Putinin tv-maratonin viesti: Kremlissä kuunnellaan kansalaisten huolia
Venäjän presidentin Suora linja 2016 -ohjelma käytti paljon aikaa arkisten talousvaikeuksien käsittelyyn. Suurvaltapolitiikassa Venäjä vaati tasa-arvoista suhdetta Yhdysvaltoihin, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen.
Venäjän presidentin Suora linja -ohjelman alkuosaa hallitsivat teiden kurja kunto, hintojen nousu ja palkanmaksun viivästykset. Mitä ilmeisimmin Vladimir Putin halusi osoittaa kuulevansa kansalaisten arkihuolia Venäjää painavan taloustaantuman toisena vuonna.
Lähetys avattiin heti kysymyksellä Omskin alueen teiden huonosta kunnosta. Omskin asukas valitti, että valtavat kuopat rikkovat autoja. Putin arvosteli sitä, että alueellisiin tierahastoihin sijoitettuja rahoja käytetään muihin tarkoituksiin kuin teiden kunnostamiseen.
Toinen kysymys antoi myös Putinille mahdollisuuden kommentoida sitä, että kansalaiset kokevat hintojen nousseen enemmän kuin viralliset luvut antavat ymmärtää.
Putin selitti, että hintojen nousu on suoraa seurausta Venäjän maatalouden kehittämisestä pakotteiden oloissa.
Ohjelman rakenne kuvastaa sitä, että Venäjän johto haluaa osoittaa ymmärtävänsä kansalaisten keskeisempiä huolenaiheita.
Venäjällä pidetään syyskuussa duuman vaalit, ja arjessa koetut talousvaikeudet ovat paha paikka maan poliittiselle eliitille. Putinin kannatus on pysynyt korkeana, mutta häntä tukevilla puolueilla ei ole tällaista sädekehää suojanaan.
Viipyvät palkat puhuttivat
Kuvaava oli myös ohjelman alkupuolella nähty suora osuus Sahalinin alueelta Šikotanin saarelta Tyyneltä valtamereltä. Kalakombinaatin työntekijät valittivat palkkojen maksun pahasta viivästymisestä ja siitä, etteivät viranomaiset olleet reagoineet asiaan.
Monet taantumassa talousvaikeuksiin joutuneet yritykset ovat viivytelleet palkanmaksun kanssa.
Vastauksessaan Putin arvosteli Sahalinin alueen syyttäjää toimettomuudesta ja kehotti tämän esimiestä harkitsemaan erottamista. Pian venäläiset uutistoimistot kertoivat, että kalatehtaan johtoa vastaan on aloitettu rikostutkinta.
Tavallaan Suora linja -ohjelma tulee kertoneeksi vaikeasta ongelmasta Venäjän hallinnossa. Kun paikallinen ja alueellinen demokratia eivät tunnu toimivan tehokkaasti, kansalaisten ongelmat alkavat päätyä presidentin pöydälle.
Jotta malli toimisi, presidentin pitäisi kyetä olemaan kaikkialla henkilökohtaisesti valvomassa asioiden hoitamista.
Entä jos Turkin ja Ukrainan presidentit olisivat hukkumassa?
Kansainvälispoliittisissa kysymyksissä Putin tuntui liennyttävän tunnelmia Yhdysvaltain suuntaan ja mainitsi yhteistyön Syyrian sodan ratkaisemiseksi.
Yhdysvaltain presidenttiä Barack Obamaa Putin kuvaili kunnolliseksi ihmiseksi, joka osaa jopa myöntää erehdyksensä kuten Libyan tapauksessa.
Putin toisti nytkin Venäjän usein alleviivaaman kannan, että Venäjää on kohdeltavana maailmanpolitiikassa tasa-arvoisena toimijana.
Kansainvälisen politiikan huumoriosuutena 12-vuotiaalta Varvara Kuznetsovalta luettiin Putinille kysymys hukkuvien auttamisesta.
Edellisvuonna Putin oli sanonut auttavansa Yhdysvaltain presidenttiä Barack Obamaa, jos tämä olisi hukkumassa. Varvara halusi kuulla, kumman Putin auttaisi veden varasta ensin, Ukrainen presidentin Petro Porošenkon vai Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin.
– Jos joku on päättänyt hukkua, häntä on jo mahdoton pelastaa. Mutta me olemme valmiit ojentamaan auttavan käden kenelle tahansa kumppanillemme, jos hän sitä itse haluaa, Putin pohdiskeli.
Suhteet venäläisen sotilaskoneen alas ampuneeseen Turkkiin eivät Putinin puheista päätellen ole piakkoin lämpenemässä.
Putin antoi ymmärtää, että Turkki ei pelkästään laista taistelusta äärijärjestöjä vastaan vaan suorastaan tukee niitä. Lisäksi Putin sanoi, että Turkin eteläosissa käydään suoranaista sisällissotaa. Putin viittasi Turkin taisteluun kurdeja vastaan Kaakkois-Turkissa.
Venäjän presidentti lupasi tukea Syyrian kurdeille näiden taistelussa Isis-äärijärjestöä vastaan – jälleen yksi näpäytys Turkille, jota kurdien aktiivisuus naapurimaassa Syyriassa huolettaa.
Putin käänsi Panama-paperit Porošenkoa vastaan
Ohjelman ensimmäinen studion ulkopuolinen suora osuus tuli Krimin niemimaalta, jonka Venäjä miehitti Ukrainalta 2014. Osuus kuvasteli niitä käytännön hankaluuksia, joita Venäjällä on niemimaan liittämisessä Venäjään – siinä käsiteltiin sillanrakennusta niemimaalle ja energiansaannin kysymyksiä.
Naapurimaan Ukrainan asiat otettiin laajemmin käsittelyyn vasta kolme tuntia ohjelman alusta. Jos orkestrointi oli tahallista, siitä voisi lukea, että Krimin asiat ikään kuin eriytettiin Ukrainasta.
Putin vieritti vastuuta Minskin sopimuksen toteutumattomuudesta Ukrainan johdolle ja sen länsimaisille tukijoille. Siitä Putin sanoi olevansa Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kanssa samaa mieltä, että Itä-Ukrainaan tulitaukolinjalle pitäisi lisätä Etyjin tarkkailijoita, jopa aseistettuja tarkkailijoita.
Putin tuntui suorastaan pääsevän vauhtiin, kun hän alkoi arvostella Ukrainan johtoa.
Putinin mukaan Ukrainassa ohjakset ovat edelleen oligarkkien, Neuvostoliiton jälkeisissä hämärissä yksityistämisprosesseissa rikastuneiden suurliikemiesten, käsissä.
Putin sanoi, että oligarkkien vaikutusvallan siivoaminen Ukrainan johdosta ei ole edennyt vaan klaanijärjestelmä on pikemminkin vain vahvistunut.
– Meillä yritetään rakentaa skandaalia veroparatiiseista, ja heillä johtajat istuvat veroparatiiseissa, Putin veisteli.
Putin kiinnitti huomiota siihen, että niin sanotuissa Panama-papereissa veroparatiisiyhtiöistä esiintyy myös Ukrainan presidentti Petro Porošenko.
Kommentoidessaan aiemmin asiaa omalta kohdaltaan Putin tosin antoi ymmärtää, että Panama-paljastusten varsinainen sylttytehdas on Yhdysvaltain hallinto, joka haluaa horjuttaa Venäjää.
Putin sanoi muun muassa, että Panama-vuotoa käsitellyt Süddeutsche Zeitung kuuluu mediayhtiöön, jonka omistaa yhdysvaltalainen pankki Goldman Sachs.
– Kaikkialta pilkistävät tilaajien korvat, ne pilkistävät mutta eivät edes punastu. Eikä meidän pidä odottaa heiltä mitään katumusta. He tulevat edelleen harrastamaan tätä, ja mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä enemmän tulee tällaisia vuotoja, Putin sanoi viitaten Venäjän syyskuun parlamenttivaaleihin.
Viestiä Tšetšenian voimamiehelle
Putin kommentoi myös kysymystä pohjoiskaukasialaisen Tšetšenian tasavallan presidentin Ramzan Kadyrovin käytöksestä. Kadyrov on Putinin hallinnolle vaikea kysymys.
Kovista otteistaan ja ihmisoikeuksien rikkomisesta syytetty Kadyrov on Kremlille Tšetšenian vakauden takuumies, mutta hänen edesottamuksensa ovat olleet myös toistuvan nolostuksen aihe.
Varsin yleisesti on spekuloitu silläkin, oliko Kadyrov oppositiojohtaja Boris Nemtsovin murhan takana.
Kadyrov on muun muassa julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa oppositiojohtajaksi siirtyneen entisen pääministerin Mihail Kasjanovin päälle oli piirretty tähtäimen kuva.
Kysymyksen esittänyt Govorit Moskva -radion päätoimittaja sanoi, että tällainen kansanvihollisten metsästäminenhän voi johtaa ’piru ties mihin’.
Putin puolusti Kadyrovia sanomalla, että tämä taisteli isänsä kanssa metsissä ensin Venäjää vastaan ja sitten Venäjän puolella. Putinin mukaan se vaati vaikean sisäisen muutoksen ja Kadyrovit olivat valmiita riskeeraamaan kaiken, mukaan lukien henkensä, kansansa eteen.
– Me olemme kaikki ihmisiä, meillä kaikilla on oma menneisyytemme, presidentti Putin sanoi.
Putin kuitenkin sanoi, että äärilausunnot oppositiota vastaan eivät lisää Venäjän vakautta vaan pikemminkin horjuttavat sitä.
