyberg osallistuu parhaillaan Ruotsin politiikan kesätapahtumaan Visbyn Almedalen-viikolle.
Baltia saa lisää turvaa
Loppuviikosta on Naton huippukokous, jossa on tarkoitus päättää Naton lisäjoukoista Baltiaan ja Puolaan. Kuhunkin maahan tulisi tuhatkunta sotilasta. Määrä ei ole suuren suuri, mutta Nybergin mukaan se lisää maiden turvallisuuden tunnetta.
Baltia ja Puola tuntevat, että Nato pitää niistä huolta.
Nybergin mukaan on kiinnostavaa nähdä, miten Venäjä reagoi Naton päätöksiin lisäjoukoista ja varsinkin ohjuspuolustuksesta.
Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ensi kertaa kutsuttu Naton huippukokouksen illallispöytään.
Nybergin mukaan se kertoo hyvistä tiiviistä väleistä Naton kanssa. Varsinaisiin neuvotteluihin pääsevät vain jäsenmaat.
"Kaikkiin pöytiin ei tarvitse pyrkiä"
Nybergin mukaan Suomen ei tarvitse pyrkiä kaikkiin Naton pöytiin. Suomi on sen sijaan syventänyt yhteistyötä Ruotsin, Yhdysvaltain, Britannian ja Naton kanssa.
– Eihän meidän tavoitteenamme ole liittyä Natoon, meidän tavoitteenamme on lisätä Suomen turvallisuutta.
Nyberg sanoo Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön syventyneen nopeasti merkittäväksi.
– Kuten pääministeri Löfvenkin totesi, me harjoitamme operatiivista suunnittelua tilanteessa, joka ei ole enää rauha.
Ruotsi sopi juuri puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa. Suomi aikoo peesata ja on tekemässä sopimusta myös Britannian kanssa.
Ruotsi allekirjoittaa sopimuksia juhlallisesti, mutta Nybergin mukaan Suomen sopimukset ovat käytännössä samantyyppisiä.
Maihinnousu Gotlantiin liioittelua
Ruotsi on päästänyt puolustuksensa romuttumaan viime vuosina, kun tarkoitus oli panostaa kansainväliseen kriisinhallintaan. Asevelvollisuus ja maavoimat ajettiin alas.
Nybergin mukaan jäljelle jäivät hyvin vahva tiedustelu, ilmavoimat ja laivasto. Kun Itämeren jännitteet ovat kasvaneet, Ruotsi koettaa paikata tilannetta. Muun muassa Gotlannin puolustukseen on tarkoitus satsata.
– Silti uhkakuvat siitä, että Gotlannin saaren rannikolle ilmestyisi maihinnousujoukkoja tuntuvat aika liioitelluilta. Sehän olisi sota, eikä enää mikään kriisi.
