perjantai 13. toukokuuta 2016

Presidentti Obama: "Suomessa on hevibändejä ja hyvä hallinto – En tiedä, liittyvätkö ne toisiinsa"




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Presidentti Obama: "Suomessa on hevibändejä ja hyvä hallinto – En tiedä, liittyvätkö ne toisiinsa"

Presidentti Barack Obama vastaanotti puolisonsa Michelle Obaman kanssa Pohjoismaiden päämiehet Valkoiseen taloon. Avajaispuhe oli taattua Obamaa, täynnä lempeää vitsailua Pohjoismaiden surkeasta ilmastosta ja omituisesta kielestä. Presidentti Sauli Niinistö pyysikin omassa kiitospuheessaan anteeksi, ettei ollut tuonut suomalaista kevätaurinkoa mukanaan.

Video: Obaman tervetulopuhe
03:05

Pohjoismaisten valtiojohtajien ja presidentti Barack Obaman tapaaminen Valkoisessa talossa alkoi humoristisilla puheilla. Video: Bryan Rager/Yle, EBU USPOOL
– Siirsimme vierailun sisätiloihin, koska tänne ennustettiin ukkosmyrskyä. Te pohjoismaiset vieraamme olette tietenkin tottuneita koviin keleihin. Täällä Washingtonissa emme ole nähneet aurinkoa kolmeen viikkoon, mutta tehän ette näe aurinkoa moneen kuukauteen, vitsaili presidentti Obama tervetuliaispuheensa aluksi.
Obama toivotti vieraat tervetulleeksi: presidentti Sauli Niinistön – tai Niinestön, kuten Obama vaikeaa nimeä tapaili – Norjan pääministeri Erna Solbergin, Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin, Tanskan pääministerin Lars Løkke Rasmussenin ja Islannin pääministerin Sigurður Ingi Jóhannssonin puolisoineen.
Obama nauratti kaikkia toivottamalla vieraat tervetulleeksi heidän omalla kielellään. "Tervetuloa" onnistui Obamalta hyvin.
Obama muisteli monien amerikkalaisten juuria Pohjoismaissa. Lisäksi hän korosti Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden yhteisiä arvoja: vapautta, demokratiaa, vapaita markkinoita, ympäristötietoisuutta, tasa-arvoa.
– Uskomme yhteiskuntiin, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kaikille, koulutuksen, terveydenhoidon ja tasa-arvon avulla. Myös naisille. Kasvavien tuloerojen maailmassa Pohjoismailla on pienimpiä tuloeroja maailmassa. Ehkä siksi te olette myös yksiä maailman onnellisimmista kansoista, vaikka saattekin siellä niin vähän aurinkoa, sanoi Obama.
Obama kehui Pohjoismaita yhteistyön mallimaiksi, jotka yhteistyön kautta saavat kansainvälisesti suuremman painoarvon kuin yksittäisinä maina. Obaman mukaan Pohjoismaat ovat olleet tärkeitä kumppaneita Yhdysvalloille:
– Uskon todella, että maailma olisi turvallisempi ja hyvinvoivempi, jos meillä olisi enemmän Pohjosimaiden kaltaisia kumppaneita.
Obama vitsaili, että pohjoismaiset kielet kuulostavat tosin aika oudoilta, kuulostavat välillä kuin Game of Thrones -sarjan kieleltä. Suomi sai myös osansa:
– Haluan muistuttaa, että Suomella on eniten hevi-yhtyeitä väkilukuun suhteutettuna, minkä lisäksi he sijoittuvat korkealle hyvän hallinnon saralla. En tosin tiedä, liittyvätkö nuo toisistaan, arveli Obama.

Niinistö nosti esille Venäjän aiheuttaman epävarmuuden

Presidentti Niinistö vastasi Obaman tervetulopuheeseen vitsailemalla hänkin säästä.
– Anteeksi, ettemme tuonee aurinkoa mukanamme, meillä kun on paistanut tänä keväänä paljon.
Niinistö nosti esille myös turvallisuustilanteen kiristymisen, ja katsoi, että Venäjän kanssa pitää neuvotella.
– Elämme monin tavoin levotonta aikaa.  Turvallisuusuhkia on runsain mitoin. Tilanne on kiristynyt jopa Itämeren alueella ja Pohjois-Euroopassa, aivan meidän kotikulmillamme. Turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen on siellä tarpeen, mukaan lukien asianmukainen vuoropuhelu Venäjän kanssa avoimuuden lisäämiseksi ja riskien pienentämiseksi.
Video: Obama vastaanottaa pohjoismaisia valtionpäämiehiä
01:49

Vastaanottoseremonia järjestettiin pääosin sisätiloissa uhkaavan sateen varalta. Video: EBU USPOOL, Bryan Ranger/Yle

Aihekirjo tapaamisella on laaja

Tapaaminen alkaa puolentoista tunnin neuvotteluilla, jatkuu lehdistötilaisuudella ja päättyy illalliseen. Pohjoismaiden ulkoministereillä on erilliset neuvottelunsa ulkoministeri John Kerryn kanssa.
Päämiesten neuvotteluissa käsitellään laajaa aihekirjoa, turvallisuudesta puolustukseen,  arktisesta yhteistyöstä terrorismin torjuntaan, pakolaiskriisistä kauppasuhteisiin. Tapaaminen on jatkoa vuoden 2013 tapaamiselle Tukholmassa.
Virallisen vierailun vastaanottoseremonia päätettiin järjestää pääosin sisätiloissa, koska Washingtoniin ennustettiin ukkosmyrskyä. Sen sijaan juhlaillallinen päätettiin suuren vierasjoukon takia  järjestää etelänurmikolle pystytetyssä juhlateltassa.
Presidentti Niinistö tapaa suomalaisia toimittajia illalla noin kello 19.30, sekin on nähtävissä Yle Areenassa suorana.

HUH! HUH! Nyt alkavat tarinat olla lähes käsittämättömiä...

Ken elää, hän näkee! Mihin alla olevan artikkelin kiirettä loppujen lopuksi tarvitaan? Tosin niin varmaa kysyttiin silloinkin kun hevoskärrykyydistä siirryttiin automobiiliin ja höyryveturiin - puhumattakaan lentokoneeseen...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Futuristinen kuljetusputki Hyperloop esittelee teknologiaansa tänään – mukana myös suomalainen kumppani

Ahvenanmaalainen FS Links havittelee huippunopean radan rakentamista Suomen ja Ruotsin välille.

TALOUS 
HYPERLOOP
Hyperloop One aikoo tällä viikolla esitellä ulkoilmassa kulkevaa kapselia Las Vegasissa. Myöhemmin yhtiö kokeilee kapselia, joka kulkee putken sisällä.
Hyperloop One aikoo tällä viikolla esitellä ulkoilmassa kulkevaa kapselia Las Vegasissa. Myöhemmin yhtiö kokeilee kapselia, joka kulkee putken sisällä.

Fakta

Tesla-miljadöörin ideoima putki

 Tesla-sähköautoista ja SpaceX-avaruusyhtiöstä tunnettu Elon Musk julkaisi vuonna 2013 ehdotuksen Hyperloop-joukkoliikennejärjestelmästä.
 Musk luonnosteli järjestelmän, jossa hyödynnetään alipaineistettua putkea.
 Musk ei kuitenkaan itse lähtenyt kehittämään valmiita järjestelmiä.
 Ainakin kaksi yritystä on nyt kehittämässä Hyperloopia.
 Hyperloop Transportation Technologies on joukkorahoitusperiaatteella toimiva yritys. Sen ensivaihteen reiteiksi on kaavailtu reittejä Bratislavasta Wieniin ja Budapestiin.
YHDYSVALTALAISYRITYS Hyperloop One esittelee futuristista kuljetusputkeaan Las Vegasissa tänään keskiviikkona.
Hyperloop One myös toi julkisuuteen yhteistyökumppaneitaan ja sijoittajia, joilta yhtiö kertoi keränneensä uutta rahoitusta 80 miljoonaa dollaria eli 70 miljoonaa euroa. Mukana ovat muun muassa Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn ja Ranskan rautatieoperaattori SNCF.
Joukossa on myös suomalainen kumppani. Hyperloop One tekee yhteistyötä suomalaisen FS Linksin kanssa.
Ahvenanmaalainen FS Links havittelee huippunopean liikennevälineen rakentamista Suomen ja Ruotsin välille. Matka Turusta Tukholmaan kestäisi ehkä vain noin 11 minuuttia.
Hyperloop One esitteli ideaansa Suomessa maaliskuussa.
VUONNA 2013 PERUSTETTU Hyperloop One tunnettiin aiemmin nimellä Hyperloop Technologies.
Vuonna 2013 sarjayrittäjä Elon Musk julkisti erittäin nopeasta liikennevälineestä ideapaperin, jossa hän kävi läpi välineen tekniikkaa.
Laite kulkee ilmassa leijuen eristetyssä putkessa, jonka sisällä ilmanpaine on erittäin pieni. Ratkaisu pienentää sekä kitkaa että ilmanvastusta, jolloin vauhdin voi periaatteessa nostaa lähelle äänennopeutta.
Putken sisällä liikkuisi pieniä kapseleita, joissa voisi kuljettaa ihmisiä tai rahtia.
AINAKIN KAKSI YRITYSTÄ LÄHTI kehittämään teknologiaa Muskin paperin pohjalta. Pisimmällä saattaa olla Hyperloop One, joka aikoo testata liki tyhjiössä kulkevaa laitetta Yhdysvalloissa vielä tänä vuonna.
Hyperloopin tekniikka on periaatteessa jo olemassa, mutta taloudelliselta kannalta hankkeissa ei välttämättä ole ollut järkeä.
Pidemmillä matkoilla putkien hinta nousee helposti miljardeihin euroihin. Yhden kilometrin rakentamisen on arvioitu maksavan jopa 25 miljoonaa euroa.
Hyperloop kertoo selvittävänsä ratojen rakentamista Tukholman ja Helsingin välille sekä Kaliforniaan ja Sveitsiin.

torstai 12. toukokuuta 2016

Kerrankin kampanja, joka saa mennä iloisesti puihin – koko Suomi haastettu istuttamaan Tulevaisuuden kuusia...






Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
otimaa 

Kerrankin kampanja, joka saa mennä iloisesti puihin – koko Suomi haastettu istuttamaan Tulevaisuuden kuusia

Sata vuotta täyttävän Suomen kunniaksi järjestettävä Tulevaisuuden kuusi -kampanja polkaistiin torstaina käyntiin Joensuussa. Valtakunnallista hanketta vetää joensuulainen ENO-verkkokoulu. Kampanjan tarkoitus on, että mahdollisimman moni istuttaisi juhlapuun tai metsikön vuonna 2017.


Ensimmäiset Tulevaisuuden kuuset istutettiin valtakunnallisen kampanjan avauksessa Joensuun Kuhasalossa.
Pieni juhlametsikkö pantiin Joensuun Kuhasalossa kasvamaan kuusentaimien ja pottiputkien kanssa.Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kampanjan avauksen näyttämönä oli aurinkoinen Kuhasalon ulkoilualue Pyhäselän rannalla Joensuussa. Ensimmäiset Tulevaisuuden kuuset istutettiin isolla ja värikkäällä porukalla tulevaan, pienehköön juhlametsikköön.
Hyvä fiilis jäi, että autat tulevia sukupolvia.
– Jonna Tukiainen
Etunenässä oman kuusensa istuttivat pottiputken vipua polkaisemalla Pielisjoen koulun ysiluokkalaiset Jonna Tukiainen ja Nikolas Puhakka.
– Hyvä fiilis jäi, että autat tulevia sukupolvia ja oot mukana tämmösessä hankkeessa, Jonna Tukiainen sanoo.
– Minusta hyvä idea. Se tosin hyvin kuvastaa tätä luontoo ja sen tärkeyttä, Nikolas Puhakka jatkaa.

Kaikki joukolla puita istuttamaan!

Kampanjan isä, ENO-verkkokoulun toiminnanjohtaja Mika Vanhanen kertoo, että istutettavilla puilla on hienot esikuvat tai paremminkin "esipuut".
– Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja silloin viljeltiin Itsenäisyyden kuusi, joka myöhemmin istutettiin Helsingin Kaivopuistoon. Sitten kun Suomi täytti 50, niin silloin istutettiin yli 30 000 Kotikuusta. Ja sen jälkeen on istutettu kymmenen vuoden välein muitakin puita, Mika Vanhanen sanoo.
Vaikka pienet taimet istutetaan maahan, ovat kampanjan tavoitteet korkealla.
Samalla toivomme, että ihmiset ymmärtävät metsän merkityksen.
– Mika Vanhanen
– Tavoitteena on, että mahdollisimman moni suomalainen, Suomessa asuva, ulkosuomalainen ja Suomen ystävä istuttaisi juhlapuun tai metsikön vuonna 2017, kun Suomi täyttää 100 vuotta.
– Samalla toivomme, että ihmiset ymmärtävät metsän merkityksen. Eli tämmöistä yhteistyötä ja katsotaan tulevaisuuteen. Tuodaan siis positiivista sanomaa, Mika Vanhanen kertoo.

Juhlavuoden kansainvälinen tempaus

Tulevaisuuden kuusien istuttamiseen haastetaan eri tahoja, järjestöjä ja ihmisiä.
Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut muun muassa eduskunta, useita kaupunkeja ja organisaatioita. Kaupungeista metsiköitä istuttavat esimerkiksi Joensuu, Kuopio, Mikkeli, Lahti ja Oulu.
Kutsu on kiirinyt myös ulkomaille. Mika Vanhanen sai torstaina viestejä siitä, että mukana ollaan.
– Suurlähetystöistä tuli viestejä. Pretoriasta, Kazakstanista ja Australiasta ihan äsken. Mukana ovat myös ENO-verkkokoulut. Meillä on 130 maata, joissa tämä kampanja jo tunnetaan.
– Videoita on lähtenyt liikkeelle, joissa kysytään miten Tulevaisuuden kuusi lausutaan, Mika Vanhanen nauraa.
Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvalla kampanjalla on omat kotisivut 

Joensuun Normaalikoulun oppilaskuoro Tenavat lauloi Tulevaisuuden kuusi -kampanjan avajaistilaisuudessa.
Joensuun Normaalikoulun oppilaskuoro Tenavat lauloi kampanjan avaustapahtumassa Tulevaisuuden kuusesta. Kuva: Jouki Väinämö / Yle
 

Yhdysvallat julistaa ohjuskilven toimintavalmiiksi – Venäjä pitää uhkana itselleen...



Ulkomaat 

Yhdysvallat julistaa ohjuskilven toimintavalmiiksi – Venäjä pitää uhkana itselleen

Yhdysvallat julistaa Romaniaan rakennetun ohjustentorjuntatukikohdan valmiiksi torstaina. Naton ohjuskilven rakentaminen Eurooppaan on raivostuttanut Venäjää.

sotalaiva laiturissa
Ohjuspuolustusjärjestelmään kuuluva amerikkalainen hävittäjä Donald Cook Riian satamassa huhtikuussa. Kuva: Valda Kalnina / EPA
Ohjuspuolustusjärjestelmää on rakennettu kymmenen vuotta. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush sen aloitti, Barack Obama peruutti ja aloitti uudelleen. Silloin, ja yhä edelleen, Yhdysvallat sanoo, että kilpi on nimenomaan ja vain Iranin ohjusuhkaa vastaan.
Järjestelmän ensimmäinen Eurooppaan rakennettu ohjustentorjunta-asema vihitään käyttöönsä Deveselussa Romaniassa torstaina. Samalla järjestelmä julistetaan käyttövalmiiksi. Deveseluun on vanhaan lentotukikohtaan asennettu Aegis-tutka ja seurantatekniikka sekä 24 kappaletta amerikkalaista SM-3 -ohjustentorjuntaohjusta.
Karttagrafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Avajaisten jälkeen Deveselun tukikohdan komento luovutetaan Natolle. Yhdysvallat ryhtyy rakentamaan seuraavaa samanlaista tukikohtaa Puolaan. Sen pitäisi olla valmis kahden vuoden päästä.

Torjuntaa maalta ja laivoista

Kilven tarkoitus on torjua ballistisia ohjuksia eli sellaisia, jotka laukaistaan ballistiselle lentoradalle, käyvät ilmakehän ulkopuolella ja syöksyvät sieltä maahan kohteeseensa. Suurvaltojen ballistisissa ohjuksissa joko on tai niihin voidaan asentaa ydinkärjet.
Järjestelmään kuuluu tutka, joka havaitsee ohjuksen laukaisuvaiheessa ja laskee sen radan. Sen tiedon perusteella laukaistaan torjuntaohjus, jonka pitäisi tuhota kohteena oleva ohjus avaruudessa, ennen kuin se palaa ilmakehään.
Tutka-torjuntaohjus-yhdistelmiä voidaan rakentaa maan pinnalle ja sotalaivoihin. Yhdysvalloilla on muutaman vuoden ollut Euroopassa neljä hävittäjäalusta, jotka on varustettu osaksi ohjuskilpeä. Alusten tukikohta on Rota Espanjassa.
Pelkkiä järjestelmään kuuluvia tutkia on lisäksi Turkissa ja neljässä hollantilaisessa sotalaivassa. Myös Tanska varustaa yhden fregattinsa ohjuskilpijärjestelmän tutkalla.

Venäjä vastustaa äänekkäästi

Venäjä ei ole missään vaiheessa uskonut Yhdysvaltain vakuutteluja, että ohjuskilpi olisi tarkoitettu vain Irania tai Pohjois-Koreaa vastaan. Venäjän mukaan kilven tarkoitus on neutralisoida venäläinen ydinpelote mahdollisen supervaltojen sodan sattuessa.
Venäjän vastustus on muuttunut sitä äänekkäämmäksi, mitä enemmän sen ja länsimaiden välit ovat kiristyneet Ukrainan kriisin aikana.
Venäjän Nato-suurlähettiläs Alexandr Gruško sanoi, että ohjustentorjuntatukikohdat voivat uhata Venäjän strategisia etuja. Muotoilu antaa ymmärtää, että ne voivat olla Venäjän iskun kohteita. Venäjän Kööpenhaminan-lähettiläs varoitti, että Tanskan laivasto joutuu Venäjän ydinaseiden maaliksi, jos se osallistuu ohjuskilpeen.
laiva merellä, lentokoneita
Venäläiset rynnäkkökoneet osoittavat mieltään amerikkalaista ohjuskilpeen kuuluvaa sotalaivaa USS Donald Cookia vastaan Itämerellä huhtikuussa. Etualalla laivan ohjuslaukaisimien kansia. Kuva: Yhdysvaltain merivoimat / EPA

Laivoja hätyytelty

Venäjä on osoittanut ärtymystään myös häiritsemällä ohjustentorjuntaan varustettua amerikkalaista sotalaivaa USS Donald Cookia Mustallamerellä ja Itämerellä. Tuorein tapaus oli viime kuussa, kun Kaliningradista lentäneet Su-24 -rynnäkkökoneet tekivät useita lentoja läheltä laivan ohi.
Venäjän uskotaan vastaavan torstaiseen tukikohdan avaamiseen jollain tavalla, ehkä järjestämällä näyttäviä sotaharjoituksia.
paraatijoukkoja ja helikopteri
Romanialaisjoukkoja paraatissa ohjuskilpitukikohdan rakentamisen aloittajaisjuhlissa 2013. Kuva: Robert Ghement / EPA
Yhdysvaltain puolustusministerin Nato-lähettiläs Robert Bell pitää kiinni virallisesta kannasta. Hän sanoi ohjuskilpeä tarvittavan, koska Iran kehittää ohjuksia ja kasvattaa iskukykyään.
Romaniassa tai Puolassa ei ehkä koeta Iranin ohjuksia suureksi uhkaksi. Mutta nykyisessä tilanteessa ne lienevät kiitollisia amerikkalaisesta ohjustentorjuntatukikohdasta alueellaan joka tapauksessa.