Kerää kuusenkerkät nyt – mutta ole tarkkana, kerkkäily ei ole jokamiehenoikeus
Kuusenkerkkäsesonki on kuumimmillaan, ja nuorista taipuisista vuosikasvaimista voi taikoa niin juhlavat juomat kuin karamelliset siirapitkin. Kuusenkerkät on helppo kerätä, mutta niitä ei saa hakea mistä sattuu.
Kesän kuusenkerkkäkausi on pohjoisessa nyt parhaimmillaan. Kuuset pursuilevat vaaleanvihreitä, taipuisia vuosikasvaimia, jotka ovat luonnonyrttejä arvostavien mieleen.
Rovaniemeläiselle Irja Mäkitalolle luonnonyrtit ovat tuttuja lapsuudesta saakka.
– Varsinaista kouluahan tähän luonnonkasvien tuntemuksen ja kansanperinteen alalle ei ole, sanoo luonnonyrttiasioihin vuosikymmeniä perehtynyt Mäkitalo.
Kuusenkerkästä kuplivaa
Kuusenkerkistä valmistetaan muun muassa siirappia, sokereita, suoloja ja kuplivia kuohuviinin kilpailijoita.
Juhlavatkin kuusenkerkkäjuomat on näppärä valmistaa kotona.
– Se on vesiuutto: eli kuuma kiehuva vesi kerättyjen kuusenkerkkien päälle ja siitä laimennellaan. Käytetään sitruuna- tai viinihappoa ja sokeria tai hunajaa. Maustetaan oman mielen ja oman maun mukaan. Ja jos se pullotetaan ja siihen lisätään hiilihappoa, niin siitä saadaan kupliva juoma.
Yskän häätäjä
Vanhastaan kuusenkerkkää on kuitenkin käytetty ennen kaikkea yskänlääkkeenä.
– Kuusenkerkät avaavat hengitysteitä ja torjuvat yskää. Se on myös erittäin C-vitamiinipitoinen ja hyvänmakuinen, Mäkitalo kertoo.
Yskänlääkkeen valmistus aloitetaan kuten juhlajuomankin, mutta kerkkäliemi uutetaan puurona.
– Eli ei laiteta kiehuvaa vettä kerkkien päälle yhtään enempää kuin että tarvitaan että kerkät peittyvät. Uutoksen annetaan hautua vuorokausi huoneenlämmössä. Sitten siivilöidään kuusenkerkät pois ja saatu neste voidaan pakastaa sopivina annoksina vaikkapa jääpalapusseissa.
Jääpalapusseista kerkkänesteen saa näppärästi käyttöön keskellä talveakin vaikkapa totiin tai lapsille teehen, Mäkitalo vinkkaa.
Kuusenkerkän käyttöä ravinnossa ei Mäkitalon mukaan tarvitse arastella.
– Kuusenkerkkähän on elintarvike. Eli sitä saa todella käyttää elintarvikkeissa ihan vapaasti.
Ei pörröisiä, vaan pieniä ja tiiviitä
Kerkkien keruu on helppoa, ja juuri nyt luonto tarjoaa siihen mainiot puitteet. Sopivia kuusenkerkkiä valitessa on syytä kiinnittää huomiota vuosikasvainten kokoon ja muotoon.
– Kannattaa katsoa vuosikasvaimen pituus. Jos se menee aukinaiseksi ja pörröiseksi ja alkaa olla jo yli viisisenttinen, niin se alkaa olla jo aika mieto. Mitä pienempi ja tiiviimpi se vuosikasvain on, niin sen enemmän siinä näitä ytyaineita on.
Isojakaan kuusenkerkkiä ei tarvitse kokonaan hylätä.
– Ja tämä iso kerkkä sopii sitten vaikkapa kylpytarkoitukseen todella hyvin.
Monin paikoin kuusenkerkkiä on voinut kerätä jo hyvän aikaa, mutta osa kerkistä erityisesti viileämmillä pohjoisrinteillä on vielä nupuillaan.
Kerätä saa vain maanomistajan siunauksella
Kuusenkerkkien keruu on helppoa, mutta mistä sattuu kerkkiä ei saa kerätä.
– Jokamiehenoikeudella ei saa puusta ottaa mitään. Eli maanomistajan lupa täytyy olla, Irja Mäkitalo sanoo.
Oikeaoppinen keruu ei aiheuta puille vahinkoa.
– Iso kuusi ei kärsi siitä mitenkään, jos kerkkiä kerätään kuusista alaoksilta siltä korkeudelta, jolle ihminen yltää. Ja latvakasvaimiahan me emme ota koskaan.
