sunnuntai 15. toukokuuta 2016

1944

Ukrainan upea Euroviisuvoitto puhuttelevalla tositarinalla! Voitto on samalla selkeä viesti Euroopalta Venäjälle.

Mielenkiintoinen nimi voittokappaleella 1944. Itse olen syntynyt 20.09.1944. Juuri silloin Suomi ja Venäjä sopivat rauhasta, vaikka sotatoimet Suomen osalta jatkuivatkin saksalaisjoukkojen takaa-ajon myötä Lapissa. Toivottavasti em. ajankohtana sovittiin pysyvästä rauhasta, joka tosin alkuvuosikymmeninä on tullut Suomelle sietämättömän kalliiksi.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ukrainan euroviisuvoittaja Jamala: ”Olisin onnellinen, jos tätä koko laulua ei olisi” – katso koko tuloslista

Ukraina voitti Euroviisut Jamalan kappaleella 1944, joka kertoo hänen isoisoäitinsä synkän tarinan.

KULTTUURI  

Tuomas Kaseva
HELSINGIN SANOMAT
ANTTI HÄMÄLÄINEN
Jamala halusi heti voiton jälkeen kiittää kaikkia äänestäjiään. ”Kiitos Eurooppa!”
Jamala halusi heti voiton jälkeen kiittää kaikkia äänestäjiään. ”Kiitos Eurooppa!”

TUKHOLMA. Euroviisujen tämän vuoden voittaja on Ukraina. Voiton toi maalle Jamala omalla sävellyksellään ja sanoituksellaan 1944. Kappale keräsi lauantai-illan finaalissa yhteensä 534 pistettä.
Toiseksi viisuissa sijoittui Australian Dami Im laululla Sound of Silence, joka olisi pelkillä ammattilaisraatien pisteillä voittanut kilpailun. Kolmanneksi sijoittui Venäjän Sergei Lazarev kappaleella You Are the Only One, joka puolestaan olisi pelkillä yleisöäänillä yltänyt voittajaksi.

Artikkeliin liittyvät

FINAALIN jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Jamala eli Susana Džamaladinova, 32, halusi kiittää koko Eurooppaa voitosta.
”Ajattelin, että jos laulaa totuudesta, voi todella koskettaa ihmisiä. Ja olin oikeassa”, Jamala sanoi. ”Pitää aina uskoa siihen, mitä tekee.”
Jamalan laulu 1944 kertoo hänen oman isoisoäitinsä Nazylhanin tarinan. Josif Stalin pakotti isoisoäidin kuten muutkin Krimin tataarit pakenemaan Krimiltä Keski-Aasiaan vuonna 1944. Isoisoäiti lähti matkaan viiden lapsensa kanssa. Lapsista yksi, vuoden ikäinen Susana -tyttö, kuoli matkalle. Sotilaat heittivät ruumiin junasta radanvarteen kuin roskan.
Jamalalta kysyttiin lehdistötilaisuudessa, mitä hän haluaisi sanoa nyt isoisoäidilleen. Laulaja oli hetken hiljaa ja pidätteli itkuaan, kunnes hän totesi: ”On niin vaikea selittää tämä tunne”, hän aloitti. ”Mutta olisin onnellisempi, jos tätä ei olisi tapahtunut isoisoäidille eikä tätä koko laulua olisi olemassa.”
UKRAINA VOITTI EUROVIISUT nyt toistamiseen. Ensimmäinen voitto tuli vuonna 2004 Ruslanan kappaleella Wild Dances. Seuraavana vuonna Ukraina isännöi viisuja Kiovassa.
Euroviisujen johtaja Jon Ola Sand sanoi tiedotustilaisuudessa, että viisuista vastaava Euroopan yleisradioliitto EBU toivoo tapahtuman olevan ensi Ukrainassa. EBU aikoo tukea maata järjestelyissä.
Viisut ovat hyvin kalliit järjestää. Etenkin kisoihin kuluva raha aiheuttanee ongelmia talouskriisissä painiskelevalle Ukrainalle, jolla ei ollut viime vuonna varaa edes osallistua Euroviisuihin.
SALOMON Ranger Softshell takki W
69
90
XXL-hinta
99.9€
-30%
HALTI Luola 2
59
90
XXL-hinta
99.9€
-40%


SUOMI EI KILPAILLUT tänä vuonna finaalissa. Suomen edustajaSandhja karsiutui viisuista tiistaina järjestetyssä semifinaalissa. Hän sijoittui semifinaalissa neljänneksi viimeiseksi.
HS haastatteli tämän vuoden viisuvoittajaa Jamalaa aiemmin tällä viikolla.
EUROVIISUFINAALIN TULOKSET
1. Ukraina: Jamala, 1944 (534 pistettä)
2. Australia: Dami Im, Sound of Silence (511 pistettä)
3. Venäjä: Sergei Lazarev, You Are the Only One (491 pistettä)
4. Bulgaria: Poli Genova, If Love Was a Crime (307 pistettä)
5. Ruotsi: Frans, If I Were Sorry (261 pistettä)
6. Ranska: Amir, J'ai cherché (257 pistettä)
7. Armenia: Iveta Mukutšjan, Lovewawe (249 pistettä)
8. Puola: Michał Szpak, Color of Your Life (229 pistettä)
9. Liettua: Donny Montell, I’ve Been Waiting For This Night (200 pistettä)
10. Belgia: Laura Tesoro, What’s The Pressure (181 pistettä)
11. Hollanti: Douwe Bob, Slow Down (153 pistettä)
11. Malta: Ira Losco, Walk On Water (153 pistettä)
13. Itävalta: Zoë, Loin d’ici (151 pistettä)
14. Israel: Hovi Star, Made of Stars (135 pistettä)
15. Latvia: Justs, Heartbeat (132 pistettä)
16. Italia: Francesca Michielin, No Degree Of Separation (124 pistettä)
17. Azerbaidžan: Samra, Miracle (117 pistettä)
18. Serbia: Sanja Vučić, Goodbye (Shelter) (115 pistettä)
19. Unkari: Freddie, Pioneer (108 pistettä)
20. Georgia: Nika Kotšarovi & Young Georgian Lolitaz, Midnight Gold (104 pistettä)
21. Kypros: Minus One, Alter Ego (96 pistettä)
22. Espanja: Barei, Say Yay! (77 pistettä)
23. Kroatia: Nina Kraljić, Lighthouse (73 pistettä)
24. Britannia: Joe and Jake, You're Not Alone (62 pistettä)
25. Tšekki: Gabriela Gunčíková, I Stand (41 pistettä)
26. Saksa: Jamie-Lee, Ghost (11 pistettä)
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Humanistit ovat kommentoineet taloutta – nyt on ekonomistin vuoro puhua kulttuurista...

Ei paha sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Humanistit ovat kommentoineet taloutta – nyt on ekonomistin vuoro puhua kulttuurista

Kirjailijat ja filosofit ovat muuttaneet maailmaa syvällisemmin kuin kauppatieteilijät tai insinöörit, kirjoittaa Sixten Korkman.

TALOUS 
KOLUMNI
Sixten Korkman 
Kirjoittaja on on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston emeritusprofessori.

OSCAR WILDEN mukaan ”ekonomisti on henkilö, joka tietää kaiken hinnoista mutta ei ymmärrä mitään arvoista”.
Tässä on ehkä syy, minkä takia ekonomistit eivät hevin ota kantaa elämän tarkoitukseen, moraalin tai kulttuurin merkitykseen.

 Tuon kaltainen rajoittuneisuus on kulttuurin edustajille vierasta. He ottavat reippaasti kantaa talouteen ja talouspolitiikkaan.
Kirjailija Laura Lindstedt arvioi että ”Suomea ollaan rakentamassa aivan tietoisesti luokkayhteiskunnaksi”.
Samaa mieltä ovat professori, islamin tuntija Jaakko Hämeen-Anttila ja säveltäjä Kalevi Aho.
Julkiseen säästämiseen ei kuulemma ole tarvetta, rahaa on. Ongelmana eivät myöskään ole kilpailukyky tai yritysten toimintaedellytykset Suomessa, ne ovat hyvällä tolalla.
Ongelmana meillä on vain niin tyhmä ja pahaa tahtova hallitus.
EI OLE SYYTÄ kieltää hallituksen tohelointia tai sen ideologisia tavoitteita. Mutta valitettavasti Suomen talous kärsii vakavammista ongelmista kuin ilkeästä hallituksesta.
Ulkoisen ympäristön muutokset yhdistettynä sisäiseen sopeutuskyvyttömyyteen ja väestön ikääntymiseen ovat tehneet taloudestamme moniongelmaisen potilaan.
Humanistien talouskritiikkiä nielemättä voi heidän ulostulojaan pitää tervetulleina. Heidän antamaa esimerkkiä noudattaen voisi ajatella, että ekonomistikin voisi olla jotain mieltä kulttuurista.
Onko taiteen tekeminen ja musiikin esittäminen tai humanistinen tutkimus arvokasta toimintaa?
Tuleeko kulttuuria ja humanistista tutkimusta rahoittaa julkisin varoin? Tulisiko tukea vain sellaista kulttuuria, johon liittyy tunnistettavissa olevia ja taloudellisesti merkittäviä hyötyjä?
TOTTA KAI kulttuurinen toiminta on arvokasta – ainakin jos sillä on maksavia asiakkaita. Valtaosa kulttuurista on aina ollut ja on edelleen myös taloudellisesti kannattavaa maksavien asiakkaiden ja/tai lahjoitusta tekevien mesenaattien ansiosta.
Julkista tukea kulttuurille voi johonkin mittaan asti perustella sillä, että toiminta edistää terveyttä ja hyvinvointia, ihmisten luovuutta ja yritysten innovaatiokykyä tai kaupunkiemme viihtyvyyttä ja kilpailukykyä. Tällaisia niin sanottuja positiivisia ulkoisvaikutuksia on olemassa –  jos kohta niiden merkitystä on vaikea arvioida.
Pohjimmiltaan, näin usein ajatellaan, taidetta ja kulttuuria on puolustettava itseisarvoina, sivistyneen kansakunnan tunnusmerkkeinä. Tätä ajatusta voi pitää sekä oikeana että vääränä.
Totta on, että hyötyjen korostaminen tarkoittaa kulttuurin välineellistämistä tavalla, joka ei tee sille oikeutta. Ei taidetta tai musiikkia tai historian ja kulttuurin tutkimusta voi tai pidä perustella vain toiminnasta saatavilla ja tunnistettavissa olevilla hyödyillä.
MUTTA kulttuuri ei ole vain itseisarvo, vaan monella tapaa se perusta, jolla koko yhteiskunta ja sen kehitys lepää. On sanottu, että ”kansakunta joka ei tunne kulttuurinsa taustaa ja historiaa on kuin puu ilman juuria”.
Yhteiskunta voi sivistyksen ja sitä koskevan tutkimuksen ansiosta ymmärtää itseään ja toimia paremmin. Monikulttuurisessa maailmassa tämä näkökohta vain korostuu. Vain kulttuurin avulla yllämme kokonaisuuksien ymmärtämiseen sekä kriittiseen ja luovaan ajatteluun.
Sivistyksestä kumpuava suvaitsevaisuus on demokratian edellytyksiä.
Kulttuuri tai sivistys on ekonomistin silmin niin sanottu julkishyödyke, jota koskeva tutkimus on tai pitää olla kaikkien ulottuvilla olevaa yhteistä omaisuutta. Sitä koskevaa opetusta ja tutkimusta tulee rahoittaa julkisin varoin – muuten sitä tehdään yhteiskunnan kannalta liian vähän.
KULTTUURISEN toiminnan myönteiset ulkoisvaikutukset ovat pääosin epämääräisiä tai diffuuseja, mutta myös kauaskantoisia ja erittäin merkittäviä. Kirjailijat ja filosofit ovat muuttaneet maailmaa syvällisemmin kuin kauppatieteilijät tai insinöörit.
Talous ja kulttuuri ovat historiassa usein kukoistaneet yhdessä. Vireä kulttuuri on yhteiskunnan ja talouden uudistuskyvyn avaintekijöitä. Ja on myös humanistien etu, että taloutemme saadaan kestävälle tolalle – vaikka se tässä tilanteessa tarkoittaisi saavutetuista eduista tinkimistä ja joidenkin toimintojen karsimista.
Humanistit ovat huolissaan taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta Suomessa. Opetuksen ja tutkimuksen leikkausten valossa tämän huolen voi ymmärtää ja jakaa.
Suomen taiteen ja kulttuurin tekijöiden ja tutkijoiden saavutuksia voi myös ihailla – jakamatta heidän näkemyksiään taloudesta ja talouspolitiikasta.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

lauantai 14. toukokuuta 2016

Nato-keskustelua karttavat ne, joilla on valta ja vastuu...

Harmi, että en päässyt lukemaan Yrjö Raution alla olevaa kolumnia kokonaisuudessaan. Ainakin otsikko tuntuu "lupaavalta"...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Nato-keskustelua karttavat ne, joilla on valta ja vastuu

ULKOMAAT 
KOLUMNI
Yrjö Rautio 
Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

Nato-keskustelu sai uusia tukevia aineksia, kun asiantuntijaryhmä julkisti selvityksensä pari viikkoa sitten.

Raportti nostaa vihdoin kissan pöydälle ja puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Silti taitaa olla liian optimistista toivoa, että keskustelu nousisi nyt uudelle korkeammalle tasolle.
Suomalaisilla poliitikoilla on yhä monta hyvää syytä pitäytyä vanhaan ja torjua kaikki uudet näkökulmat Nato-asiassa. Moni vetoaa siihen, että kun nykyinen turvallisuuspoliittinen linja on toiminut hyvin vuosikymmenet, miksei se toimisi yhä.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Tukholman Euroviisuissa suomalaista tehostetekniikkaa mutta...

Kulttuuri 

Euroviisut on tekniikan Disneyland – Viisulavan räjähteissä luotetaan suomalaisosaamiseen

Suomalaisfirma Pyroman on mukana Euroviisuissa jo seitsemättä kertaa. He vastaavat Tukholmassa viisulavalla nähtävistä räjähteistä sekä tuulikoneesta.

Monet maat laittavat erikoistehosteisiin kymmeniä tuhansia euroja.

Rykka Sveitsistä esiintyi Euroviisujen 2. semifinaalin harjoituksissa 11. toukokuuta.
Sveitsin Rykka Euroviisujen toisen semifinaalin harjoituksissa. Kuva: Maja Suslin / EPA
Azerbaidzanin euroviisuedustajan Samran esitys päättyy näyttävään tulisateeseen. Sitä ennen lavan reunoilta on lähtenyt ilmaan räjähteitä. Niiden tekemisestä vastaa suomalaisyritys Pyroman.
Firma oli ensimmäistä kertaa mukana Euroviisuissa kymmenen vuotta sitten Ateenassa. He vastasivat silloin Lordin esityksen räjähteistä.
– Euroviisuissa ei ollut silloin erikoistehosteita tai pyrotekniikkaa. Saattoi olla tuulikone jos sitäkään. Lordin homma sai tajuamaan, että hetkinen täällähän voi tehdä tällaistakin, kertoo Pyromanin omistaja Markku Aalto.
Slovenian ManuElla esiintyi Euroviisujen 2. semifinaalissa 12. toukokuuta.
Slovenian ManuElla esiintyi Euroviisujen toisessa semifinaalissa 12. toukokuuta. Kuva: Maja Suslin / EPA
Ateenan viisujen jälkeen suomalaisia on pyydetty tekemään pyrotekniikkaa useisiin Euroviisuihin. Lisäksi Pyroman on ollut mukana Ruotsin viisukarsinnoissa Melodifestivalenilla neljänä vuotena.
Ruotsalaisten kanssa hommat sujuvat.
– Kyllä nämä Ruotsissa olleet kahdet viisut ovat olleet kaikkein mukavimpia tehdä. Kulttuuri ja toiminta ovat niin lähellä miten itsekin haluaa niiden olevan. Jos jotain sovitaan, se pitää. Ei tapella siitä, kuka tekee ja mitä. Se helpottaa duunia, Aalto sanoo.
Pyroteknikon työ on raskasta ja Markku Aalto on ollut Tukholmassa jo viisi viikkoa. Töitä on joka päivä.
– Yhtään vapaapäivää ei ole ollut. Se on joka ikinen päivä aamusta iltaan. Mutta kyllä tämä kivaa on. Ei siitä pääse mihinkään. 

Teknistä kilpavarustelua

Euroviisujen näyttävässä lavashowssa esitellään aina uusinta tekniikkaa. Pyromanilla uutuutena ovat räjähteet, jotka ovat piilossa. Ennen viisuja niitä on testattu Nightwishin kiertueella.
- Meillä on paljon liekkikoneita, jotka eivät näy missään lavarakenteessa. Ne on saatu hävitettyä ja upotettua lavan pohjaan, kertoo Markku Aalto.
Erikoistehosteista räjähteiden käyttö Euroviisuissa on vähentynyt viime vuosina. Aallon mielestä kehitys on ollut järkevämpään suuntaan.
– Nyt on tajuttu, että vähemmän on enemmän. Voidaan saada hommia paremmaksi vähentämällä kuin tekemällä isommaksi.
Australian Dami Im esiintyi Euroviisujen 2. semifinaalin harjoituksissa 11. toukokuuta.
Australian Dami Im esiintyi Euroviisujen toisen semifinaalin harjoituksissa 11. toukokuuta. Kuva: Maja Suslin / EPA
Räjähteiden tilalle ovat tulleet lavan screenit ja hologrammit. Niidenkin taustalta löytyy suomalaisosaamista, sillä visuaalisesta ilmeestä vastaa valosuunnittelija Mikki Kunttu.
Jotkut maat panostavat esitysten visuaalisuuteen huomattavia summia rahaa. Kaikkien harjoitusten ja esitysten tehosteet voivat maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Tukholman Euroviisuissa kalleimmasta päästä on Australian esitys, jossa käytetään hologrammeja.
- Kyllähän tämä sellainen tekniikkatoimittajien Disneyland on. Jos jotain maailmassa on, niin kyllä se täällä on, sanoo Markku Aalto.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)