maanantai 28. syyskuuta 2015

Jari Tervo: Valkoinen roskaväki

Blogi 28.9.2015 klo 6:32

Jari Tervo: Valkoinen roskaväki

Viime viikolla suomalainen rasismi otti jälleen uuden askeleen, tälläkin kertaa väärään suuntaan. Vihapuheet ovat nyt muuttuneet vihateoiksi. Sana on valitettavasti tullut lihaksi, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.

Kypsää keski-ikää elävä suomalainen nainen seisoo turvapaikanhakijoita vastassa Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa. Hän pitelee käsissään kylttiä: ”Go home Isis”.

Kyltti on paitsi mieltä myös häpyä vailla. Juuri tätä nimenomaista Isis-nimistä murhaajien laumaa turvapaikanhakijat pakenevat. Miltä kyltin nähneistä turvapaikanhakijoista on mahtanut tuntua? Miltä olisi tuntunut Hitlerin Saksasta pakenevista juutalaisista, jos heitä olisi tervehditty uuden kotimaan rajalla: ”Go home Nazis”.

Isis-kylttiä kannatteleva rouva kyllä ymmärsi mielipiteensä perverssiksi, koska häntä hävetti niin, että hän oli peittänyt kasvonsa mustalla liinalla. Tai sitten häntä vaivasi flunssa. Valitettavasti jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi kuin edellinen.

Viime viikolla suomalainen rasismi otti jälleen uuden askeleen, tälläkin kertaa väärään suuntaan. Vihapuheet ovat nyt muuttuneet vihateoiksi. Sana on valitettavasti tullut lihaksi.

Vain muutama vuosi sitten rasismia ei ollut Suomessa kuulemma lainkaan. Sen jälkeen sitä esiintyi hieman, mutta vain netissä. Sen jälkeen sitä esiintyi selvästi enemmän, mutta vain netissä, eihän sitä ole pakko lukea. Nyt se sama olematon rasismi on meidän kaduillamme, kivittämässä ja heittelemässä polttopulloja, vainoamassa sotaa pakenevia ihmisiä.

Kouvolassa viisikymppinen mies yritti polttopullolla roihauttaa turvapaikanhakijoitten hätämajoituskeskuksen. Mies otettiin kiinni heti. Lahden Hennalassa turvapaikanhakijoitten bussia heiteltiin ilotulitteilla. Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijää nakattiin kivellä.

Rasistit ovat valittaneet, että vastaanottokeskukset lisäävät rikollisuutta. Se on aivan totta. Ne lisäävät kotoperäisen paskasakin rikollisuutta. Valkoisen lihaa syövän heteromiehen polttopulloisku oli ensimmäinen kerta, kun Kouvolan hätämajoituskeskuksessa tarvittiin poliisia.

Vapaaehtoisia auttajia on uhkailtu myös muualla. Miksi juuri heitä? Varmasti siksi, että heidän joukossaan on naisia. Lihava ja humalainen leijonapaitainen lerppa rohkenee kiusata heitä.

Nyt se sama olematon rasismi on meidän kaduillamme, kivittämässä ja heittelemässä polttopulloja, vainoamassa sotaa pakenevia ihmisiä.

Kun huuhaan linkous netissä ja rotuharhoissa onanointi rupeaa suomalaista rasistia tympäisemään, tekee mieli välillä pieksää ihmisiä, miksei myös polttaa. Suomeen on syntynyt näinä historiallisina päivinä oma valkoinen roskaväki.

Tämän huonosti koulutetun, epäterveellisesti syövän, homoja ja muukalaisia vihaavan, kulttuuria inhoavan ja omasta pseudo- ja kiihkoisänmaallisuudestaan jäykistyvän kansanosan suurin pelko on tämä: mikä tahansa maahan saapuva ihmisryhmä ohittaa heidät hetkessä sosiaalisessa hierarkiassa ja jättää heidät edelleen alimmaiseksi.

Tämän väen tunnuskuvaksi ilmestyi Ku Klux Klan -lakanainen tomppeli seisoskelemaan Hennalaan Suomen lippu kädessään. Ku Klux Klan on Yhdysvalloissa valkoisen roskaväen oma poppoo.

Pääministeri Juha Sipilän ilmoitus hänen perheensä ylimääräisen asunnon luovuttamisesta turvapaikanhakijoitten käyttöön oli kansainvälinen uutinen.

Tämän uutisen mielihyvää ehdittiin Suomessa tuskin pullistella, kun hennalalaisen lakanamiehen kuva kävi asettamassa maamme jälleen paikalleen. Ihmisoikeuksissa lähestymme Itä-Eurooppaa. Länsi-Eurooppaa Suomi muistuttaa kohta vain kokonaisveroasteeltaan.

Suomalaiset rasistit yrittävät pyhittää rivon aatteensa kiistattomilla suomalaisilla symboleilla. Veteraanit ovat muka taistelleet rasismin puolesta. Typeryydessään väite pöyristyttää jopa viileää mieltä. Rasismi ei siitä miksikään muutu, että sitä veisatessa heilutellaan Suomen lippua, muka sen puhtautta varjellen. Rasistit sitä lippua tahraavat.

Leijonapaidan rasistit ovat onnistuneet minulta pilaamaan. Ei tee mieli pukea sitä päälle. Tuntuu kuin kannattaisin jotain ihan muuta kuin Suomen jääkiekkomaajoukkuetta.

Pelottaa ajatella, saavatko rasistit toiminnalleen selittäjien parven. Työttömyys, sukupolvesta toiseen jatkuva köyhyys, vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen, päihteitten liikakäyttö tullaan, totta kai, mainitsemaan, samoin myös kuningasteema, syrjäytyminen.

Eivät nämä rasistit mitään syrjäytyneitä ole. Suomen kielessä on täsmällinen nimitys ihmisille, jotka tahtovat polttaa ja kivittää toisia ihmisiä. He ovat roskaväkeä.

Jari Tervo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija

Ongelmia ongelmien perään...

Huomenna olemme hiukan viisaampia tai sitten emme...

Suora nettilainaus Halsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Obama ja Putin mittelevät Syyriasta YK:n huippukokouksessa

YK:n juhlatapaamisessa aihe vaihtuu kansainvälisestä kehityssopimuksesta Syyrian sodan veriseen sekasortoon.

ULKOMAAT 28.9.2015 6:45 Päivitetty: 28.9.2015 8:07

Kari Huhta YKNew York

STRATFOR GEOPOLITICAL INTELLIGEN / STRATFOR GEOPOLITICAL INTELLIGEN

Amerikkalaisen tiedusteluyrityksen Stratforin julkaisema satelliittikuva näyttää väitetysti Venäjän ilmasotakalustoa, jota on kuljetettu syyrialaiseen Bassel al-Assadin lentotukikohtaan.

Maailman johtajien suurtapaamisessa pidätetään maanantaina jännityksestä henkeä ennen Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien puheita ja tapaamista, josta toivotaan mahdollista käännekohtaa Syyrian neljä ja puoli vuotta jatkuneeseen sotaan.

Syyrian sota on ylivoimaisesti vakavin perinteinen kansainvälisen rauhan uhka YK:n kokoontuessa 70-vuotisjuhlakokoukseensa. Sota on vaatinut jopa 300 000 ihmishenkeä, nostanut maailman väkivaltaisimman terrorijärjestön Isisin nykyiseen asemaansa ja pahentanut merkittävästi pakolaiskriisiä, joka koettelee Euroopan rajoja.

ALEXEY DRUZHININ / AFP

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kohtasivat lyhyesti Aasian ja Tyynenmeren maiden järjestön Apecin kokouksessa Kiinan Pekingissä marraskuussa 2014.

Viime viikkojen kuluessa Barack Obaman ja Vladimir Putinin kohtaamiseen YK-kokouksessa on kohdistunut yhä suurempia odotuksia, joita Venäjä on toiminnallaan lisännyt ja Yhdysvallat puolestaan pyrkinyt hillitsemään. Viime hetken kommenteissa varoitellaan, että Yhdysvaltain ja Venäjän näkemykset Syyriasta ovat vielä kaukana toisistaan.

Tapaaminen on joka tapauksessa jättämässä YK:n huippukokouksen tähänastiset asiat varjoonsa.

Obama avasi äänensä YK-kokouksessa jo sunnuntaina pitämällä palopuheen uudesta maailmanlaajuisesta kestävän kehityksen sopimuksesta. Viikonvaihteen kestäneen kehityskokouksen päätösistunnossa puhunut Obama vakuutti Yhdysvaltain sitoutumista uuden sopimuksen tavoitteisiin.

"Kehitys toimii. Voimme pelastaa miljoonia henkiä, jos pysymme päämärässämme", hän hehkutti.

Maanantaina juhlatunnelma väistyy. Obaman ja Putinin kohtaaminen on poikkeuksellisen vahvasti latautunut kansainvälisen politiikan hetki. YK:ssa puhuu muutenkin joukko maailman keskeisiä johtajia muutamien tuntien sisällä.

YK:n yleiskokouksen varsinaisen huippukokousviikon alkaessa Obama puhuu vakiintuneen järjestyksen mukaisesti heti toisena, maanantaina noin 16.30 Suomen aikaa. Putinin vuoro tulee runsas tunti myöhemmin, mutta sitä ennen ehtii puhua myös Kiinan presidenti Xi Jinping. Pian Putinin jälkeen vuorossa on Iranin presidentti Hassan Ruhani.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puhe on vuorossa tiistaina.

Ennen Putinin matkaa New Yorkiin Venäjä on lisännyt sotilaallista apuaan Syyrian presidentille Bashar al-Assadille siinä määrin, että kansainvälisissä arvioissa puhutaan jo Venäjän siirtymisestä tuen antajasta Syyriassa sotivaksi osapuoleksi.

Artikkeliin liittyvät

Samaan aikaan Yhdysvallat on epäonnistunut perusteellisesti yrityksissään vahvistaa Syyrian maltillisia kapinallisryhmiä niin, että ne olisivat sotilaallinen vaihtoehto Isisin terrorille ja vakavista sotarikoksista omaa kansaansa vastaan syytetylle Assadille. Myöskään kansainvälisen liittouman ilmaiskuilla Isisiä vastaan ei ole ollut toivottua tehoa.

Putin pääsi viikonvaihteessa Yhdysvaltalaisen CBS-kanavan haastattelussa ilkkumaan, että Yhdysvallat on saanut aseisiin Syyriassa ehkä neljä tai viisi kapinallista.

Venäjän sotilasvoiman lisääminen Syyriassa on useissa kommenteissa tulkittu muun ohessa neuvotteluasetelmien rakentamiseksi Obaman tapaamiseen.
Presidenttien tapaaminen on ohjelmassa lopulta maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa.

Putin on toistanut Venäjän vanhan kannan, jonka mukaan Assadia ei voi sivuuttaa neuvotteluissa. Samalla Putin on varmistellut, etteivät länsimaat voi myöskään ohittaa Venäjää Syyriassa.

Obama suostui tapaamiseen empien. Washingtonissa tapaaminen on nähty Venäjän palkitsemisena sotilaallisen voiman käytöstä Ukrainassa ja Syyriassa.

Lopulta Isisin terrori koetaan kuitenkin niin suureksi uhaksi, että ratkaisevan päivän lähestyessä länsimaiden kieltäytyminen neuvotteluyhteyksistä al-Assadin kanssa rakoili. Ranskan muotoilussa sanotaan, että al-Assad voi olla osa siirtymäkauden neuvotteluja, mutta ei vallassa siirtymäkauden jälkeen.

Samaan aikaan Putin sai sivustatukea, kun sunnuntaina kerrottiin, että Venäjä sopi yhdessä Iranin, Irakin ja Syyrian kanssa Isisiä koskevan tiedustelutiedon vaihtamisesta.

Obama ja Putin voivat asiantuntija-arvioiden mukaan maanantaina parhaassa tapauksessa sopia Isisin vastaisesta yhteistyöstä, johon liittyisi Syyrian sotaa koskevien poliittisten neuvottelujen aloittaminen uudelleen. Siitä on vielä pitkä matka Syyrian sodan ja sen seurausten ratkaisemiseen.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Maailma ansaitsee paremman YK:n kuin nykyisen...

Olen aika monta kertaa kirjoittanut YK:sta. Miksi? Siksi, että maailma ansaitsee paremman yk:n kuin nykyisen.

Niin kauan kuin turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeus, YK ei toimi.

demokratian pitäisi valua vähitellen yk:kin käytäville ja kokoussaleihin...

Suora nettilainaus Helsingin sanomista hiukan tuunattuna:

HS-ANALYYSI

YK:n mahdoton tehtävä – poistaa maailmasta sodat ja köyhyys

Toisen maailmansodan hirveästä tuhovoimasta syntyi 70 vuotta sitten monikasvoinen maailmanjärjestö. Ensi viikolla siltä odotetaan jälleen kerran asioita, joihin se ei kykene.

ULKOMAAT 27.9.2015 2:00 Päivitetty: 27.9.2015 14:22

Kari Huhta

HELSINGIN SANOMAT

New York

ULRICH BAUMGARTEN GETTY IMAGES

YK:n päämaja rakennettiin New Yorkiin vuosina 1948–1952.

Tornitalossa East Riverin rannalla New Yorkissa eletään maanantaina dramaattisia hetkiä.

YK:n päämaja on joka syksy maailmanpolitiikan keskipiste, kun maailman johtajat kokoontuvat YK:n yleiskokouksen syyskuiseen huippukokoukseen ja tuovat mukanaan koko maailman sekasortoisen asialistan.

Nyt kokouksen asialista on paksumpi kuin vuosikymmeneen. Sekasorron ja kriisien rinnalle nousee myös YK itse.

Maailmanjärjestö täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Siksi jäsenmaiden johtajisto vaeltaa järjestön päämajaan erityisen sankkana joukkona.

YK:n täyttäessä tasavuosia maailman johtajat yrittävät saada aikaan jotakin suurisuuntaisempaa, joka muokkaisi tulevina vuosina sekä maailmaa että YK-järjestelmää.

Toiveet ovat valtavat. YK:lta odotetaan ihmeitä. Niitä ei kuitenkaan ilmaannu.

Maailmanrauhan kannalta keskipiste on nyt Syyria. Sen sodasta on tullut kansainvälisen politiikan myrkkypesäke, joka levittää tuhoa naapurustoon.

Eurooppaan Syyrian sota työntää pakolaismääriä, jotka koettelevat EU:n yhteistä päätöksentekokykyä. Venäjälle Syyria on tilaisuus kansainvälisen profiilin korottamiseen ja Yhdysvaltain haastamiseen.

Useimmille YK:n jäsenmaille Syyria on kuitenkin toissijainen asia, ja esimerkiksi sotatoimet Ukrainassa kiinnostavat niitä vielä Syyriaakin vähemmän.

YK ei onnistu täyttämään odotuksia kokonaan juuri missään.

YK:n 193 jäsenmaasta valtaosa on kehittyviä maita, joille YK on ennen kaikkea kehitysjärjestö. Näitä maita kiinnostaa erityisesti kestävän kehityksen huippukokous, joka järjestetään tänään sunnuntaina.

Siellä YK:n tavoitteeksi asetetaan köyhyyden poistaminen maailmasta seuraavien 15 vuoden kuluessa. Kyse on maailmalla jopa tuhansien miljardien eurojen arvoisista tulonsiirroista, mutta tavoite voi jäädä kauas.

Turvallisuusneuvosto ei kykene päätöksiin Syyriasta, yleiskokouksessa puhe jatkuu loputtomiin, ja kuka tietää, mitä kulttuuri- ja tiedejärjestö Unesco todella tekee.

Erikois- ja alajärjestöjä on runsas tusina. Ne kattavat kaikkea terveydestä, työstä ja lapsista turismiin ja postilaitoksiin.

YK:lle on siis vuosikymmenten aikana kehittynyt monet kasvot. Jokaisessa hahmossaan YK:n pitäisi olla maailman paras jo siksi, että maailmanlaatuisesti se on myös lajissaan ainoa. Tehtävä vain on mahdoton.

Pettymysten vuoksi YK:n tilalle toivotaan jotain vastaavaa mutta parempaa. Se ei onnistu.

Hieman liioitellen YK muistuttaa maailmankaikkeutta siten, että se syntyi alkuräjähdyksen hirveästä energiasta – tai oikeastaan kahdesta räjähdyksestä.

Ensimmäinen purkaus oli ensimmäinen maailmansota, joka synnytti YK:n edeltäjän Kansainliiton. Samalla syntyivät kuitenkin Adolf Hitlerin Saksa ja Josif Stalinin Neuvostoliitto.

Siitä asti turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ydin on ollut muuttumaton, paitsi että Neuvostoliitosta tuli Venäjä ja Kiinan jäsenyys siirtyi Taiwanista takaisin Manner-Kiinaan.

Muuten laajentuminen on toistuvasti muokannut YK:ta. Suomen tullessa jäseneksi vuonna 1955 YK:ssa oli jo 76 maata.

Nykyisessä 193 jäsenmaan YK:ssa on revennyt uusi railo turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten välille lännen ja Venäjän kriisin vuoksi.

Kiina nostaa poliittista profiiliaan, ja länsimaiden kyky määrätä asialistasta on heikentynyt selvästi.

YK:n turvallisuusneuvosto ei pysty sopimaan Syyrian sodasta eikä siviilien suojelusta, mutta se pystyy päättämään terrorisminvastaisista toimista. Ympäristökysymyksistä on aiempaa laajempi yksimielisyys.

Se on jotain, muttei tarpeeksi.

Maailma ei voi saada parempaa YK:ta kuin se ansaitsee.

YK:n turvallisuusneuvosto uudistettava - hyvä - juuri niin...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsenmaata, joista viisi on vakituisia. Vakituisilla jäsenillä on veto-oikeus neuvoston päätöslauselmiin.

Jos Saksan liittokansleri Angela Merkel olisi vielä sanonut, että veto-oikeus on poistettava, olisin päässyt elvistelemään, että hän on ilmeisesti lukenut Blogitekstejäni...

Suora nettilainaus Ilta-Sanomsita hiukan tuunattuna:

Merkel: YK:n turvallisuusneuvosto uudistettava

Julkaistu: 27.9. 7:00

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo, että on korkea aika uudistaa YK:n turvallisuusneuvosto.

Hänen mukaansa turvallisuusneuvosto pitää muuttaa vastaamaan 2000-luvun todellista vallanjakoa.

Liittokanslerin mukaan maailma tarvitsee uuden tavan ratkaista ongelmia.

Merkel kommentoi asiaa tavatessaan Brasilian, Intian ja Japanin johtoa lauantaina. Merkelin mukaan sekä Saksa että nuo kolme maata haluavat muuttaa YK:n turvallisuusneuvoston rakennetta ja työtapaa.

Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsenmaata, joista viisi on vakituisia. Vakituisilla jäsenillä on veto-oikeus neuvoston päätöslauselmiin.

Neuvoston pysyviä jäseniä ovat toisen maailmansodan voittajavaltiot. Kiina syrjäytti Taiwanin neuvostosta vuonna 1971, ja Venäjä peri Neuvostoliiton paikan vakituisena jäsenenä 1991.

STT-Reuters

Voi rähmä! EIF-PS Kemi 1-0 (0-0)...

PS Kemi meni häviämään Tammisaaressa tänään pelatussa ottelussa EIF:lle, lopputulos:

EIF-PS Kemi 1-0 (0-0)

Kyllä sarjatason vaihto tekee kipeää, kaksi viimeistä peliä tappiolla, ei taida olla enää varaa loppupeleissä häviöihin.

No ainakin Ykkösessä pysyminen on varmaa...

Totta ainakin toinen puoli...

Harmi, että en pääse juuri nyt lukemaan alla olevaa artikkelia. Tosin arvelen tietäväni, mitä artikkelissa kirjoitetaan.

Miksi?

Siksi, että kalakaverini kanssa olemme pohtineet asiaa niin monta kertaa ongella istuskellessamme. Epäonnistunut johtaminen=johtajavalinnat ja epäonnistunut tuotevalinta=mm. kosketusnäyttöisen älypuhelimen hyllyttäminen olivat vanhan nokian tuhon siemenet...

Uusi nokia kyllä porskuttaa > menestyy tulevaisuudessa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

PÄÄKIRJOITUS

Nokian johtajat tuhosivat Nokian

PÄÄKIRJOITUS 27.9.2015 1:59 Päivitetty: 27.9.2015 7:41

Helsingin Sanomat

Suomessa on etsitty hartaasti yhteisymmärrystä siitä, onko kustannuskilpailukyvyssämme ongelma, ja jos on, mitä sille voisi tehdä. Ne, jotka hyötyisivät yksikkötyökustannusten pienentämisestä, puhuvat työn hinnasta. Ne, joille kustannusten pienentäminen toisi menetyksiä, puhuvat viennin rakenteen muuttamisesta.

Molemmille näkemyksille on löydettävissä tukea. Mutta mikä merkitys on sillä, kuinka johtamisessa onnistutaan?