keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Miten pelastamme puolueet?

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että mielellään luen Perässähiihtäjä Unto Hämäläisen tekstejä.

Olen myös todennut, että välillä en ymmärrä, miten armottoman kokenut tekstinvääntäjä, politiikan asiantuntija ei ole ymmärtävinään, missä mennään.

Hänen täytyy tietää, että politiikka, erityisesti oppositiopolitiikka on täyttä teatteria, niin täyttä teatteria että...

Uuden keskusjärjestön UK hahmottaminen, joka juuri tänään on sitten lopullisesti ja virallisesti kuopattu, oli täyttä politiikkaa = puoluepolitiikka, jonka näki jo hankkeen alkumetreillä. Siitä oli ammattiyhdityspolitiikka kaukana, tosi kaukana...
Hanke oli nimenomaan SDP:n ja Vasemmistoliiton kasvojenkohotusyritys, joka jäi - onneksi - yritykseksi.

Kilpailukykysopimuksen suhteen tietyt tahot änkyröivät vastaan, jotta pääsevät eläkepäivillä kiikkustuolissa punainen pipo päässä äkisemään: "Meikäpoika/-tyttö pani hanttiin niin saatanasti, mutta hallituksen perkele jyräs meitin. Ei siinä sitten auttanut mikään!"

Mielestäni SAK:n eläkkeelle siirtyvä puheenjohtaja Lauri Lyly voi kaikessa rauhassa siirtyä täysin ansaitsemalleen eläkkeelle.

Oikeastaan hänelle ei muodostu yhtään tappioita. Hän ei todennäköisesti ollut läheskään innokkain uuden keskusjärjestön vääntämisessä.
Kilpailukykysopimus eli kiky saadaan pikapuolin maaliin, kunhan äkinät on äkisty...

Edelliseen lisäystä:

 Eilen torstaina 02.06.2016 hallitus kertoi porkkanoista = verohelpotuksista jos...

 Tänään perjantaina 03.06.2016 PAM totesi: Kiky-sopimus ok jos Metalliliitto marssii kuvioihin.

 Tänään ymmärtääkseni kaikki keskusjärjestöt - niin työntekijä kuin työnantajapuoleltakin - ovat hyväksynyyt kiky-sopimuksen ja ladanneet erilaisia ehtoja

 Lööpeissä jo vilisee otsikoita Teknologiateollisuus ja Metalliliitto löytäneet yhteiset askelmerkit... 

 Metalliliiton hallituksen äänestypäätöstä odotellaan - meneekö SDP/Vasemmistoliitto - voimasuhteiden mukaisesti 13-7...

 Me suomalaiset voimme taas - tämän(kin) jäänitysnäytelmän päätteeksi - hengittää vapaasti.

 Kaikki on mennyt oikeastaan laaditun käsikirjoituksen mukaisesti - kaikki hyvin.

 Lisäksi kysymys: Miten pelastamme puolueet on vähintäänkin epämääräinen.

 En voisi kuvitella lukevani Evan tänään julkaisemaa Pelastakaa puolueet– raporttia.

 Miksi?

 Siksi, että raportin kirjoittajina ovat minun arvomaailmaani peilattuna superärsyttävät tyypit, jotka esim. televisio-ohjelmassa nähtyinä saa lähes voimaan pahoin.

 Artikkelissa mainittu Vihreiden nykyinen puheenjohtaja Ville Niinistö on lisäksi henkilö, jonka ilmestyminen tv-ruutuun saa minut vaihtamaan kanavaa alta aikayksikön. Näin se vaan menee - onneksi ja/tai valitettavasti.

 Ei vihreillä mitään pihviä ole, taitavat olla pääasiassa niitä vegaanihihhuleita...
.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


« Missä on vihreiden pihvi?

Miten pelastamme puolueet?

 | Julkaistu 1. 6. 2016 10:49
Huomenta ja hyvää kesäkuuta. Ajellessani kohti Sanomataloa mietin ikätoverini Lauri Lylyn tilannetta. Käykö tässä nyt niin, että Lylyn pitkä, hieno ura ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa päättyy kahteen tappioon? 
SAK:n ja STTK:n yhdistämishanke ns. UK kaatui muutama viikko sitten. Tällä viikolla voi käydä niin, että kilpailukykysopimus menee nurin syistä, joita emme ihan tarkalleen tunne.
Risto Virrankoski ennätti jo eilisillan kommentissaan epäillä toimittajia salailusta, mutta en oikein usko, että tämän riidan pihvi löytyy mediamaailmasta.
Oma käsitykseni on se, että näiden vaikeuksien takana on vuoden aikana myrkyttynyt ilmapiiri. Kulunut vuosi on ollut monella tavalla epäonnen vuosi, jonka jälkivaivat tuntuvat vielä pitkään.
Toivotaan, toivotaan, että Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelut nousevat uudemman kerran jalalle ja kilpailukykysopimus saadaan kokoon. Jos päivän aikana ei tapahdu ihmeitä, keskusjärjestöt joutuvat kuitenkin toteamaan tänään iltapäivällä, ettei sopimusta ole.
Todennäköisesti keskusjärjestöt vielä yrittävät ja ottavat aikalisän esim. perjantaiaamuun kello 10 asti, jolloin pääministeri Juha Sipilän hallitus ennättäisi ottaa kantaa sopimukseen tämän viikon puolella.
Ehdoton takaraja, jos sellaisia työmarkkinaneuvotteluissa ylipäänsä voi olla, on ensi viikon alku, jolloin SAK:n edustajakokous kokoontuu Tampereelle. Jos sopimusta ei siihen mennessä ole, asiat menevät todella pahasti mutkalle. Työmarkkinoilla olisi hankalaa, puhumattakaan politiikassa, sillä Sipilän hallitus on sitonut kohtalonsa alusta alkaen kilpailukykysopimukseen, josta helmikuulle asti puhuttiin yhteiskuntasopimuksena.
Blogin päivän varsinainen keskustelunaihe on Evan tänään julkaisema Pelastakaa puolueet– raportti, johon voi tutustua tämän linkin kautta.
Raportin ovat kirjoittaneet ex-puoluesihteerit Mikael Jungner (sd) ja Taru Tujunen (kok) sekä Evan johtaja Matti Apunen, entinen Aamulehden päätoimittaja. Jungner ja Tujunen työskentelevät, jos oikein muistan, mainostoimistoalalla.
Raportissa on käsitelty huomattavan paljon niitä samoja asioita, joita olemme täällä vuosien aikana pohtineet porukalla viimeksi keskustelussa Missä on vihreiden pihvi?
Sitä keskustelua kommentoi itse vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö puoluekokouksensa avauspuheessa. Se oli kovin sympaattista, kiitos Ville.
Otetaanpa päivän Hyväksi Kysymykseksi Miten pelastamme puolueet?
Tämä teema kantanee kuluvan viikon, jos ei aivan ihmeitä tapahdu. Ensi viikolla käydään vielä yksi ajankohtaiskeskustelu ennen kuin saapuu suvi suloinen ja hieman ylipitkä kesälomani alkaa.

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Imatra! Tuttu juttu...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 

Voimalaitospato uusitaan Imatralla – koskinäytösten määrää on vähennetty

Fortumin Imatran vesivoimalaitoksella tehdään suurremonttia. Tänä kesänä kunnostetaan yksi Vuoksen ylittävän padon kolmesta vedenjuoksutusluukusta.



Imatran voimalaitoksen patoluukkua korjataan Fortum
Imatran vesivoimalaitoksen rakentaminen alkoi 1922. Nyt on meneillään padon historian ensimmäinen laaja peruskorjaus. Kuva: Pasi Tapanainen / Yle
IMATRA
Imatran historiallisen vesivoimalaitoksen patoluukut ovat niin suuria, että yhden luukun peruskorjaukseen kuluu yksi kesä. Tänä kesänä työn alla on patoluukuista ensimmäinen ja erikoisin, niin sanottu sektoriluukku. Seuraavina kesinä ovat vuorossa padon kaksi muuta luukkua, valssiluukut.
Fortum teettää Imatran vesivoimalaitoksella peruskorjauksen, jossa kunnostetaan paljon muutakin kuin suuret patoluukut. Peruskorjaus on suunniteltu Museoviraston valvonnassa eikä lopputuloksen ulkonäkö saa poiketa alkuperäisestä patorakennuksesta.
– Padon turvallisuus paranee ja käyttöikä pitenee vuosilla, kertoo projektipäällikkö Heikki Puuska Fortumista.
Työt alkoivat jo viime kesänä, kun Vuoksen ylittävän säännöstelypadon kulkusilta uusittiin. Aiempi, alkuperäinen kulkusilta oli vain noin puolitoista metriä leveä, eikä siinä mahtunut kulkemaan juuri muuten kuin kävellen.
Tiedossa oli, että patoluukkujen kunnostusta varten tarvitaan tilaa järeälle kalustolle, joten nelivuotinen peruskorjaus aloitettiin kulkusillan uusimisella. Nyt sillalle mahtuu useampikin betoniauto kerrallaan.

Työtä virtaavassa vedessä

Betonia työmaalla kuluukin, sillä padon betonikuorta korjataan sitä mukaa kun sen kunto työmaan edetessä selviää. Osa korjaustöistä tehdään varsin haastavissa oloissa virtaavan veden alla.
– Sukeltajat työskentelevät häkin sisällä, kaksi tuntia kerrallaan, kuvailee työoloja työmaapäällikkö Jari Tirri Destialta.
Osa sukeltamalla tehtävästä kunnostustyöstä tapahtuu yöaikaan, kun sähkönkulutus on päiväaikaa vähäisempää ja vesi virtaa voimalaitokseen hiljaisemmalla voimalla. Kaikkea rakentamista ei kuitenkaan onnistuta tekemään niin, ettei siitä olisi haittaa sähköntuotannolle.
– Jonkin verran joudumme pienentämään voimalaitokseen tulevaa virtaumaa, projektipäällikkö Heikki Puuska Fortumista selittää.

Koskinäytöksiä vielä tänä kesänä

Imatran voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1922 ja valmista oli vuonna 1929.  Patoa ei ole kertaakaan valmistumisensa jälkeen kunnostettu näin perusteellisesti kuin nyt. 
Imatran vesivoimalaitos sijaitsee aivan yhden Suomen kuuluisimman matkailunähtävyyden, Imatrankosken vieressä. Tänä kesänä Fortum on luvannut järjestää vielä 12 koskinäytöstä, joista yksi on jo pidetty. Kahdelta tulevalta kesältä koskinäytökset on peruttu kokonaan.
– Syynä on työmaan turvallisuus. Valssiluukkujen kunnostus ei salli veden juoksutusta näytöksen tarpeeseen, Heikki Puuska kertoo. Hänen mukaansa Fortumin johdossa ei ole vielä päätetty, jatkuvatko koskinäytökset padon peruskorjauksen valmistuttua vuonna 2018.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Uusi keskusjärjestö kuopattiin lopullisesti...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Uusi keskusjärjestö kuopattiin lopullisesti

Ay-liike on kuopannut suunnitelman uudesta keskusjärjestöstä. Päätös syntyi tänään ammattiliittojen kokouksessa Helsingissä.


    Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Ammattiyhdistysliike on haudannut suunnitelmat uudesta keskusjärjestöstä.
Ammattiliittojen kokous totesi tänään keskiviikkona, että uutta keskusjärjestöä ei kyetä perustamaan alun perin suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Hankkeen jatkamista uudella valmistelulla ei myöskään pidetty tarkoituksenmukaisena.
Asiasta tiedotti uutta keskusjärjestöä valmistellut työryhmä.
Tänään keskiviikkona pidetyn ammattiliittojen kokouksen puheenvuoroissa kuitenkin todettiin, että syyt ja tarpeet palkansaajien yhteistyön tiivistämiseksi 
Ammattiyhdistysliike on haudannut suunnitelmat uudesta keskusjärjestöstä.
Ammattiliittojen kokous totesi tänään keskiviikkona, että uutta keskusjärjestöä ei kyetä perustamaan alun perin suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Hankkeen jatkamista uudella valmistelulla ei myöskään pidetty tarkoituksenmukaisena.
Asiasta tiedotti uutta keskusjärjestöä valmistellut työryhmä.
Tänään keskiviikkona pidetyn ammattiliittojen kokouksen puheenvuoroissa kuitenkin todettiin, että syyt ja tarpeet palkansaajien yhteistyön tiivistämiseksi ovat kuitenkin edelleen olemassa.
Hanke käynnistettiin viime vuoden tammikuussa. Uuden keskusjärjestön oli tarkoitus korvata nykyiset työntekijöiden keskusjärjestöt SAK ja STTK.

 Akava ei ollut mukana uudessa keskusjärjestöhankkeessa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Kesäauto katsastettu ja talviauto myyntiin...

Kesäautollamme VW Doppel TD vm. 1989 LLA-175 on katsastettu ja talviautomme Land Rover Freelander vm. 2000 JER-15 on eilen poistettu liikenteestä, se on ajettu päärakennuksemme päätyyn parkkiin. Vakuutuksia on siirretty tarkoituksenmukaisesti autosta toiseen.
Talviautomme on käytännössä myytävänä. Se on mielestäni erinomainen käyttöauto henkilölle, joka liikkuu maastossa ja jonka harrastukset muutoinkin vaativat maastoautoa = oikeaa nelivetoautoa. Autolla on ajettu noin 145.000 km ja se on varustettu kaksilla renkailla, jotka ovat alumiinivanteilla. Todettakoon, että kesärenkaat ovat ensimmäistä kesää alla, varusteina lisäksi vetokoukku, kattoteline ja tavaratilan/henkilötilan erottava koiraristikko... 

Miksi em. auto myydään?

 Siksi, että yritämme lähestyvän kesän aikana totutella uuteen käytettyyn autoomme - MB 200 vm. 1998 AIP-165, joka monien vaiheiden jälkeen aikanaan ostettiin. Siitä yritämme tehdä ympärivuotisen käyttöauton käyttöömme. Ajokilometrejä meille nykyisin kertyy erittäin vähän.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Mikä ihmeen kvarkkigluoniplasma?

Alla olevan artikkelin tekstiä ei mielestäni maallikon ole syytä yrittää syvällisesti ymmärtää. Riittää, kunhan kevyesti lukaisee artikkelin läpi, näi ainakin itse tein. Onhan siinä mielenkiitoisia vertauksia kvarkkiluoniplasman ominaisuuksista - kerta kaikkiaan!

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kvarkkigluoniplasma on 150 000 kertaa kuumempaa kuin Aurinko – ja ihmiset valmistavat sitä

Alkuhetkien ainetta on muutaman vuoden ajan pystytty valmistamaan lyijyatomeita törmäyttämällä.

TIEDE  
Mari Heikkilä
Alice on yksi suurista havaintolaitteista, joita on Cernin hiukkaskiihdyttimen jättikehällä useita. Kuvassa laite on avattu huoltoa varten. Kun laite toimii, atomisuihkut törmäävät havaintolaitteen sisällä.
Alice on yksi suurista havaintolaitteista, joita on Cernin hiukkaskiihdyttimen jättikehällä useita. Kuvassa laite on avattu huoltoa varten. Kun laite toimii, atomisuihkut törmäävät havaintolaitteen sisällä.

Fakta

Aineeseen tarvitaan vain kahta kvarkkia

 Kvarkkeja on erilaisia – tai eri makuja, kuten fyysikko sanoisi. Niitä on kuutta sorttia.
 Tavallisen aineen atomiytimiin tarvitaan kuitenkin vain kahta kvarkkia.
 Esimerkiksi protoni koostuu kahdesta ylöskvarkista ja yhdestä alaskvarkista. Neutroni koostuu yhdestä ylöskvarkista ja kahdesta alaskvarkista.
 Muita kvarkkeja ovat outo, lumo, kauneus ja totuus.
 Kvarkki-sanan tutkija Murray Gell-Mann nappasi kirjailija James Joycen kokeellisesta romaanista Finnegans Wake.
MAAN alla sadan metrin syvyydessä Sveitsin ja Ranskan rajalla kiertää 27 kilometrin pituinen ympyränmuotoinen rata, kuin metrotunneli.
Sen keskellä kulkee putki, jossa kaksi atomisuihkua kulkee vastakkaisiin suuntiin liki valon nopeudella. Suihkuja ohjaavat voimakkaat magneetit, jotka on jäähdytetty nestemäisellä heliumilla alle 271 pakkasasteeseen.
Kun atomisuihkut törmäävät suurella energialla toisiinsa, syntyy ainetta, jota maailmankaikkeus oli täynnä ensimmäisinä millisekunteina alkuräjähdyksen jälkeen.
ALKUHETKIEN aine on kvarkkigluoniplasmaa.
Se on yli 150 000 kertaa kuumempaa kuin auringon sisus ja hyvin tiheää.
Viidesosa teelusikallista kvarkkigluoniplasmaa painaisi enemmän kuin 880 000 maailman suurinta Oasis of the Seas -risteilyalusta.
Se koostuu nimensä mukaisesti aineen perushiukkasista kvarkeista sekä gluoneista, jotka normaalisti liimaavat kvarkit toisiinsa. Kvarkkigluoniplasmassa kaikki riehuvat irrallaan sekaisin.
Se on lähes täydellinen neste eli sen viskositeetti on äärimmäisen pieni. Jos kvarkkigluoniplasmaa hämmentäisi teekupissa lusikalla, pyörivä liike jatkuisi ikuisesti.
Siitä on puhuttu myös aineen uutena olomuotona – vaikka se onkin ikivanhaa.
Kvarkkigluoniplasma hävisi, kun universumin jäähtyessä kvarkit sitoutuivat lopulta protoneiksi ja neutroneiksi. Ne muodostivat atomien ytimet, jotka kaappasivat ympärilleen elektronit. Samaan aikaan maailmankaikkeus muuttui vihdoin läpinäkyväksi.
EI IHME, että kvarkkigluoniplasma kiinnostaa tutkijoita.
Alkuhetkien ainetta on muutaman vuoden ajan pystytty valmistamaan lyijyatomeita törmäyttämällä Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa (CERN).
Myös yhdysvaltalaistutkijat pystyvät tekemään sitä omassa isossa kiihdyttimessään Brookhavenissa New Yorkissa.
Kvarkkigluoniplasmaa tutkii myös Jyväskylän yliopiston akatemiatutkijam fyysikko Tuomas Lappi. Hän sai juuri kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC).
Lappi mallintaa supertietokoneiden avulla kvarkkigluoniplasman syntymisen alkuvaihetta, jossa atomit törmäävät rajusti toisiinsa.
”Tällaiset suurienergiset törmäykset, jossa on keskenään vahvasti vuorovaikuttavia hiukkasia, ovat hyvin monimutkainen tapahtuma. Taustalla on kuitenkin yksinkertainen luonnonlaki. Se tekee tutkimuksesta kiinnostavaa.”
Lappi pyrkii matemaattisten mallien avulla ennustamaan, mitä törmäyksessä tietyllä aikavälillä tapahtuu.
”Tästähän fysiikassa on loppupelissä kyse. On teoria, luonnonlaki, josta lasketaan ennusteita ja kokeellisesti mitataan, toimiiko ennuste vai ei.”
KVARKKIGLUONIPLASMA haastaa vanhat mielikuvat. Monen mieleen lienee koulussa iskostunut kuva atomin rakenteesta: ydin koostuu protoneista ja neutroneista, ja ydintä ympäröi elektroniverho.
Kuitenkin jo 1960-luvulla tutkijat havaitsivat, että protonit ja neutronit koostuvat vielä pienemmistä hiukkasista, kvarkeista. Kvarkkeja sitovat toisiinsa gluonit, liimahiukkaset.
Nykyisen tiedon mukaan kvarkit ovat aineen pienimpiä osasia eli niitä ei voida enää paloitella. Normaalisti kvarkit eivät ole koskaan yksin vaan toisen kvarkin kanssa.
Kvarkkigluoniplasmassa kvarkit ovat erillään toisistaan ja ne pääsevät kulkemaan vapaina nestemäisessä tilassa.
KVARKKIGLUONIPLASMAN valmistaminen edellyttää, että kvarkkeja toisissaan kiinni pitävät vahvat vuorovaikutukset kumotaan. Gluoni välittää tätä vahvaa vuorovaikutusta.
Vahvan vuorovaikutuksen ominaisuuksiin kuuluu, että se on sitä heikompi, mitä lähempänä kvarkit ovat toisiaan.
Kvarkkien välinen voima toimii ikään kuin jousipyssy: mitä kauemmas jousta venytetään, sitä enemmän jousi panee vastaan.
KVARKKIEN välisten vahvojen vuorovaikutusten purkamiseen tarvitaan valtavasti energiaa.
Tutkijat ovat arvioineet, että hyvin energinen tilanne voisi syntyä äärimmäisessä paineessa esimerkiksi avaruudessa kylmissä neutronitähdissä.
Toinen tilanne, jossa kvarkkigluoniplasmaa syntyy, on hurja kuumuus, kuten varhaisessa maailmankaikkeudessa.
Hurja kuumuus saavutetaan hiukkaskiihdyttimessä, kun atomien ytimet törmäävät toisiinsa riittävän suurella energialla. Korkeassa lämpötilassa energia muuttuu kvarkkigluoniplasmaksi, sillä energia on ainetta.
CERN
Kuvassa on yksi ensimmäisistä lyijyatomien törmäyksistä, jossa syntyi kvarkkigluoniplasmaa. Atomien nokkakolarissa syntyi 1209 positiivisesti varattua hiukkasta (tummemmat viivat) ja 1197 negatiivisesti varattua hiukkasta (vaaleammat viivat). Kaikki ovat lähtöisin samasta pisteestä. Mitatuista hiukkasista 80 prosenttia on pioneja. Kvarkkigluoniplasmaa on törmäyskohdassa alle sekunnin triljoonasosan ajan. Sitä ei voida havainnoida suoraan. Kvarkit havaitaan vasta, kun ne yhdistyvät jälleen hiukkasiksi, kuten pioneiksi.
Kuvassa on yksi ensimmäisistä lyijyatomien törmäyksistä, jossa syntyi kvarkkigluoniplasmaa. Atomien nokkakolarissa syntyi 1209 positiivisesti varattua hiukkasta (tummemmat viivat) ja 1197 negatiivisesti varattua hiukkasta (vaaleammat viivat). Kaikki ovat lähtöisin samasta pisteestä. Mitatuista hiukkasista 80 prosenttia on pioneja. Kvarkkigluoniplasmaa on törmäyskohdassa alle sekunnin triljoonasosan ajan. Sitä ei voida havainnoida suoraan. Kvarkit havaitaan vasta, kun ne yhdistyvät jälleen hiukkasiksi, kuten pioneiksi.
Tutkijat eivät pysty havainnoimaan törmäyksessä syntyvää kvarkkigluoniplasmaa suoraan. Se on olemassa vain sekunnin triljoonasosia lyhyemmän ajan.
Sen sijaan he voivat jäljittää plasmaa mittaamalla niitä hiukkasia, jotka syntyvät plasman jäähtyessä ja kvarkkien liimautuessa uudelleen toisiinsa.
Hiukkasia ja niiden liikeratoja tutkimalla saadaan kuva lähtötilanteesta.
Kvarkkigluoniplasma on käsittämättömän tiheää. Toisaalta asian voi Tuomas Lapin mukaan ajatella niinkin päin, että kaikki muu aina oikeastaan käsittämättömän harvaa.
”Kaikki koostuu atomeista, joissa suurin osa on tyhjää. Jos atomiydin olisi yksinäinen myyntikoju keskellä isoa toria, elektroni olisi herne torin laidalla.”
VANHEMPI tutkija Sami Räsänen Jyväskylän yliopistosta on ollut mukana valmistamassa kvarkkigluoniplasmaa CERNin isolla hiukkaskiihdyttimellä. Se on yksi maailman kalleimmista tieteellisistä tutkimuslaitteista.
Kokeita tehdään vuosittain kuukauden ajan, jolloin lyijyatomien välisiä törmäyksiä tapahtuu yötä päivää.
Muina aikoina tutkijat törmäyttävät protoneja ja yrittävät muun muassa valmistaa uusia hiukkasia, kuten Higgsin bosoneja.
Mukana on tutkijoita 41 eri maasta. He kaikki, Räsänen mukaan luettuna, työskentelevät osan vuodesta CERNissä valvontavuoroissa.
”Se on kolmivuorotyötä. Päivystävä kansainvälinen tutkijatiimi huolehtii, että laitteet toimivat. Tukena on teknisiä asiantuntijoita ja koordinaattori, joka sitoutuu olemaan paikalla vuoden ajan joka päivä.”
KVARKKIGLUONIPLASMAN tutkimus on perustutkimusta, jolla ei ole suoria sovelluksia. Tutkimus on silti vauhdittanut useita teknologisia harppauksia.
On pitänyt esimerkiksi löytää keinot tallentaa ja analysoida miljoonien hiukkasten törmäyksistä saatavaa valtavaa tietomäärää.
Toisaalta on ollut pakko kehittää aiempaa tarkempia mittalaitteita ja kuvantamismenetelmiä. Niistä on ollut hyötyä esimerkiksi lääketieteessä, etenkin syöpähoidoissa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)