Nyt ei mene venäläinen tiedottaminen kerta kaikkiaan putkeen. Hoviselittäjät ovat hiukan oikoneet Venäjän presidentin lausuntoja, mutta etäisyyden muuttuminen leveydeksikään ei muuta sitä tosiasiaa, että venäläisiä joukkoja on Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa todella paljon...
Alla oleva kuva oli aikanaan Helsingin Sanomien erinomaisessa artikkelissa.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
Mitkä 1 500 kilometriä? – Putinin hallinto selitti päämiehensä Kultarannan lausuntoa
Venäjänkin mediassa on pyöritelty presidentti Putinin lausuntoa joukkojen vetämisestä 1 500 kilometrin etäisyyteen Suomen rajalta. On arveltu, että Putin viittasi joukkojen "leveyteen". Samalla Venäjä on aloittanut pimeiden lentojen lopettamisvalmistelut Itämerellä.
Vladimir Putin Kultarannassa perjantaina.Kuva: Pekka Tynell / YleMOSKOVA
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on antanut maansa ilmavoimille tehtäväksi aloittaa valmistelut transpondereiden eli koneiden tunnistetietoja lähettävien laitteiden käytöstä Itämerellä. Tieto käy ilmi Venäjän puolustusministeriön tiedotteesta.
Venäjä on kertonut olevansa valmis lopettamaan sotilaskoneiden pimeät lennot Itämerellä, jos sotilasliitto Nato tekee samanlaisen päätöksen. Tiedotteen mukaan Venäjän puolustusministeriö voi ottaa osaa asian yksityiskohtaiseen keskusteluun asiantuntijatasolla, jos Nato-mailla on asiaan vastaava valmius.
Venäjän ja Naton on määrä keskustella asiasta niiden välisessä kokouksessa, joka suunnitellaan järjestettävän 13. heinäkuuta Brysselissä. Sitä ennen Nato pitää oman huippukokouksen Varsovassa.
Niinistö teki aloitteen asiasta
Presidentti Sauli Niinistö ehdotti eilen Kultarannassa vierailleelle presidentti Vladimir Putinille, että Itämeren alueella operoivat sotilaskoneet eivät vastaisuudessa lentäisi pimeinä, vaan kytkisivät aina päälle tunnistimet, joiden avulla koneet voidaan havaita paremmin.
Presidentti Niinistö halusi lisätä aloitteellaan luottamusta Itämerellä Venäjän ja sotilasliitto Naton kesken. Samalla pienennettäisiin riskiä mahdollisista vaaratilanteista, joita pimeinä lentävät koneet aiheuttavat.
Presidentti Putin kertoi suostuvansa ehdotukseen ja lupasi viedä asiaa eteenpäin. Samalla Venäjän presidentti kuitenkin sanoi, että Nato-maiden koneet lentävät Itämerellä Venäjää useammin ilman transpondereita.
Putinin mystiset 1 500 kilometriä
Venäjän mediassa on tänään käsitelty myös presidentti Putinin eilistä väitettä siitä, että Venäjä olisi vetänyt joukkonsa Suomen vastaiselta rajalta 1 500 kilometrin päähän.
– Olemme vetäneet joukkomme Suomen ja Venäjän väliseltä rajalta 1 500 kilometrin etäisyydelle, Putin sanoi ja toisti ajatuksen vielä myöhemmin kahteen kertaan.
Putinin luottotoimittajana tunnettu Andrei Kolesnikov kirjoittaa tänään sanomalehti Kommersantin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissaan kysyneensä asiasta Kultarannassa mukana olleelta Venäjän presidentinhallinnon päälliköltä Sergei Ivanovilta.
"Kyse ei ole etäisyydestä vaan leveydestä"
Kolesnikov kirjoittaa Ivanovin vastanneen, että asiaan sisältyi epäselvyyttä. Hänen mukaansa presidentti Putin ei tarkoittanut vastauksellaan etäisyyttä vaan leveyttä.
Eli Putin olisi tarkoittanut Venäjän joukkojen vetäytymistä puolentoista tuhannen kilometrin leveydeltä eikä puolentoista tuhannen kilometrin päähän Suomen rajalta.
– Meidän joukkojamme ei ole lainkaan Leningradin alueelta Murmanskiin asti, Kolesnikov kertoo presidentinhallinnon päällikön Ivanovin vastanneen.
Putinin kommentti on herättänyt Suomessa ihmetystä, sillä todellisuudessa Venäjällä on paljon joukkoja Suomen rajan läheisyydessä, kuten Leningradin alueella, Petroskoissa ja Alakurtissa.
Suomessa Ivanovin lausunnosta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Miksi olen lainannut useista eri lähteistä Naantalin tiedotustilaisuudessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin lausuntoja?
Miksi en olisi lainannut, koska lausunnoissa on erittäin tärkeitä elementtejä Suomen kannalta, myös suoranaisia uhkauksia, jotka liittyvät Suomen lähitulevaisuuden Nato-ratkaisuihin...
Onpa mielenkiintoista seurata tänään lauantaina 02.07.2016 Suomen TV 1:n iltauutisia klo 20.30. Odotettavissa on 1500 km kootut selitykset/tarkennukset/tulkinnat. Oli miten oli, tuo 1500 km ei pidä paikkaansa.
Se ei ole todistettavasti käännösvirhe. Yksi mahdollisuus on pilkkuvirhe. Suuri maa, suuret toleranssit...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Putinilta hyytävä varoitus Nato-jäsenyydestä ja väite, joka ei pidä paikkaansa
KOTIMAA2.7. 07.16ARI-MATTI RUUSKA
Vladimir Putin kommentoi myös Venäjän doping-kohuja. Hänen mukaansa Venäjä säätää lain, joka antaa viranomaisille lisää valtuuksia puuttua dopingin välittämiseen.
Lauri NurmiNaantali, Lännen Media
Suomalaiset tiedotusvälineet kysyivät Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta, miksi Venäjä käyttäytyy siten, että Suomi on alkanut lähentyä Natoa. Välillä tuntuu siltä, että Venäjä tahallaan ajaa Suomea Naton jäseneksi.
– Emme oikein ymmärrä, mihin liittyvät suomalaisten huolet. Minä olen jo maininnut siitä, että olemme tehneet ja suorittaneet päätöksen, että kaikki asevoimamme on vedetty Suomen ja Venäjän rajalta 1 500 kilometrin syvyyteen. Emmekä ole tehneet mitään sellaista, joka voisi aiheuttaa huolta suomalaisissa huolimatta siitä, että jännitys Itämeren alueella ja maailmassa on lisääntynyt, Putin aloitti.
– Teemme sen siitä lähtien, että Suomi on puolueeton maa, Putin painotti.
Sen jälkeen Venäjän presidentti antoi hyytävän varoituksen Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
– Kuvitellaan, että Suomi liittyisi Natoon. Se tarkoittaa, että Suomen puolustusvoimat eivät enää ole itsenäisiä eivätkä täydellisesti suvereeneja, vaan ne tulisivat osaksi Naton sotilaallista infrastruktuuria.
– Mitä luulette, tulemmeko toimimaan samalla tavalla siten, että asevoimamme ovat 1 500 kilometriä Suomen rajoilta?
Putin esitti verhotuksi uhkaukseksi tulkittavan kysymyksen – ja piti sen jälkeen puheessaan pienen tauon, eikä vastannut itse esittämäänsä kysymykseen.
Seuraavaksi Putin liennytti viestiään.
– Tulemme joka tapauksessa kunnioittamaan sitä, mikä on Suomen kansan valinta sen suhteen, miten puolustetaan omaa maata ja taataan sen turvallisuus. Annamme suuren arvon Suomen puolueettomuudelle, mutta se ei ole asia, josta me päätämme.
Nato-vastauksensa viimeisenä osana Putin kertoi suomalaiselta ystävältään kuulemansa Nato-sanonnan.
– Sanoisin, että todennäköisesti Nato mielellään tulisi sotimaan Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen, Putin levitti kätensä ja hymyili.
Sen jälkeen Putin sanoi, että venäläiset eivät tarvitse tätä – ja pohti, tarvitsevatko suomalaiset.
Suomalaisissa toimittajissa herätti suurta hämmennystä Putinin väite 1 500 kilometrin varustelusta vapaasta vyöhykkeestä Suomen vastaisella rajalla. Se ei nimittäin pidä paikkaansa.
Putinin arvio Suomen puolueettomuudesta on myös Suomen ulkopolitiikan kannalta ongelmallinen. Vaikutelmaksi jäi väkisinkin, että Venäjä verhotulla uhkauksellaan haluaa rajoittaa Suomen suvereniteettia eli itsemääräämisoikeutta.
Suomi on solmimassa kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen Britannian kanssa ja valmistelee puolustusyhteistyösopimuksen tekemistä Yhdysvaltain kanssa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoi asiasta perjantaina Lännen Median haastattelussa.
Kahdenvälistä sopimusta puolustusyhteistyön kehittämisestä ja syventämisestä Suomen ja Ison-Britannian välillä on valmisteltu maiden puolustushallinnoissa viime vuodesta lähtien. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hallituksen ulkopoliittinen johto ovat hyväksyneet kahdenvälisen sopimuksen solmimisen Britannian kanssa.
Suomen puolustusministeri Niinistö ja Britannian puolustusministeri Michael Fallon allekirjoittavat asiakirjan lähiviikkoina, mahdollisesti jo Naton huippukokouksessa Varsovassa 8.–9. heinäkuuta. Niinistö on sopinut asian julkistamisesta Fallonin kanssa.
Kävimme tänään Selkäsaaressa. Aamulla oli kohtalainen vastatuuli ja niihän siinä kävi, että ajoi miten tahansa perässäolija, kuski kastui. Sen verran pärskähteli vettä keulasta perään. Minulla oli kaikuluotain paikallaan, vaikka näyttö on ollut viime aikoina pimeä. Kävi mielessä, että mitähän nopeutta ajamme juuri nyt vastatuuleen. Pistin kaiun "vanhasta muistista" päälle ja... "Mitä ihmettä!" huikkasin vaimolleni vastatuuleen. "Kaiku pelaa taas!" Lähetin alla olevan sähköpostiviestin eilen Prima-Raudan Risto Kamppiselle:
Kävin tänään varta vasten Hahtisaaressa ja auoin kaiun veneessä olevan kiinnittimen. Piuhat (kolme mustaa piuhaa) ovat siinä kiinni. Yritin kurkkia ”kojelaudan alle”. Sieltä löytyy ohutta piuhaa vaikka kuinka paljon – osa oletettavasti ja varmasti turhaan – koska mm. radio ei ole toiminut meidän aikana koskaan. Kojelaudan alaosassa olevat sulakkeet näyttävän olevan ehjiä. Kaikuun tulevat piuhat ovat ilmeisesti poikki/irti jostain muualta. Tuskin tuo irrotettava näyttö on rikkoontunut… Mahdollisesti tuo minun eilinen "räplääminen" piuhojen ja kiinnittimien kanssa kukaties poisti/irrotti hapettumia, ylimääräistä pölyä ja sähkö kulkee taas - hyvä niin. Toivottavasti kaiku toimii jatkossakin... Toisin sanoen näytöltä kuski näkee veneen nopeuden, veden syvyyden, pohjan muotoa, lähes kuvitteellista kalojen liikettä ja veden lämpötilan.
Meriveden korkeus oli aamulla lähes normaali ja rantautuminen suhteellisen helppoa. Nousimme rinnettä pitkin mökille - kaikki hyvin. Pientä puuhastelua: Vaimoni ajoi trimmerillä hiukan pihaa, minä raahasin tontilta viime vuonna kaadetut kolme koivua tulistelupaikan läheisyyteen. Niistä karsin oksia, jotka poltin saman tien. Seuraavalla kerralla tavoitteena on sahata ne polttopuiksi. Toivottavasti muistan ostaa sahaan uuden 90 senttimetrin pituisen terän, vanha terä on "kesäterässä" ja puoltaa tosi paljon. Olen ajatellut opetella tavallisen saranterän teroittamisen mutta toistaiseksi se on jäänyt ajattelun asteelle. Todettakoon, että puoliammattilaisystävämetsurini oli aikanaan em. puiden tyvipäästä jo katkonut pitkät pätkät polttopuumittaan, jotka osittain on jo halkaistu klapeiksi. Savustimme tänään iltapäivällä hauen ja muutamia ahvenia. Erityisesti hauen maustamisessa vaimoni onnistui erinomaisesti. Kyllä maistui... Pois lähtiessämme totesimme, että tuuli oli kääntynyt pohjoiseen ja meriveden korkeus oli laskenut ainakin 20 senttimetriä, se ei aiheuttanut ongelmia. Ajelimme takaisin Hahtisaareen. Oli mukava ajelle kaikuluotaimen näytön informaatio edessä.
Tekevälle sattuu, sanotaan, mutta tämän luokan moka alkaa olla sen luonteinen - vielä toistettuna - että se lähentelee käsittämättömyyden/uskottavuuden/naurettavuuden elementtejä.
Itse haluan ymmärtää asian kuitenkin niin, että hän sekoitti leveyden ja ja pituuden. Lisäksi niin kuin alla olevassa artikkelissa todetaan, hän halusi viestittää, että rajan tuntumassa ei ole runsaasti venäläisiä joukkoja tällä hetkellä.
Edellä oleva myötäsukainen ja ymmästäväinen tulkintani asiasta estää minua ajattelemasta/nimittämästä Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia valehtelijaksi...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Tekikö Putin Kultarannassa virheen? Väitti Venäjän vetäneen joukkonsa 1 500 kilometrin päähän Suomen rajasta
”Kuulostaa venäläistyyppiseltä retoriikalta, jossa asiat ammutaan varmuuden vuoksi yläkanttiin ja lujaa”, Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro arvioi.
Suomessa 1. heinäkuuta 2016 vieraillut Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui tiedotustilaisuudessa muun muassa siitä, miten Venäjä toimisi, jos Suomi liittyisi Natoon. Kuva: Seppo Kärki
VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin esitti perjantaina Kultarannassa hämmentävän väitteen, että Venäjä olisi vetänyt joukkonsa 1 500 kilometrin päähän Suomen rajasta.
Putin toisti väitteen kolmeen kertaan presidentti Sauli Niinistön kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
”Muistutan teitä, että Venäjä on tehnyt päätöksen ja toteuttanut sen: me olemme vetäneet Suomen ja Venäjän rajalta joukkomme 1500 kilometrin etäisyydeltä”, Putin sanoi puhuessaan Suomen mahdollisesta Nato-päätöksestä ja turvallisuushuolista.
Hän myös vihjaili, etteivät Venäjän joukot enää pysyisi 1 500 kilometrin päässä Suomen rajasta, jos Suomesta tulisi sotilasliitto Naton jäsen.
”Mitä luulette, toimimmeko näin jatkossakin: 1500 kilometrin päähän vedimme joukkomme ja siellä ne myös pysyvät, muka?” Putin sanoi.
TODELLISUUDESSA Venäjällä on joukkoja lähellä Suomen rajaa muun muassa Petsamossa, Alakurtissa, Petroskoissa ja Pietarin seudulla.
”Onhan siellä sitä populaa vaikka kuinka paljon ja asejoukkoja”, tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista sanoo.
Kangaspuro kuvailee Putinin lausahdusta ”vähän hassuksi” ja ”suurpiirteiseksi hyvin suuressa mittakaavassa”.
”Ei niin tyhmästi voi sanoa kuin huonolla laskupäällä. Kuulostaa tällaiselta venäläistyyppiseltä retoriikalta, jossa asiat ammutaan varmuuden vuoksi yläkanttiin ja lujaa.”
Kangaspuron mukaan on vaikea sanoa, mitä Putin lausahduksellaan oikeasti tarkoitti.
Periaatteessa voisi olla mahdollista, että presidentti sekoitti keskenään pituuden ja leveyden ja viittasi sanomisillaan Suomen ja Venäjän rajan pituuteen. Rajalla on mittaa 1 340 kilometriä.
Presidentti Niinistö puolestaan sekoitti tiedotustilaisuudessa omissa puheissaan Ukrainan ja Unkarin.
KANGASPURO EI kuitenkaan vaikuta vakuuttuneelta siitä, että Putinilla olisivat menneet käsitteet sekaisin.
”Kuvittelisin, että hän tarkoitti sitä, että joukkoja ei ole runsaasti Suomen lähialueilla”, Kangaspuro sanoo.
”Koko viesti tässä on se, että verrattuna kylmän sodan aikaan Itämeren vaikutuspiirin alueella venäläisten joukkojen määrä on nykyään dramaattisesti pienempi.”
Kangaspuro muistuttaa myös, että esimerkiksi pohjoisessa Alakurtin sotilastukikohdan ottaminen uudelleen käyttöön ei liity Suomeen, vaan kilpailuun pohjoisen luonnonvaroista. Tähän valmistautuvat myös muut valtiot.
PUTIN SANOI Kultarannassa, että Venäjä kunnioittaa Suomen mahdollista Nato-päätöstä. Samalla hän kuitenkin vihjasi joukkojen tuomisesta lähelle rajaa.
”Venäjän virallinen linja on ollut pitkään, että Suomi tekee omat päätöksensä, mutta niin tekee Venäjäkin. Viesti on se, että teidän päätöksillänne on seurauksensa. Totta kai hän halusi muistuttaa siitä tosiasiasta, että Nato-Suomi olisi Naton etuvartioasema Venäjää vastaan”, Kangaspuro sanoo.
Maansiirtokoneet työskentelivät aiemmin Talvivaara-nimisenä tunnetulla Sotkamon monimetallikaivoksella toukokuussa.
SOTKAMOSSA sijaitsevan monimetallikaivoksen toiminnan kannalta tärkeää omaisuutta siirtyy valtio-omisteiselle Terrafame-yhtiölle, Terrafamen emoyhtiö ilmoitti perjantaina.
Omaisuuserät myy Talvivaaran Kaivososakeyhtiö eli pörssiyhtiö, joka omisti tytäryhtiönsä välityksellä Talvivaara-nimisenä tunnetun Sotkamon kaivoksen.
Kauppa tarkoittaa sitä, että Terrafame omistaa nyt kaiken Sotkamon kaivoksen toimintaan tarvittavan tiedon ja kiinteän omaisuuden.
Pörssiyhtiö Talvivaara hyötyy siten, että siitä tulee liki velaton eli siihen kohdistunut vararikon uhka väistyy. Tosin yhtiö varoitti perjantaina, että sen vuonna 2013 alkaneen yrityssaneerauksen onnistumisesta ei ole takeita.
KAUPANpiirissä ovat Sotkamon kaivoksen kalkkilaitos ja laboratorio sekä tiedot kaivosalueen malmiesiintymästä.
Terrafame maksaa pörssiyhtiö Talvivaaralle käteistä rahaa 1,4 miljoonaa euroa.
Lisäksi Terrafame luopuu pörssiyhtiö Talvivaaraan kohdistuvista nimellisesti yhteensä 217 miljoonan euron suuruisista takausvastuista.
Tosin vastuiden käypää arvoa voidaan pitää nykyoloissa vähäisenä tai olemattomana.
Kauppa tarvitsee vielä Talvivaaran yhtiökokouksen hyväksynnän. Pörssiyhtiön suurimmat omistajat eli toimitusjohtaja Pekka Perä ja Suomen valtio ovat alustavasti hyväksyneet kaupan.
TERRAFAME ja pörssiyhtiö Talvivaara tekivät tammikuussa esisopimuksen Sotkamon kaivoksen omaisuuserien kaupasta.
Kesäkuun alussa valtio-omisteinen Terrafame vetäytyi esisopimuksesta ja vaati Talvivaara maksamaan osan veloistaan ehti.
Käytännössä Terrafamen päätös saattoi Talvivaaran konkurssiuhkaan, koska sillä on niukasti käteistä. Sen ainoa tulo on ollut Terrafame maksama 400 000 euron kuukausikorvaus Sotkamon kaivoksen tarvitsemista palveluista.
TERRAFAMEN mieli ei ole mitenkään vajaassa kuukaudessa muuttunut, Terrafamen emoyhtiön toimitusjohtaja Matti Hietanen sanoi Helsingin Sanomille.
Esisopimuksesta vetäydyttiin, koska se ei näyttänyt kesäkuun alussa Terrafamen kannalta tarkoituksenmukaiselta, Hietanen sanoi.
”Nyt ehdot ovat Terrafamen kannalta niin hyvät, että kauppa kannattaa tehdä”, Hietanen sanoi.
Hietasen mukaan tärkeää on se, että kaupan kohteena olevat omaisuuserät ovat nyt Terrafamen omistuksessa.
”Meidän pitäisi löytää vuoden loppuun mennessä ulkopuolista rahoitusta. Kauppa tukee aikataulullisesti tätä prosessia”, Hietanen sanoi.
