Alla olevan artikkelin mukaan Syyriasta on muodostunut/muodostumassa Venäjän armeijan käytännön koekenttä, jossa osittain testataan uutta kalustoa mutta pääasiassa ajetaan loppuun - pienellä riskillä - vanhaa kalustoa.
Todettakoon, että Syyrian rauhanneuvottelut Sveitsin Genevessä ovat jumissa ja sota = sisällissota jatkuu ja aivan viimeaikaisten mediatietojen mukaan laajenee...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Venäjän uusi operaatio Syyriassa
Venäjän ilmaiskut ovat jatkuneet Syyriassa koko kevään. Hmeimimin tukikohdassa toukokuun alussa kuvattu Suhoi Su-24 on, koneeseen maalatuista punatähdistä päätellen, tehnyt 42 pommituslentoa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA
Venäjä on jatkanut ja laajentanut sotatoimiaan Syyriassa sen jälkeen, kun se keväällä ilmoitti osittain vetäytyvänsä maasta. Sotakokemusta Syyriasta on karttunut Suomen lähialueidenkin venäläisjoukoille. Nyt Venäjä näyttää tulleen jäädäkseen.
Venäjä käänsi sodan kulun
Venäjä aloitti ilmaiskut Syyriassa syyskuun 30. päivänä 2015. Maaliskuun 2016 puoliväliin mennessä lennettiin yli 9 000 taistelulentoa, vilkkaimmillaan jopa 90 lentoa päivässä.
Ilmaiskut kohdistuivat varsinkin aluksi ns. maltillisiin kapinallisryhmiin. Myöhemmin painopiste näytti siirtyvän Isis-järjestön heikentämiseen.
Opposition ja länsimaiden tarkkailijat sanovat, että maaliskuuhun 2016 mennessä Venäjän pommituksissa kuoli tuhansia taistelijoita ja noin 2 000 siviiliä. Venäjän mukaan siviilejä ei ole kuollut.
Venäjän ilmatuella Syyrian hallituksen armeija on saanut pysäytettyä kapinallisten etenemisen ja onnistunut valtaamaan joitakin alueita takaisin.
Venäjän toiminta Syyriassa on muuta kuin presidentti Vladimir Putin antoi maaliskuussa ymmärtää. Venäjä ei ole vetäytynyt Syyriasta. Päinvastoin.
Venäjän ilmavoimia on maassa yhtä paljon kuin ennenkin, ja maataisteluissa Venäjän tuki presidentti Hafez al-Assadin armeijalle on jopa lisääntynyt.
Presidentti Putin ilmoitti 14. maaliskuuta Venäjän vetävän pääosan voimistaan pois Syyriasta. Lentokoneiden ja lentäjien kotiinpaluu oli mediatapahtuma. Syyriassa olleita sotilaita palkittiin kunniamerkeillä juhlallisesti Kremlissä.
Mutta Syyriassa sota jatkui, ja samoin venäläisten osallistuminen siihen.
– Vetäytymisilmoitus oli lähinnä retoriikkaa. Venäjä halusi osoittaa siihenastisen operaationsa olleen menestyksekäs. Lentokalusto oli ollut kovalla kulutuksella ja tarvitsi huoltotaukoa joka tapauksessa, arvioi strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Maaliskuun hiljaisemman vaiheen jälkeen Venäjä näyttää aloittaneen uuden operaation, jossa Syyrian hallitusta tuetaan taisteluhelikoptereilla, tykistöllä, erikoisjoukoilla ja sotilasneuvonantajilla.
Kukkolan mukaan Venäjä käyttää Syyriassa myös yksityisiä puolisotilaallisia joukkoja. Syyrian armeijalle on todennäköisesti tuotu uutta venäläistä sotakalustoa ja annettu koulutusta.
Venäjällä on edelleen Syyriassa uusinta kalustoaan, esimerkiksi Suhoi Su-35 -hävittäjiä ja kuvassa olevia Su-34 -rynnäkkökoneita.
Uusimmat sotakoneet käytössä
Kansainvälisten arvioiden mukaan Venäjä on palauttanut Syyriassa olevat ilmavoimansa ennen "vetäytymistä" olleelle tasolle. Venäjällä arvioidaan olevan Syyriassa noin 50 lentokonetta ja taisteluhelikopteria.
Venäjä on tuonut Syyriaan Kamov Ka-52- ja Mil Mi-28 -taisteluhelikoptereita, jotka ovat armeijan uusinta kalustoa. Alueella toukokuussa Venäjän joukkojen mukana matkustanut
CNN-kanavan toimittaja näki useita helikopteritukikohtia.
Yksi Mi-28 on tuhoutunut Syyriassa. Venäjän mukaan sitä ei ammuttu alas, vaan kopteri syöksyi maahan lentäjän virheen vuoksi.
Venäläinen Mi-28 taisteluhelikopteri Syyriassa toukokuussa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA
Ilmavoimia on myös käytetty, joskaan tahti ei ole ollut yhtä kiivas kuin viime syksynä ja talvella. Syyrian aselepoyritysten aikanakin Venäjä jatkoi sotatoimia terroristeiksi katsomiaan Isisiä ja al-Nusra-järjestöä vastaan.
Toukokuussa Venäjän lento-osasto on tehnyt ilmaiskuja erityisesti Aleppon suunnalla. Syyrian armeija on yrittänyt vallata kapinallisten hallussa olevia Aleppon osia, ja Venäjä on tukenut tätä operaatiota. Ilmaiskuja on tehty myös muilla rintamalohkoilla Syyrian pohjoisosissa.
Syyrian kapinalliset ovat syyttäneet Venäjää siviilikohteiden, kuten sairaaloiden pommittamisesta Aleppossa. Venäjä kiistää tämän. Kapinallisten mukaan kevään pommituksissa on kuollut satoja siviilejä.
Ilmaiskun jälkiä Aleppossa huhtikuun lopulla. Kymmeniä ihmisiä kuoli. Asialla olivat joko Syyrian tai Venäjän koneet. Kuva: Zouhir al Shimale / EPA
Taistelukoneiden lisäksi Syyriassa toimii ainakin yksi elektroniseen tiedusteluun ja viestiliikenteen häirintään erikoistunut Venäjän ilmavoimien Iljushin Il-20M -kone. Sitä voidaan käyttää myös lentävänä taistelunjohtokeskuksena.
Spetsnazeja ja merijalkaväkeä
Venäjä kiisti pitkään maajoukkojensa osallistumisen Syyrian sotaan. Historiallisesti arvokkaan Palmyran kaupungin takaisinvaltauksesta lähtien maaliskuun lopulla sitä ei ole peitelty.
Venäläisiä sotilaita on
esiintynyt avoimesti Palmyrassa, ja heitä on nähty muuallakin Syyriassa.
Venäjän mukaan sen sotilaat toimivat Syyriassa neuvonantajina, mutta ainakin erikoisjoukkoja eli spetsnazeja on osallistunut taisteluihin aktiivisesti. Erikoisjoukkojen uskotaan aina viime syksystä alkaen toimineen ilmatulenjohtajina, eli ohjanneen Venäjän ilmaiskuja vastustajan kohteisiin.
Myös Venäjällä Syyrian sodan sankariksi nostettu luutnantti Aleksandr Prohorenko toimi ilmatulenjohtana. Hän kaatui Palmyran taisteluissa. Prohorenko pyysi viimeisen iskun omaan asemaansa, kun Isis oli valtaamassa sen – näin ainakin kerrotaan tarina virallisesti.
Vastaavalla tavalla Syyriassa toimii myös Yhdysvaltain erikoisjoukkoja. Ne ovat ilmatulenjohtajina kurdijoukkojen mukana taisteluissa Isisiä vastaan. Syyriassa on toiminut lisäksi ainakin Britannian erikoisjoukkoja.
Venäläissotilaita Palmyran antiikkisten raunioiden keskellä toukokuussa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA
Venäjällä on Syyriassa muitakin kuin erikoisjoukkoja. Palmyran suunnalla on havaittu merijalkaväkeä, joka on laskuvarjojoukkojen ohella Venäjän armeijan parhaimmistoa.
Ukrainalaisen InformNapalm-
aktivistisivuston mukaan sotimassa on ollut osia myös parista Suomen lähialueiden joukko-osastosta: Petsamoon sijoitetusta 61. merijalkaväkiprikaatista ja Kaliningradiin sijoitetusta 336. merijalkaväkiprikaatista. Merijalkaväki on myös suojellut Venäjän Tartusin laivastotukikohtaa ja Hmeimimin lentotukikohtaa Syyriassa.
Venäjän tukikohdat ovat Välimeren rannalla. Syyrian hallitus on saanut Venäjän avulla jonkin verran laajennettua hallussaan olevaa aluetta. Taisteluja on käyty mm. Aleppossa ja Palmyrassa. Kuva: Yle Uutisgrafiikka Lähde: liveuamap.com
Muun muassa sosiaalisesta mediasta tietonsa keräävä InfromNapalm-sivusto mainitsee muitakin venäläisiä jalkaväki- ja panssariosastoja, jotka ovat tai ovat olleet Syyriassa.
Venäjän sotilasneuvonantajien sanotaan käytännössä johtavan monia Syyrian armeijan operaatioita.
Venäjän armeija on myös vienyt humanitääristä apua siviileille ja pudottanut avustuksia ilmasta Isisin saartamaan Deir ez-Zorin kaupunkiin. Venäjän tiedotusvälineissä pyritään korostamaan armeijan toiminnan tätä puolta, samoin kuin sen osuutta paikallisten tulitaukojen solmimisessa.
Venäläinen sotilas toukokuussa Haman maakunnassa Syyriassa. Lapset ovat saaneet avustusten jaossa leipää ja makeisia. Kuva: Sergei Tširikov / EPA
Isis iskee takaisin
Äärijärjestö Isis teki toukokuun 23. päivänä Syyrian rannikkoalueella seitsemän pommi-iskun sarjan. Tartusin ja Jablehin kaupunkeihin tehdyissä iskuissa kuoli 161 ihmistä. Alue on Syyrian hallituksen tukialuetta, ja Tartusissa on Venäjän laivastotukikohta.
Isis ilmoitti tehneensä iskut kostoksi Syyrian ja Venäjän tekemistä ilmapommituksista.
Isisin pommi-iskun jälkiä Jablehissa Syyriassa 23. toukokuuta. Kuva: SANA / EPA
Isis myös pääsi toukokuun alkupuolella tulitusetäisyydelle T4-nimisestä Syyrian lentotukikohdasta Palmyran lähellä – ja ampui kentälle rakettikeskityksen.
Sotilasanalyyseja tekevä amerikkalainen Stratfor-yhtiö päätteli satelliittikuvista, että neljä kentällä ollutta venäläistä Mil Mi-24 -taisteluhelikopteria ja parikymmentä kuorma-autoa tuhoutui. Venäjä on kiistänyt menettäneensä helikoptereita.
Neuvostoliiton jalanjäljillä
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri, everstiluutnantti Pentti Forsström uskoo, että Venäjä ei ole lähdössä Syyriasta pitkään aikaan. Forsströmin mukaan Venäjä haluaa asemoida itsensä varteenotettavaksi tekijäksi Lähi-Idässä ja on palannut suurvalta-asemiin, jotka Neuvostoliitolla alueella oli.
– Venäjän tarkoituksena on saada Syyrian tilanne rauhoittumaan jollakin tavalla ja varmistaa Venäjän vaikutusmahdollisuudet siihen prosessiin, oli lopputuloksena sitten al-Assadin hallinnon jatkuminen tai joku muu järjestely.
Kaukana kotimaasta toteutettava sotilasoperaatio on voimannäyttö muulle maailmalle, sanoo Forsström. Lisäksi Venäjä kehittää sen avulla armeijansa osaamista ja testaa aseita, huoltoa ja johtamisjärjestelmiä.
Forsström muistuttaa, että suurvaltapyrkimysten lisäksi Venäjä taistelee oikeasti Isisiä vastaan ja on onnistunut sitä heikentämään. Venäjä pelkää ääri-islamilaisten liikkeiden leviämistä lähialueilleen Keski-Aasiaan ja omalle alueelleen.
Venäjä on käyttänyt Syyrian sotaa propagandassaan. Toukokuun alussa pidettiin takaisin vallatussa Palmyrassa huippukapellimestari Valeri Gergijevin johtama konsertti. Paikalle tuotiin useita länsimaisia tiedotusvälineitä, ja konsertti esitettiin suorana Venäjän televisiossa. Kuva: Sergei Tširikov / EPA
10 300 Syyria-mitalia
Paljonko venäläisiä joukkoja Syyriassa sitten on? Määrää ei tiedetä, mutta maaliskuun lopulla Venäjän armeija tilasi 10 300 mitalia Syyrian sotaan osallistuneille.
Asiasta kertoneen
Newsweek-lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan tilauksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä Syyriassa paikalla olevien joukkojen määrästä. Syyriassa on kierrätetty joukkoja muutaman kuukauden rotaatioissa, sotakokemusta saamassa.
Mitaleita on todennäköisesti myös tilattu "riittävä" määrä siltä varalta, että Venäjän sotiminen Syyriassa jatkuisi pidempään.
Syyriassa on kaatunut ainakin yhdeksän venäläissotilasta sen jälkeen, kun Venäjä meni mukaan Syyrian sotaan.
Lähteet: ABC News, BBC, The Economist, Washington Post, Al Jazeera, Russia Today.
LUE MYÖS
Yle Isisiltä vallatussa Palmyrassa: Venäläissotilaat näyttävät valmistautuvan pitkään sotaan 5.5.
Venäjällä musiikkinerot soittavat johtajien tahtiin – Panama-skandaalissa paljastunut sellisti ei ole ainoa 9.4.
Venäjä pommittaa Syyriaa Suomen lähialueeltakin – kuolleita jo toista tuhatta 21.11.2015
AHTI KAARIO
Yle
