Uusi keskusjärjestö alkoi jo rapautua...

Otin esiin muutaman viikon takaisen pääkirjoituksen, jossa jo ounasteltiin suunnitellun, uuden keskusjärjestön lähitulevaisuutta. Tänään maanantaina 11.04.2016 olemme jo pajon viisaampia, ainakin tietävämpiä. STTK:n tehy ja Pardia ovat jättäytyneet hankkeesta ja aikalisä on päätetty ottaa tämän päivän päätöksillä...

suora nettilainaus helsingin sanomista hiukan tuunattuna:

PÄÄKIRJOITUS

Uusi keskusjärjestö alkoi jo rapautua

Hoitoalan Tehy otti hankkeeseen etäisyyttä pääsiäisen alla.

PÄÄKIRJOITUS 31.3.2016 2:00 Päivitetty: 31.3.2016 8:51

Helsingin Sanomat

TYÖMARKKINOILLA päähuomio oli menneenä talvena ja on vielä nyt keväälläkin niin sanotuissa kilpailukykyneuvotteluissa.

Niiden varjoon ja osin jalkoihinkin on jäänyt SAK:n ja STTK:n liittojen puuhaama uusi palkansaajajärjestö. Projekti on alkanut jo rapautua, kun liittoja on jättäytymässä hankkeesta pois.

Toistaiseksi merkittävin takaisku hankkeelle tuli pääsiäisen alla, kun STTK:lainen hoitoalan Tehy otti etäisyyttä uuteen keskusjärjestöön. Virallista päätöstä liitto ei ole tehnyt, mutta puheenjohtaja Rauno Vesivalon puheista voi päätellä, että Tehy on jo jättäytynyt kyydistä (HS 17.3.). 

Tehy on STTK:n suurin jäsenliitto. Sillä on opiskelijajäsenet mukaan lukien noin 160 000 jäsentä. Se voi vetää pienempiä liittoja mukaansa.

Jotkin muutkin STTK:laiset liitot harkitsevat poisjääntiä. Poliisijärjestöjen liitto harkitsee loikkaa Akavaan, Suomen fysioterapeutit ovat Akavaan jo siirtyneet.

Akavasta keskusjärjestöhankkeessa on ollut mukana kaksi liittoa. Niistä toinen, Tekniikan ammattilaiset KTK, jättäytyi pois.

Insinööriliitto puolestaan jakautuu, jos liitto menee mukaan uuteen keskusjärjestöön, vaikka liiton puheenjohtaja Pertti Porokari on ollut keskusjärjestöhankkeen keskeinen puuhamies. Akavaan jäämistä haluavat insinöörit ovat perustaneet oman yhdistyksen, Akavan insinöörit.

Liittojen on tarkoitus päättää kevään mittaan, lähtevätkö ne mukaan vai eivät. Kesäkuun alussa on tarkoitus kirjoittaa aiesopimus mukaan lähtevien liittojen kesken. Aikataulun mukaan uusi järjestö aloittaisi ensi vuoden alussa.

Hanketta lähti selvittämään 49 liittoa, pääosin SAK:sta ja STTK:sta. Keskusjärjestöstä piti tulla vahva, 1,7 miljoonan jäsenen edunvalvoja. Nyt järjestöstä näyttäisi tulevan huomattavasti pienempi, mikäli hanke ylipäätään toteutuu. UP-uutispalvelun haastattelussa hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala arveli, että liittojen paukut eivät riitä joka asiaan, kun keskusjärjestöhankkeen lisäksi meneillään ovat alakohtaiset neuvottelut kilpailukykysopimuksesta ja valmistelut vientivetoiseen palkkamalliin siirtymiseksi.

Hankkeen johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran parin viikon päästä. 

Heikkalan mukaan silloin on syytä pohtia, pitäisikö ottaa aikalisä.

Paremmalla tolalla taitaa näinä aikoina olla neljän SAK:laisen teollisuusliiton yhdistymishanke. Metalliliiton, Paperiliiton, Teamin ja Puuliiton on tarkoitus yhdistyä ensi vuoden lopulla. Liitosta tulisi 270 000 jäsenellään maan suurin ammattiliitto.

Mikäli uusi keskusjärjestö vielä syntyy, siitä tulee toisen näköinen kuin runsaat toista vuotta sitten kaavailtiin. Keskusjärjestöjen rooli joka tapauksessa muuttuu, koska Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, että huhtikuun jälkeen se ei enää tee keskitettyjä ratkaisuja. Tämä neuvottelukierros ehtii vielä mukaan. Palkansaajien yhteisjärjestö joutuisi kuitenkin miettimään uudelleen olemassaolonsa syyn.

Liitot lähtivät keskusjärjestöhankkeeseen toiveikkaina, ajatuksella ”tällä kertaa se onnistuu”. 

Matkan varrella perinteiset pelot ja epäluulot ovat päässeet pintaan. STTK:laisia liittoja arveluttaa SAK:n liittojen avoin vasemmistolaisuus.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun keskusjärjestöjä yritetään yhdistää. STTK:kin on kahden keskusjärjestön yhteenliittymä – se syntyi toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusliiton TVK:n konkurssin jälkeen. Useimmat TVK:n liitot liittyivät silloin teknisten toimihenkilöiden STTK:hon, osa Akavaan.

Lipponen haluaa Suomen aktivoituvan arktisessa politiikassa...

Kerrankin Paavo Lipponen on oikeassa, juuri näin, lisää aktiviteettia. Kuinka paljon alla olevasta Pohjoinen ulottuvuus-käsitteestä onkaa puhuttu ja kirjoitettu? Tulokset ovat olleet aika mitättömät, mutta jospa se nyt avautuisi...  

Pätkä Wikipediatekstiä:

Pohjoinen ulottuvuus

Pohjoinen ulottuvuus (PU) on yhteistyötä neljän tasavertaisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Maantieteellisesti pohjoisen ulottuvuuden alue kattaa Luoteis-Venäjän, Itämeren ja Euroopan arktiset alueet, mukaan lukien Barentsin alue. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena on käytännön yhteistyön avulla tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella. Hallitustenvälisen yhteistyön lisäksi pohjoinen ulottuvuus on laajentunut myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä liike-elämän väliseksi yhteistyöksi.

Pohjoinen ulottuvuus oli ensimmäisen kerran EU-laajuisesti esillä joulukuussa 1997 Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa, jossa Suomi teki asiaa koskevan aloitteen. FeiranEurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2000 hyväksyttiin pohjoisen ulottuvuuden ensimmäinen toimintasuunnitelma. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka uudistettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2006. EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin kesken neuvotellut uudet PU-asiakirjat astuivat voimaan vuoden 2007 alussa ja toimivat nykyisen pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön perustana.

Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyömuotona on kumppanuusmalli. Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet pohjautuvat avoimelle, tasavertaiselle ja laajapohjaiselle osallistumiselle. Kumppanuudet ovat luonteeltaan erilaisia, mutta niissä kaikissa pyritään yhdistämään poliittinen linjanveto, asiantuntijatyö ja käytännön tason hanketoiminta. Kumppanuuksia on kaikkiaan neljä:

1. ympäristökumppanuus
2. sosiaali- ja terveyskumppanuus
3. liikenne- ja logistiikkakumppanuus
4. kulttuurikumppanuus

Muita toimintamuotoja ovat Pohjoisen ulottuvuuden instituutti ja Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvosto. Pohjoiset alueneuvostot (Itämeren valtioiden neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto, Arktinen neuvosto sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto) osallistuvat pohjoisen ulottuvuuden toimintaan tuomalla omia kehityskohteitaan PU-politiikan piiriin sekä tukemalla PU-hankkeiden toimeenpanoa eri tavoin.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikalla on omat toimielimet, jotka kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä. Myös kumppanimaiden parlamentaarikot kokoontuvat joka toinen vuosi Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarikkofoorumiin edistämään toimintaa.

Pohjoinen ulottuvuus saa rahoituksensa yhteisrahoituksen periaatteella. Rahoitus tulee osallistuvien maiden lisäksi EU:n rahoitusinstrumenteista ja -ohjelmista sekä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Lipponen haluaa Suomen aktivoituvan arktisessa politiikassa

PEKKA AHO

Paavo Lipponen kehottaa Suomea tavoittelemaan johtavaa asemaa arktisessa politiikassa.

Kotimaa 11.04.2016 klo 13:28 STT

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kehottaa Suomea tavoittelemaan johtavaa asemaa arktisessa politiikassa. Avoimessa kirjeessä pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) Lipponen arvioi, että Suomella on nyt erinomainen mahdollisuus hyödyntää kasvava kansainvälinen mielenkiinto arktisia alueita kohtaan.

Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta vuosiksi 2017–2019.

Suomen kannattaa Lipposen mielestä nyt toisaalta tukea Yhdysvaltojen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa ja hakea Yhdysvaltojen tukea Suomen puheenjohtajakauden tavoitteille.

Suomalainen elinkeinoelämä voisi myös olla aktiivisempi hyödyntämään arktisen alueen potentiaalia. Suomalaisyritykset eivät ole lähteneet tarjouskisoihin mukaan.

– Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kuukausittaiset tarjouspyynnöt saattavat nousta miljardiin euroon kuukaudessa, mutta suomalaisilla yrityksillä on ollut vaikeuksia tarjousten tekemisessä tai kiinnostus on puuttunut. Ruotsi vie Norjaan kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi, Lipponen huomauttaa.

Suomalaiset lentävät kuvaamaan Venäjän sotilas­kohteita – ”Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”

Alla olevassa artikkelissa todetaan: ”Rajoitteena on käytettävän lentokoneen toimintasäde. Tarkoitus on lentää Venäjän Euroopan puoleisella alueella.”

Varmaan tuo meidän yhteinen itärajamme tulee tarkkaan kuvatuksi. Onko em. tyyppisillä kuvauksilla kovinkaan suurta merkitystä nykyaikana, kun kalustoa voidaan aika rivakasti siirrellä nykyaikana tarpeen tullen. Open Skies-lennoilla on symboliarvoa joka tapauksessa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomalaiset lentävät kuvaamaan Venäjän sotilas­kohteita – ”Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”

Suomi suorittaa Open Skies -lennon ruotsalaisella kuvauskoneella maanantain ja perjantain välisenä aikana.

KOTIMAA 11.4.2016 15:19

Jarmo Huhtanen

HELSINGIN SANOMAT

OSCE / MIKHAIL EVSTAFIEV

Ruotsin Open Skies -lentoihin sertifioitu Saab 340B -lentokone, jota Suomi käyttää.

• 
  

SUOMI tekee Open Skies -tarkkailulennon Venäjälle tällä viikolla. Lento suoritetaan Ruotsin puolustusvoimien kuvaustoimintaa varten sertifioidulla Saab 340B -tarkkailukoneella maanantain ja perjantain välisenä aikana.

Open Skies (avoimet taivaat) on sopimusjärjestely, jossa allekirjoittajamaat sallivat vastavuoroisesti toisten maiden lentokoneiden tekemät kuvaus- ja tarkkailulennot omassa ilmatilassaan. Tavoitteena on vähentää sotilaallista jännitettä ja lisätä avoimuutta. Sopimuksen allekirjoittajamaita on yli 30.

Tarkkailukoneessa on kuuden hengen ruotsalainen miehistö. Suomesta lennolle osallistuu seitsemän henkeä. Suomalaisryhmää johtaa majuri Timo Heinäaho. Lennolla on lisäksi yksi tarkkailija Latviasta. Venäjällä on myös oikeus asettaa koneeseen neljä ihmistä.

KONEEN reittiä ei vielä maanantaina kerrottu. Tarkka reitti ilmoitetaan 24 tuntia ennen kuin lentokone nousee Venäjällä ilmaan kuvaamaan.

”Tarkka reitti ilmoitetaan venäläisillekin vasta tiistaina aamulla. Varmaankin lennämme läntisellä Venäjän alueella. Kaukoitään ei tietenkään ole tarkoitus lähteä”, sanoo komentajakapteeni Kari Ahrnberg Pääesikunnasta.

”Rajoitteena on käytettävän lentokoneen toimintasäde. Tarkoitus on lentää Venäjän Euroopan puoleisella alueella.”

Onko tarkoitus lentää Baltian itäpuolella, koska mukana on latvialainen tarkkailija?

”Kyllä meillä on erilaisia suunnitelmia, mutta katsomme vähän sään mukaan. Ei ole tarkoituksemukaista lentää alueella, jossa on huono näkyvyys ja missä ei voi kuvata. Jos sää on hyvä, niin voimme myös lentää Baltian alueen itäpuolella Venäjän alueella”, Ahrnberg kertoo.

”Lennämme aika laajalla alueella ja kuvaamme oikeastaan kaikkea siellä. Siellä on myös sotilaskohteita.”

Suomalaiset lentävät tarkkailulentoja Venäjän yllä vähintään kerran vuodessa. Tänä vuonna aiotaan tehdä kaksi Open Skies -lentoa. Tällä kertaa suunnitelmissa on tehdä perjantaihin mennessä 2–4 erillistä kuvauslentoa.

OPEN SKIES -LENNOISTA ilmoitetaan kuvauksen kohteelle 3–5 vuorokautta aikaisemmin. Itse kuvaustapahtuma on tarkkaan säädelty. Esimerkiksi koneen pitää olla kuvatessa vaakatasossa. Se ei saa olla nousemassa, laskeutumassa tai kääntymässä.

Open Skies -kuvauskoneeksi ei kelpaa mikä kone tahansa, vaan sen pitää olla sertifioitu eli kaikkien maiden kuvauskäyttöön hyväksymä. Suomi käyttää ruotsalaista konetta, koska Suomella ei ole omaa sertifioitua konetta.

Kuvauskaluston pitää olla myös sopimusten mukainen.

”Kuvan erottelukyvyn raja on määritelty sopimuksissa. Resoluution raja on 30 senttimetriä. Se on ihan riittävä raja siihen, mihin se on tarkoitettu eli toteuttamaan asevalvontaa”, Ahrnberg sanoo.

Ruotsalaiskoneessa on vielä perinteinen filmikamera, jolla voidaan ottaa mustavalkoisia tai värillisiä kuvia. Ruotsilla on kuitenkin suunnitelma siirtyä digikameroihin.

”Venäläiset ovat siirtyneet itse digitaaliseen järjestelmään. Noin kahden vuoden päästä ollaan täysin digitaalisessa järjestelmässä. Se ei ole ongelma, että vaihdetaan digitaalinen kamera vaan se, että se pitää sertifioida, mikä kestää oman aikansa.”

SUOMALAISET kehittävät filmit yhdessä venäläisten kanssa.

”Kehityksen jälkeen muokkaamme kuvat yleensä vielä itse helpommin käsiteltäväksi digitaaliseen muotoon. Sen jälkeen niillä voidaan todentaa esimerkiksi se, ettei ole käynnissä mitään sellaista sotilaallista aktiviteettia, mistä olisi pitänyt ilmoittaa tai mikä herättäisi huolta. Tarkoituksena on poistaa epäilykset ja huolenaiheet”, Ahrnberg sanoo.

Analysoinnin jälkeen kuvat menevät Puolustusvoimien arkistoon. Muut sopimusmaat voivat myös tilata kopioita toisten maiden ottamista kuvista, ja näin tekee Suomikin joskus.

Open Skies -sopimuksen mukaan kuvia ei anneta julkisuuteen.

Täysin odotettu ratkaisu, varsinkin kun kesä - jolloin Suomi on kiinni - rynnii voimalla päälle.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 11.4.2016 klo 18:10 | päivitetty 11.4.2016 klo 18:14

SAK:n ja STTK:n yhdistymistä uhkaa aikalisä

Ohjausryhmää vetävä JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että SAK:n ja STTK:n yhdistyminen ei ole kariutumassa.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Palkansaajien uuden suurjärjestön syntyminen voi viivästyä. Hankkeen ohjausryhmä linjasi kokouksessaan maanantai-iltana uuden keskusjärjestön etenemistä.

Ammattiliitot voivat päättää kantansa mukanaolosta uudessa järjestössä käytännössä vasta syksyllä, kun alunperin takaraja oli kesäkuussa.

Hankkeen ohjausryhmää vetävän ammattiliitto JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan uuden palkansaajakeskusjärjestön etenemiselle olisi tärkeää, että liitot ottaisivat viimeistään kesäkuun alussa kannan järjestön perustamiseen tai valmistelun jatkamiseen niin, että se olisi mahdollista myöhästetyssä aikataulussa.

Eloranta puhuu pienen aikalisän mahdollisuudesta.

– Ajatus oli, että kaikki olisi valmista päätöksentekoon, mutta koska epävarmuuksia on sen verran, liittoja pyydetään myös kommentoimaan sisällöllisesti valmisteltua aineistoa, Eloranta muotoili.

Hänen mukaansa mahdollinen aikalisä olisi neljästä kuuteen kuukautta, jos liitot ottavat lopullisen kannan uuteen keskusjärjestöön syksyllä.

Eloranta kiisti, että SAK:n ja STTK:n yhdistymistä uhkaisi kariutuminen. Hanke on ollut vastatuulessa, kun STTK:n suurin liitto Tehy irtautui siitä.

Elorannan mukaan Tehyn ulosjäänti voi merkitä, että keskusjärjestön hallinto ja talous pitää käydä uudelleen lävitse, mutta käytännön vaikutukset selviävät hänen mukaansa vasta kun kaikkien liittojen päätökset ovat tiedossa.

Uuden keskusjärjestön on ollut määrä aloittaa vuodenvaihteessa.

– Se voi olla 1.1.2017 tai 30.6.2017, sitä emme voi nyt tarkkaan sanoa. Jos päästään eteenpäin, niin kovin kauaa jatkovalmistelua ei tarvita, mutta liittojen päätöksenteko vie syksyllä oman aikansa, Eloranta sanoo.

LUE MYÖS

Uuden jättikeskusjärjestön jatko linjataan illalla – kesällä vaihtunee SAK:n puheenjohtaja 

klo 16:37

• Antti PilkeYle

Kanerva: Lisäkeskustelu Natosta on tarpeen...

Ilkka Kanera aukoo suuria ovia - hyvä niin...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kanerva: Lisäkeskustelu Natosta on tarpeen

MAURI RATILAINEN

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on mielissään ulkoministeriön Nato-selvityksestä, joka valmistuu kevään aikana.

 Kotimaa 11.04.2016 klo 06:00 Juha Vainio

Lisäkeskustelu Suomen turvallisuustilanteesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tarpeen, näkee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

– Ei tässä kenenkään kannata mitään salakuljetusyritystä tehdä, että vaikenemalla asiat hoituisivat. Vain avoin keskustelu lisää ymmärrystä sekä puolesta että vastaan.

Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoi Lännen Median sunnuntain lehdissä, ettei Nato auta Suomea eikä muita Naton kumppanimaita sotilaallisessa kriisissä, koska se vaarantaisi varsinaisten Nato-maiden turvallisuuden.

Turvatakuut edellyttävät siis Naton täysjäsenyyttä. Nato-lähteen mukaan tätä realiteettia on myös korostettu Suomen hallitukselle.

Kanervan mukaan on ollut kaiken aikaa täysin selvää, ettei Natolla ole mitään velvoitteita auttaa Suomea tosipaikan tullen.

Kansalaiskeskustelussa kuitenkin elää sitkeästi ajatus, että Nato auttaisi Suomea sotatilanteessa, koska Suomi on osa länsimaista arvoyhteisöä.

Kanervan mukaan Nato-realiteeteista täytyy puhua kansalaisille mahdollisimman avoimesti.

– Olen pyrkinyt kertomaan, että Nato on Euroopan turvallisuusjärjestelmän kova ydin. Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa.

Suomessa on myös aika ajoin pohdittu, antavatko EU:n turvalausekkeet riittävän suojan. Kanervan mukaan EU antaa turvallisuuslisän lähinnä laajan turvallisuuskäsitteen uhkia vastaan.

Näitä ovat esimerkiksi terrorisminvastainen sota, kybersota ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Kanerva kuitenkin muistuttaa, että kovan sotilaallisen uhan tullen EU:lla ei ole komentorakenteita, suunnittelujärjestelmiä eikä itsenäistä asevoimaa.

– Ne ovat Nato-varaisia.

Turvallisuuskeskustelu ottaa pian uusia kierroksia, kun ulkoministeriön Nato-selvitys valmistuu kevään aikana. Kanerva on mielissään selvityksestä, sillä se lisää tarpeellista julkista keskustelua.

– Se on auktorisoitu, harkittu puheenvuoro.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi veisi nopeimmillaankin vuosia ja vaatisi pitkän lobbausurakan Washingtonissa ja eri Nato-pääkaupungeissa.

Ilkka Kanerva kuitenkin arvioi, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi kävisi erittäin ripeästi, jos sellainen poliittinen tahtotila muodostuisi.

Joka tapauksessa Suomen Nato-hakemus tulehduttaisi välit Venäjään ja loisi epätoivottavan välitilan, jossa Suomi olisi Venäjän vastatoimien kohteena ilman Naton antamaa turvaa.

– Natoon hakeminen vaatisi paljon poliittista johtajuutta ja riskinottoa. Tällä hetkellä ajatellaan, että tilanne ei ole niin kärjistynyt, että tällaiseen riskinottoon olisi tarvetta, Aaltola sanoo.

Pitkällä aikavälillä Nato-jäsenyys kuitenkin laskisi Suomeen kohdistuvia paineita.

Suomen ilmatila nähdään Mika Aaltolan mukaan Baltian alueen puolustuksen kannalta niin tärkeänä, että apua voisi lopulta tulla Natolta tai joiltain Nato-mailta ilman jäsenyyttäkin, jos esimerkiksi Venäjä käyttäisi Suomen ilmatilaa uhkana Baltian alueelle.

Hän kuitenkin painottaa pitävänsä Ukrainan kaltaista tilannetta hyvin epätodennäköisenä Itämeren alueella, sillä Venäjä on hyvin Itämeri-riippuvainen maa eikä halua epätasapainottaa aluetta.

"Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa."

Ilkka Kanerva