tiistai 22. maaliskuuta 2016

Isku Euroopan ytimeen: Näin kymmeniä surmanneet terrori-iskut Brysselissä etenivät...

Murheellinen päivä koko maailmalle. Viimeaikaisten tapahtumien perusteella odotettu terrori-isku, jota ei kyetty estämään.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Isku Euroopan ytimeen: Näin kymmeniä surmanneet terrori-iskut Brysselissä etenivät

Eurooppa on pysähtynyt seuraamaan EU:n hallintopääkaupunkia vavahduttaneita iskuja. HS:n kooste kertoo keskeisimmät asiat Brysselin tapahtumista.

Terrorijärjestö Isis kertoo olevansa iskujen takana, 3 suomalaista loukkaantunut


ULKOMAAT  

























Ainakin 
30 ihmistä on kuollut ja jopa yli 200 loukkaantunut tiistaina aamulla tapahtuneissa räjähdyksissä Brysselin kansainvälisellä lentokentällä ja metroasemalla lähellä EU-rakennuksia. Tiedot kuolonuhrien ja loukkaantuneiden määrästä ovat vaihdelleet päivän aikana.
HS kertoo, mitä Brysselin tapahtumista juuri nyt tiedetään.

Mitä lentokentän iskusta tiedetään?
FRANCOIS LENOIR / REUTERS
Zaventemin lentokentän ikkunat räjähdyksien jälkeen tiistaina.
Zaventemin lentokentän ikkunat räjähdyksien jälkeen tiistaina.
RTL BELGIUM / REUTERS
Kuvakaappaus tv-lähetyksestä, jossa näytettiin kuvaa pommi-iskun kohteeksi joutuneesta lentokentästä Brysselissä.
Kuvakaappaus tv-lähetyksestä, jossa näytettiin kuvaa pommi-iskun kohteeksi joutuneesta lentokentästä Brysselissä.
Brysselin Zaventemin lentokentän lähtöaulassa tapahtui kaksi räjähdystä tiistaina aamulla kello kahdeksalta paikallista aikaa. Iskuissa kuoli ainakin 10 ihmistä ja jopa 100 loukkaantui.
Viranomaisten mukaan kentällä oli myös kolmas pommi, mutta se ei räjähtänyt. Asiantuntijat räjäyttivät sen myöhemmin hallitusti.
Belgian syyttäjänviraston mukaan kyseessä oli itsemurhaisku.
Poliisi on löytänyt lentokentältä Kalašnikov-rynnäkkökiväärin, joka oli ilmeisesti hyökkääjän käytössä.
”Ensin oli pieni räjähdys ja sen jälkeen toinen, isompi räjähdys. Katto sortui päällemme. Näin verta kaikkialla ja matkalaukkuja sekaisin lattialla, mutta en yhtään ruumista”, belgialainen Zach Muzun kertoi Helsingin Sanomille lentokentälle johtavalla tiellä. 
Turvataso koko Belgiassa on nostettu korkeimpaan luokkaan ja lennot Brysseliin on keskeytetty toistaiseksi. Lentokenttä aiotaan pitää suljettuna myös keskiviikkona. 
Mitä metroaseman iskuista tiedetään?
Myös Maalbeekin (toiselta nimeltään Maelbeek) metroasemalla räjähti hieman myöhemmin. Brysselin liikennelaitoksen mukaan iskussa kuoli ainakin 20 ihmistä. Loukkaantuneita on runsaat 100, ja osa heistä sai vakavia vammoja.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelema Darren Hays oli kävelemässä Maalbeekin metroaseman ohitse, kun räjähdys tapahtui.
”Loukkaantuneita ja veren peitossa olevia ihmisiä juoksi ulos metroasemalta”, hän kertoi BBC:lle. ”Siellä oli kaoottista.”
Lontoosta kotoisin oleva Hays on vierailulla kumppaninsa luona, jonka asunto sijaitsee lähellä Maalbeekin metroasemaa.
”Minun käskettiin mennä sisälle ja pysyä siellä. Kuulin ihmisten huutavan, jotkut heistä tarttuivat loukkaantuneisiin ja juoksivat kauemmas asemasta.”
Puolenpäivän jälkeen poliisi räjäytti hallitusti Rue de la Loin metroasemalta löydetyn räjähteen.
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/f1ab1595f746463d15729bfea95d727f21a89f44-HS_HKI_VANTAA_LENTOKENTTA_TUNNELMAT_220316.00_01_00_05.Still001.jpg
”Surullinen suunta, mihin maailma on menossa”
Brysselin räjähdysten vuoksi Finavia kiristi turvatoimia myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Matkustajat kertoivat tunnelmistaan. Toimittaja: Juho Jokinen, kuvaus ja leikkaus: Janne Järvinen
Mitä iskujen tekijöistä tiedetään?
Terroristijärjestö Isis on ilmoittautunut olevansa iskujen takana. Reuters kertoi asiasta kello 17.15 eli noin kahdeksan tuntia kolmen pommi-iskun jälkeen. Uutistoimiston tiedot ovat peräisin jihadistijärjestöä lähellä olevalta lähteeltä.
Viranomaiset ovat julkaisseet valvontakameran kuvan, jossa esiintyy kolme lentokentän iskusta epäiltyä miestä.
Belgia on ollut terrorismin polttopisteessä Pariisissa tapahtuneista iskuista alkaen.
Pariisissa neljä kuukautta sitten noin 130 ihmistä surmanneiden terrori-iskujen etsityin tekijä Salah Abdelslam saatiin kiinni Belgian Molenbeekin lähiöstä viime perjantaina.
Hän onnistui pakoilemaan poliisia neljä kuukautta. 
Miten silminnäkijät ovat kuvanneet tapahtumia?
”Edessäni on 40 ihmistä paareilla ja ihmiset itkevät, tämä on aivan kamalaa”, kuvaili räjähdyksen sattuessa lentokentällä ollut ruotsalaiskirjailija Anna Benson Aftonbaldetille. ”Katto edessämme romahti, kävelimme varmasti aivan räjähdyksen alitse.”
Myös beniniläinen Frank Gbodogbe oli kentällä räjähdyksen sattuessa.
”Räjähdys oli valtava. Näin vain savua. Jalkaani tarttui afrikkalaismies, joka huusi ’auta minua, auta minua’”, Gbodogbe kertoi HS:n kirjeenvaihtaja Pekka Mykkäselle.
Mitä vaikutuksia iskuilla on ollut Belgiassa?
Kaikki julkinen liikenne Brysselissä oli tiistaina pysähdyksissä. 
Useita julkisia tiloja, esimerkiksi kauppoja ja museoita suljettiin. Ihmisiä on kehotettu pysymään toistaiseksi sisätiloissa.
Myös liikenne kaupungista pois on ruuhkautunut.
Brysseliin tiistai-illalla matkalla ollut HS:n toimittaja Kalle Koponen arvioi, että Hollannin ja Belgian rajalle on muodostunut jopa kymmenen kilometrin mittainen autojono.
”Autot kulkevat rajalla hitaasti, koska viranomaiset tarkistavat kaiken Belgiasta lähtevän liikenteen”, Koponen kertoi puhelimitse Belgiasta kello 18 jälkeen.



Uutistoimisto Reutersin mukaan osa kahden belgialaisen ydinvoimalan työntekijöistä evakuoitiin päivällä varotoimenpiteenä.
Voimalat pidetään kuitenkin toiminnassa pienemmän työvoiman turvin.
Brysselin Etterbeekissa paikallisen yliopiston opiskelijoita varoitettiin läheiseltä poliisiasemalta mahdollisesti löytyneestä pommista.
”Myöhemmin oli kuultu räjähdyksen ääniä. Meille kerrottiin, että pommi saatiin räjäytettyä hallitusti”, kertoo koulussa opiskeleva Toni Vuorinen HS:lle.
Euroopan parlamentin turvatasoa nostettiin ja sen pääsisäänkäynnit suljettiin.
Kaikkien vieraiden turvatarkastuksia on tehostettu ja parlamentin parkkitiloja käyttävät autot tarkastetaan.
Euroopan parlamentti on myös keskiviikkona suljettu.
”Kokouksia täällä on peruttu. Yritän lukea raportteja mutta ei siitä oikein tule mitään”, kertoi Paavo Väyrysen (kesk) poliittinen avustaja Joonas Könttä parlamenttirakennuksesta HS:lle.
Ovatko suomalaiset kunnossa?
Belgiassa oleskelee yhteensä yli 4 000 suomalaista. Suomen ulkoministeriön (UM) mukaan kolmen suomalaisen tiedetään loukkaantuneen terrori-iskuissa.
Kaksi suomalaista oli iskujen sattuessa Brysselin kansainvälisellä lentokentällä ja yksi Maalbeekin metroasemalla.
Ulkoministeriö on kehottanut Brysselissä olevia suomalaisia välttämään julkisia paikkoja ja toivoo suomalaisten ottavan yhteyttä. Ministeriö toivoi, että ihmiset tekisivät matkustusilmoituksen.
Alkuiltapäivästä ministeriö oli saanut noin sata matkustusilmoitusta lisää, eikä sen tietoon ollut tullut iskuissa loukkaantuneita tai kuolleita suomalaisia.
Lisätietoja saat tästä jutusta sekä Suomen Brysselin-suurlähetystön Facebook-sivulta.
Facebook on ottanut käyttöön turvallisuustarkistuksen, jolla Brysselissä oleskelevat voivat ilmoittaa verkostoilleen olevansa turvassa. 
Miten tapahtumat vaikuttavat Suomeen?
Poliisi on nostanut valmiuttaan myös Suomessa. 
Sisäministeri Petteri Orpon (kok) mukaan Suomessa käynnistettiin tehostettu viranomaisvalvonta rajoilla ja lentokentillä heti aamulla.
Finavia kertoi aikaisemmin kiristäneensä turvatoimia Helsinki-Vantaalla, mutta ainakaan lähtöaulassa, turvatarkastuspisteiden edustalla mitään normaalista poikkeavaa ei huomaa, sanoo HS:n toimittaja Juho Jokinen. Terminaalissa ei näy poliiseja, ja matkustajat ovat rauhallisia.
Tiistaina kaikki Finnairin Brysselin-lennot peruttiin. Koska Brysselin kansainvälinen kenttä on kiinni myös keskiviikkona, on Finnair perunut myös kello 07.35 lennon Helsinki-Vantaalta Brysseliin.
Sekä presidentti Sauli Niinistö että pääministeri Juha Sipilä (kesk) ilmaisivat surunvalittelunsa tapahtumien johdosta. 
Miten iskuja on kommentoitu?
Suomen valtionjohto esitti surunvalittelun uhreille. Presidentti Sauli Niinistö, valtiovarainministeri Alexander Stubb ja sisäministeri Petteri Orpokommentoivat asiaa viestipalvelu Twitterissä.
”Järkyttäviä uutisia Brysselistä. Suomen viranomaiset seuraavat tilannetta tiiviisti”, Orpo kirjoitti.
Ranskan pääministerin Manuel Vallsin mukaan Eurooppa on sodassa.
”Viimeisten kuukausien aikana olemme Euroopassa kohdanneet useita sotatoimia”, Valls sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Pommi-iskut ovat osuneet koko Eurooppaan, sanoi Ranskan presidentti François Hollande.
Britannian pääministeri David Cameron kutsui hyökkäyksiä ”vastenmielisiksi”.
Miksi juuri Belgiassa?
Belgian kyvyttömyys hillitä maahanmuuttajataustaisen vähemmistönsä radikalisoitumista ja terrorismia on ollut pitkään tiedossa paitsi Belgiassa myös sen naapurimaissa, kirjoittaa HS:n pitkäaikainen Brysselin-kirjeenvaihtaja Virve Kähkönen
Belgian sijainti on keskeinen: Brysselistä pääsee kahdessa tunnissa autolla niin Ranskaan, Saksaan kuin Britanniaan. Pääkaupunki Bryssel on myös Euroopan unionin hallinnollinen ydin.
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/c22b6e5eba53622cfff71cdf686238904de3bd22-jari_nurmi_trafi_klip.jpg
Lentomatkustajien ei tarvitse panikoida
Brysselin lentoasemalle tehtiin terrori-isku, mutta lentäminen on yhä turvallista, vakuuttelee yksikön päällikkö Jari Nurmi, joka vieraili HSTV:n suorassa lähetyksessä. Toimittaja: Esa Juntunen, ohjaus: Kristiina Marttinen.

Lipposen ja Nordean tiet eroavat...

Pahaa pelkään, että Nordean Kangasharju löi ylimielisyydessään kirveensä kiveen. Miksi? Siksi, että eläkkeukkonakin Paavo Lipponen on kohtuullisen vaikutusvaltainen henkilö, jota kuunnellaan herkällä korvalla. Totean, että itse en kuulu em. joukkoon mutta sittenkin...

Suora nettilainaus Kauppalahdestä hiukan tuunattuna:

Lipposen ja Nordean tiet eroavat


Kuppi  nurin. "Jos Nordea ei vedä lausuntoaan takaisin, en aio kantaa hiekkaa kengissäni pankin konttoreihin, vaan vaihdan pankkia", Paavo Lipponen sanoi yleisönosastokirjoituksessaan.
Kuppi nurin. "Jos Nordea ei vedä lausuntoaan takaisin, en aio kantaa hiekkaa kengissäni pankin konttoreihin, vaan vaihdan pankkia", Paavo Lipponen sanoi yleisönosastokirjoituksessaan.KUVA: JENNI GÄSTGIVAR/IL
Pankki ei näytä katuvaiselta Suomea koskevissa talouskommenteissaan.
Uuden pankin etsiminen näyttää olevan edessä Paavo LipposellaNordea ei ole vetänyt takaisin sanojaan, kuten Lipponen viime lauantaina Helsingin Sanomien yleisönosastossa vaati.
Ex-pääministeri uhkasi vaihtaa pankkia, koska Nordea piti Suomea talousennusteensa tiedotteen otsikossa ”Toivottomana tapauksena” ja kaiken kukkuraksi ilman kysymysmerkkiä.
”Onko ruotsalaispankin röyhkeydellä enää mitään rajaa?” Lipponen ärähti.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ei näyttänyt ensikommenteissaan pienintäkään perääntymisen merkkiä. Olisi ehkä kannattanut.

Kangasharjun kommenteista huomaa, että hänellä ei ole vastuuta asiakkaista.
Lipposen kaltaisia mielipidevaikuttajia ei kannata aliarvioida. He voivat olla kanava, jota myöten asiakkaiden eri syistä kytevä tyytymättömyys voi alkaa purkautua.
Muutkin pankit kuin Nordea ovat antaneet ekonomisteilleen julkisuudessa suuren puhevallan. He käyttävät mediassa usein pankin koko äänivaltaa.
Taustalla on se, että ekonomistikommenttien avulla pankeilla on suora väylä julkisuuteen. Siellä voi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja korostaa pankin asiantuntemusta talouskysymyksissä.
On hyvä muistaa, että Lipposen puolueella ja sitä lähellä olleella punapääomalla oli likeiset suhteet Nordean edeltäjäpankkeihin. Kansallispankki oli edistyksellisen osuustoimintaliikkeen rahoittaja jo 1900-luvun alussa.
Hakaniemessä pääkonttoriaan pitänyt Suomen Työväen Säästöpankki kaatui 1990-luvun lamassa Kansallispankin syliin. Se on osa Nordeankin historiaa.
Ryhtyykö Lipponen nyt kilpailuttamalla hakemaan itselleen uutta pankkia, vai siirtyykö hän suoraan samaan pankkiin kuin aateveljensä, Ruotsin entinen sosiaalidemokraattinen pääministeri Göran Persson?
Vuosi sitten Persson valittiin yllättäen suomalaisen Ålandsbankeninhallituksen jäseneksi. Moni nosteli kulmakarvojaan, kunnes kuvio selvisi.
Perssonia oli pyytänyt hallitukseen pankin pääomistaja, ahvenanmaalainenAnders Wiklöf. Hän on Manner-Suomessa vähän tunnettu, mutta Wiklöf tiedetään Suomen rikkaimmaksi demariksi.
Ruotsiin toimintaansa laajentanut pieni suomalaispankki sai Perssonista tunnetun tukimiehen.
Perssonin ja Lipposen välit eivät ole aina olleet hyvät. Persson kertoo muistelmakirjassaan Min väg, mina val (Minun tieni, minun valintani), että hän pelkäsi Lipposta.
Välirikko oli syvä EU:n huippukokouksessa Britannian Cardiffissa vuonna 1998.
Tuolloin Persson joutui vessajonoon Ruotsin kokouspuheista raivostuneen Lipposen seuraksi. Hän kirjoittaa, kuinka isokokoinen ja hidaspuheinen Lipponen kääntyi hänen puoleensa ja murahti: ”Saat kyllä olla varuillasi.”
Persson ennätti pelätä pahinta, mutta pelastaja tuli yllättävältä taholta.Nelson Mandela tuli ulos vessasta ja ilahtui nähdessään pohjoismaiset ystävänsä. ”Hän halaa meitä ja tilanne laukeaa”, Persson kertoo.
Myöhemmin demaripääministereiden välit kohenivat jopa niin, että Persson yltyi luonnehtimaan Lipposta suureksi eurooppalaiseksi valtiomieheksi.

Pakotteet, turvapaikanhakijat ja sodat, niistä Niinistö ja Putin puhuvat tiistaina Moskovassa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Yle maailmalla: Moskova 

Pakotteet, turvapaikanhakijat ja sodat, niistä Niinistö ja Putin puhuvat tiistaina Moskovassa

Pakotepolitiikka on vähentänyt kaupankäyntiä Suomen ja Venäjän välillä, ja turvapaikanhakijat ovat huolestuttaneet suomalaisia. Näistä asioista ja Syyrian ja Ukrainan sodista presidentit keskustelevat tänään tiistaina iltapäivällä.

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin.
Niinistö ja Putin kesäkuussa 2015 Moskovasssa. Kuva: Alexander Nemenov / EPA
MOSKOVA
Kun presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapaavat tiistai-iltapäivänä Moskovassa, he keskustelevat niin kahdenvälisistä kuin kansainvälisistäkin asioista.
He puhuvat kaupankäynnistä, kulttuurivaihdosta ja muusta mahdollisesta yhteistyöstä maidemme välillä. Lisäksi Ukrainan ja Syyrian sodat puhuttavat, samoin arktinen yhteistyö.
Tapaaminen antaa Suomen presidentille mahdollisuuden saada presidentti Putinilta tuoreita tietoja Venäjän osittaisesta vetäytymisestä Syyriasta.
Niinistö ja Putin tapasivat edellisen kerran Moskovassa kesäkuussa viime vuonna. Presidentti Niinistö on yksi harvoista EU-maiden päämiehistä, jotka ovat tavanneet Venäjän presidentin Krimin niemimaan valtauksen jälkeen. Suomella ja Venäjällä on perinteisesti ollut hyvin tiiviit suhteet kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Kaupan hiipuminen puhuttaa

Euroopan unionin Venäjän vastaiset pakotteet ja Venäjän vastapakotteet vaikuttavat edelleen kaupankäyntiin kielteisesti. Presidentti Putin nostaa asian aivan varmasti esille keskusteluissa.
Ja presidentti Niinistön vastauskin taitaa olla sama kuin viimeksi. Silloin hän totesi, että kaupan hiipuminen johtui Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
Talousteeman tärkeydestä kertoo sekin, että elinkeinoministeri Olli Rehn on mukana matkalla.
Venäjällä tiedotusvälineet uutisoivat jatkuvasti, miten rankasti EU-pakotteet iskevät Suomen talouteen. Usein annetaan myös ymmärtää, että Suomi kuuluisi niihin maihin, jotka toivovat pakotteiden lopettamista.
Venäjän poliittinen eliitti tietää kuitenkin varsin hyvin, että Suomella ei ole aikomusta poiketa EU:n yhteisesti sovitusta linjasta.

Rajatilanne on normalisoitunut

Kun presidenttien tapaamisen ajankohdasta sovittiin, rajatilanne hiersi maidemme välejä. Silloin Suomeen tuli rajan yli idästä päivittäin turvapaikanhakijoita.
Nyt tilanne on toinen, turvapaikanhakijoita ei ole enää tullut Venäjältä. Presidentit puhuvat tiistaina asiasta, mutta enää ei ehkä ole tarvetta miettiä toimenpiteitä.

Ajankohtainen oikeudenkäynti

Samoihin aikoihin, kun presidentit tapaavat Moskovassa Etelä-Venäjällä, pienessä Donetskin kaupungissa luetaan tuomio ukrainalaiselle lentäjälle Nadija Savtshenkolle. Häntä syytetään osallisuudesta kahden venäläistoimittajan murhiin.
Tapausta pidetään Euroopan unionissa poliittisena, ja Moskovassa toimivat EU-diplomaatit ovat tiiviisti seuranneet oikeudenkäynnin kulkua. Presidentti Niinistö ottanee tämänkin asian puheeksi presidentti Putinin kanssa.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Havaintoja Kemi-Tornion lentoaseman paikoitusalueella tänään maanantaina iltapäivällä...

Kiinteistön omistaja on vastuussa talviaikaan esim. piha-alueen hiekottamisesta, osittain katualueenkin hiekottamisesta.

En ole koskaan tullut omalla autolla Kemi-Tornion lentoasemalle siten, että olisin jättänyt auto parkkiin. Tähän saakka olen tullut paikalle aina taksilla tai jonkun tuomana pääoven eteen.

Tänään iltapäivällä vein vaimoni kanssa pojanpoikamme Helsinkiin lähtevälle koneelle.
.
Ajaessani pysäköintialueelle näin välittömästi, että alue on erittäin liukas. Pinta oli uritetussa peilijäässä.
Varoittelin vaimoani ja pojanpoikaamme, että ovat varovaisia autosta noustessaan. 

Astuessani itse autosta ulos olin välittömästi rojahtaa selälleni. Onneksi sain avoinna olevasta etuovesta tukea. 

Siinä kohdassa tasaisen peilijään pinnalla oli irtonaista jää-/lumihilettä, joka teki peilijään erittäin liukkaaksi. 

Kävi mielessä, että alueen hoidosta vastaavan on syytä ottaa vakavasti tiettyinä aikoina paikoitusalueen turvallisuusriskit. Ei kannata säästellä hiekotusta ja/tai murskeen käyttöä. Varsinkin kun väliaikaisestakin pysäköinnistä rahastetaan pysäköintimaksujen muodossa.

No nuorimies saatettiin lähtöön ja hän ilmoitti hetki sitten olevansa kotona Helsingissä, Vuosaaren Aurinkolahdessa - hyvä niin...