Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Nato vahvistaa sotilaallista pelotettaan Venäjää vastaan
Venäjälle ei tarjota porkkanaa, kun Nato laatii tulevien vuosien suunnitelmia. Keskusteluyhteys pidetään auki, mutta taustalla on kolkko tilannearvio.
FRANCOIS LENOIR / REUTERS
BRYSSEL
VENÄJÄ sai yhden uuden aiheen tyytymättömyyteen torstaina, kun Naton ulkoministerikokouksen alussa allekirjoitettiin jäsensopimus Montenegron kanssa.
Venäjää ärsyttävien tapahtumien lista oli entuudestaan pitkä, eikä se ole kokonaan sattumaa. Nato ei nyt edes yritä olla mieliksi Venäjälle. Pitkään valmistellun strategisen arvion mukaan siitä ei olisi mitään hyötyä.
”Meneillään on pitkän aikavälin strateginen kilpailu. Strateginen kumppanuus on takanapäin”, Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoi viime viikonvaihteessa Tallinnassa järjestetyssä konferenssissa.
Brysselissä perjantaina jatkuvassa ulkoministerikokouksessa sama asia sanottiin useimmissa tapauksissa hieman peitellymmin. Jäsenmaiden näkemyseroja Venäjän-politiikasta ei haluta nostaa esille ennen heinäkuussa Varsovassa järjestettävää huippukokousta.
Itse asiasta, eli Venäjän suhteiden pitkästä jääkaudesta, ei kuitenkaan ollut näkyvää erimielisyyttä.
KUVATESSAAN perusteita pienen Montenegron jäsenyydelle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistuvasti korostanut, ettei hanke ole mitenkään suunnattu Venäjää vastaan.
Nato tarvitsi näytön jatkuvasta valmiudestaan ottaa vastaan uusia jäseniä, ja Montenegro oli aika vaivaton tapa tehdä niin. Montenegrolla ei ole merkitystä Naton sotilasvoiman kannalta.
Venäjälle kyseessä oli kuitenkin uusi muistutus sen vaikutusvallan rajoista.
Montenegro on identiteetiltään vahvasti slaavilainen maa, jonka ortodoksinen väestö käyttää kyrillisiä kirjaimia ja jossa venäläiset mielellään lomailevat. Venäjän yritykset saada Montenegro luopumaan Naton jäsenyyden tavoittelusta olivat tuloksettomia.
VENÄJÄLLÄ on lisäksi sulateltavanaan Yhdysvaltain strategisen ohjuspuolustusjärjestelmän käynnisteleminen Nato-maissa. Järjestelmään kuuluva ohjusasema otettiin käyttöön Romaniassa viime viikolla Venäjän protestien saattelemana.
Vastalauseet varmasti jatkuvat, mikäli Naton huippukokous odotetusti päättää, että kolmeen Baltian maahan ja todennäköisesti myös Puolaan sijoitetaan kuhunkin pataljoona jäsenmaista koottuja joukkoja.
Joukkojen kokoamisen ja varustamisen yksityiskohdat eivät ole ulkoministerikokouksen varsinaisella asialistalla. Ne ratkotaan puolustusministereiden kesken kesäkuun puolivälissä. Stoltenbergin mukaan tässä kokouksessa ovat kuitenkin esillä ”kaikki Varsovan pääaiheet”.
AVAINSANOJA Natossa ovat nyt ”pelote ja dialogi”.
Dialogin korostaminen ei tarkoita, että keskusteluyhteydestä odotetaan ratkaisuja kiistoihin. Nato haluaa välittää ajatteluaan Venäjälle, tietää jotakin presidentti Vladimir Putinin ajattelusta ja pitää huonoa tilannetta hallinnassa.
Venäjän ja Naton neuvoston uutta kokousta valmistellaan. Neuvosto kokoontui kuukausi sitten suurlähettiläiden tasolla ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Ukrainan Krimin ja aloitti sotavoiman käytön Itä-Ukrainassa alkuvuodesta 2014.
Laajempi Venäjä-strategia on määrä hyväksyä huippukokouksessa. Sen pohjana olevaa arviota on koottu Nato-maiden edustustojen kesken viime syksystä lähtien.
Suomi ja Ruotsi olivat mukana laatimassa analyysia Itämeren tilanteesta, muta eivät osallistu varsinaisen arvion tekoon, eivätkä edes välttämättä näe salaista asiakirjaa.
LOPPUPÄÄTELMÄ Venäjästä on kuitenkin jo kuulunut useissa Natossa esitetyissä arvioissa.
Arvio Venäjän tilanteesta syntyy kuitenkin helpommin kuin Naton päätökset siitä, mitä asialle tarkkaan ottaen pitäisi tehdä. Koska kyse on pitkän ajan arviosta, kyse on myös pitkän ajan sitoumuksista ja suurista rahasummista.
Siitä on yksimielisyys, että Ukrainan kriisin myötä uhatuksi itsensä tunteneiden jäsenmaiden rauhoittelu ei enää riitä. Seuraavassa vaiheessa Nato pyrkii lisäämään jäsenmaiden puolustuksen voimavaroja ja varmistelee, että pelote toimii.
Se tarkoittaa myös Naton ydinasepelotteen uutta arviointia tilanteessa, jossa Venäjä toistuvasti muistuttaa omista taktisista ydinaseistaan ja pitää niitä mukana sotaharjoituksissaan.
Ulkoministeri Soini pääsee kurkistamaan Naton neuvostoon
SUOMEN ulkoministeri osallistuu ensimmäistä kertaa Naton neuvoston kokoukseen. Kyseessä on toistaiseksi poliittisesti näyttävin osa tehostettua kumppanuutta, jonka Nato aloitti huippukokouksessaan syyskuussa 2014.
Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Timo Soini ja Margot Wallström sekä EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini ovat paikalla, kun Naton ulkoministerikokouksen aiheena tänään perjantaiaamuna on Naton ja EU:n yhteistyö.
Molemmissa järjestöissä keskinäinen yhteistyö kuuluu ikuisuusaiheiden joukkoon. Yhteistyö on kuitenkin saanut uutta merkitystä pakolaiskriisin, kyberuhkien ja hybridisodaksi nimettyjen Venäjän harjoittamien horjutustoimien myötä.
”Osallistuminen heijastaa Suomen kumppanuuden syventymistä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa”, luonnehti Suomen Nato-lähettiläs Piritta Asunmaa tapaamisen aattona. Taustalla on Itämeren strategisen merkityksen nousu.
JÄSENMAIDEN muodostama Pohjois-Atlantin neuvosto on Naton korkein päättävä elin. Normaalisti se on avoin vain puolustusliiton 28 jäsenmaalle. Torstaina alkaneessa ulkoministerikokouksessa neuvosto kokoontuu normaaliin tapaansa myös ilman ulkopuolisia osallistujia.
TEHOSTETUN kumppanuuden poliittiset seuraukset ovat aiemmin olleet melko vähäisiä, vaikka Suomen sotilaallinen yhteistyö Naton kanssa on tiivistynyt.
Helmikuussa puolustusministeri Jussi Niinistö osallistui muiden tehostetun kumppanuuden maiden ministereiden tavoin Naton neuvoston illallisistuntoon.
Sen lisäksi Suomi on jo usean vuoden ajan osallistunut Naton kokouksissa osuuksiin, joissa on käsitelty kriisinhallintaa erityisesti Afganistanissa. Soini on mukana Afganistan-osuudessa myös perjantaina.
