Perinteisten aamutoimien jälkeen näyttää olevan lähtö kierrätyspisteellä käyntiin ja tavanomaiselle kauppareissulle. Pöytäkalenteriani katsellessa tulee hiukan haikea olo, taas on kohta yksi kuukausi takana, helmikuun viimeinen viikko lähti käyntiin. Päivällä täytyy Pikkupuolen puuhuolto hoitaa. Arvelen, että kolme ahkiollista koivuklapeja viedään kuivumaan puukatoksesta...
Kyllä kauppareissu ja puuhuolto tehty sekä Pirkka-vehnäpullat paistettu juuri hetki sitten.
Tälläkin foorumilla on usein mainittu "pullantuoksuinen koti". On se mahtava tuoksu!
Tosin pakastepullien maku ei vedä vertoja esim. entisen Suhosen leipomon kanelipullille, jotka olivat taivaallisia mutta siltikin...
Havahduin viime yönä rukoilevani tai ainakin listaavani niitä asioita, joiden toivon edistyvän myönteisesti. Hiukan samaan tyyliin kuin Väinö Linna kirjoittaa erinomaisessa romaanissaan Tuntematon Sotilas sotamies Honkajoen sanoin hänen iltarukouksessaan... Minun ajatukseni liittyivät meidän - minun ja vaimoni - lähipiiriin. Totta kai toivon, että elämän palikoita siirrellään järkevästi kaikkien osapuolten kannalta.
Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin tontin lumihommiin. Välineinä: Lapio, lumikola ja lumilinko. Viimeksi mainittu on erinomainen apuvälinen niin kauan,kun se alkaa tukkeentua. Tämänhetken lumi, varsinkin pohjalta on niin vetistä, että täytynee odottaa pakkaskelejä lumilingon kanssa...
Perinteisten aamutoimien jälkeen havahduin nuoskasateiseen ulkoilmaan, joka rauhoittui kevyeksi tihkusateeksi ja siitä taas räntäsateeksi. Se tiesi raskasta lumenkolausta. Sitä se olikin ja päätin jättää sen pääasiassa iltapäivälle/illansuuhun. Miksi? Siksi, että alan orientoitumaan tänään Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille - kyllä. Minulla on aika näyttömalliksi klo 12 alkaen... Tulin hetki sitten käsittelystä: Hiukset pesty, hiuspohja hoidettu, hiukset leikattu, parta siistitty ja pisteenä iin päälle juhlakampaus föönattu. Näytön toteutti Saana Tapio sutjakkaasti ja vastaanottajana oli opettaja Marjo Appelgren. Ohjeistusta hoiti myös opettaja Leena Leskio. Itse olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen taas kerran. Opiskelijan suosituksesta tein heräteostoksen. Ostin pienen pulollisen virkistävää hiusvettä. En alkanut tinkaamaan hinnasta.
Vaimoni vie talvilomavieraamme Kemin Lumilinnaan iltapäivällä/illansuussa - hyvä niin. Todennäköisesti otan illansuussa samalla lumilingon käyttöön ettei mene rehkimisen puolelle.
Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, että eipä tästä talvisää juuri parane. Kirkas, aurinkoinen ilma. Kukaties merenjäälle auringon lämmittäessa löytyy jo liikkujia. Vaimoni lähtee iltapäivällä talvilomavieraiden - Annan ja Julian - kanssa käymään Elämystehdas Lapparilla Torniossa. Kukaties käyvät samantien ulkomailla Ruotsin Haaparannallakin.
Perinteisten aamutoimien jälkeen menin kevytlumitöihin. Niitä tehdessäni tuttu henkilö tuli minua ohi kulkiessaan jututtamaan.
Lähes jokapäiväinen talomme ohi kävelijä totesi minulle:"Keskustan kannatus on noussut." "Kyllä ja kohta alkaa itku ja valitus lööppilehdissä, eihän tässä näin pitänyt käydä." totesin. "Oletko sinä Katrin toimintaan tyytyväinen?" hän kysäisi lisäksi. "Kyllä, täysin, ajattelehan, hän on ollut vasta tuossa tehtävässä rapiat puolen vuoden." totesin... Talvilomavieraamme tulivat Pikkupuolelta aamupalalle ja lähtivät vaimoni kanssa Ammattiopisto Lappian hyvinvointiyksikköön. Vaimoni oli varannut heille yllätyksenä käsien-/kynsienhoitopaketit. Mielenkiintoista kohta kuulla, oliko palvelu odotusten mukaista...
Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin käväisemään kaupungilla asioilla, lähinnä pankkireissulla. Nähtyäni Kai Puron auton parkissa käväisin jututtamassa häntä Peräpohjolan piirin katutason toimistossa. Kyllä kiistatta katutason toimisto on käytännöllinen, ei kahta sanaa. Vaimoni on valmistautunut talvilomavieraidemme tuloon - tuttu ja turvallinen makaronilaatikko on uunissa. Veerakin kuulemma tulee iltapäiväaterialle tapaamaan serkkutyttöään ja hänen kaveriaan. No niin Anna ja Julia tulivat sekä Veerakin käväisi meillä pikapikaa. Talvilomavieraamme lähivät hiukan ulkoilemaan - hyvä niin.
Katselimme hetki sitten alla olevan dokumentin Ylen Areenalta, suosittelen. Tosiaan mistä noita paskiaisia, kusipäitä oikein maailmassa sikiää...
Assholes: A Theory
52 min
2 kk 29 pv
10278 katselua
Aaron Jamesin menestyskirjaan perustuva viihdyttävä dokumentti selvittää, mistä paskiaisia sikiää ja minkälaisessa ympäristössä he kukoistavat. Ohjaaja: John Walker, Kanada 2019.
Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli puhelu kännykkääni Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkiltä. Näyttöä tekevä opiskelija ehdotti, että siirtynyt aika olisi perjantana puolenpäivän aikaan. Kyllä - näin sovimme... Pistin työvaatteet päälle ja lähdin hiukan pihalle tutkailemaan, onko pihantuunaustarvetta...
No tutut kuviot auran jälkeen eli molemmissa liittymissä jääsohjoa, jotka kolailin sivuun. Pistin Mersun lämmitykseen ja poistin lumet/jäät auton päältä. Käynnistin auton ja testailun viime viikolla asennettua radiota, hyvin toimii... Sisareni naapurista kävi potkukelkan kanssa kakkosliittymässä, kyseli, joko talvilomavieraat ovat tulleet. Kerroin Annan ja Julian tulevan huomenna, mikäli suunnitelmiin ei ole tullut muutoksia.
Metsäyhtiö Kotkamills on tehnyt sopimuksen muovittoman kuppikartongin toimittamisesta Lavazza Professionalille.
Lavazza Professional on tänään lanseerannut Kotkamillsin elintarvikepakkauskartongista tehdyn uuden ekologisen kupin, joka otetaan helmikuussa käyttöön juoma-automaateissa eri puolilla Eurooppaa. Kuppien käyttöä on tarkoitus laajentaa suunnitelmallisesti kuluvan vuoden aikana.
– Olemme iloisia yhteistyöstä Lavazza Professionalin kanssa. Yritys on edelläkävijä ympäristöystävällisten ratkaisujen tuomisessa juoma-automaattialalle, ja he pyrkivät toteuttamaan kestävän kehityksen mallia kunnianhimoisesti. Tällainen yhteistyökumppani on meille mitä sopivin, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen iloitsee.
Ensimmäinen iso sopimus
Lavazzan kanssa solmittu sopimus on metsäyhtiön ensimmäinen iso sopimus muovittoman kuppikartongin toimittamisesta merkittävälle kansainväliselle asiakkaalle.
Italialaisyhtiö toimii Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Lavazza Professionalin emoyhtiö Lavazza Group puolestaan toimii yli 140 maassa.
Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen pitää sopimusta tunnetun ja kansainvälisen yhtiön kanssa jatkoa ajatellen merkittävänä.
– Lavazza on testannut materiaaliamme tarkasti ja pitkään. Se, että he ovat havainneet sen hyväksi ja valinneet, markkinoi Kotkamillsin kartonkia muillekin toimijoille.
Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen tarkistaa päällystintä, jolla tehdään maatuva pinnoitekerros kartonkiin. Arkistokuva.Ville Pisto / Yle
Hämäläisen mukaan metsäyhtiöllä ei ole lupaa kertoa sopimuksen arvoa tai Lavazzalle toimitettavia kartonkimääriä.
– Määrät ovat isoja, mutta eivät jättiläisisoja. Kartonkikoneellamme pystyisi tekemään vuodessa paljon enemmänkin kartonkia kuin mitä nyt Lavazzan sopimuksen jälkeen tehdään.
Metsäyhtiö toimittaa kuppikartonkia Lavazzalle, joka teettää kupit omalla alihankkijallaan.
Kotkamills ja Lavazza Professional rustasivat nimet paperiin jo lokakuussa, mutta sopimus julkistettiin vasta tänään. Markku Hämäläisen mukaan uusia sopimuksia on tiedossa muutama vielä ennen kesää.
Vuosien kehitysprojekti
Kotkamills on kehittänyt muovitonta, maatuvaa kahvikuppia jo vuosia.
Viitisen vuotta sitten yhtiö päätti rakentaa aikakauslehtipaperin valmistukseen tarkoitetun paperikoneen uusiksi pakkauskartonkien valmistusta varten.
Samassa yhteydessä yhtiö alkoi kehittää kertakäyttöastioihin sopivaa kartonkia, jossa ei olisi ollenkaan muovia, mutta joka kestäisi kuitenkin esimerkiksi nesteitä ja rasvaa. Tavallisessa kertakäyttökupissa on muovipinnoite, vaikka se vaikuttaisikin pahviselta.
Kotkamillsin kartonkikone. Arkistokuva.Ville Pisto / Yle
Pakkauskartonkia ja laminaattipaperia valmistava kotkalaisyhtiö on ottanut viime vuosina myös taloudellisia riskejä uutta tuotetta kehittäessään.
Yhtiö pysäytti yhden paperikoneistaan, ja rakensi sen tilalle uuden, yli 200 metriä pitkän kartonkikoneen. 170 miljoonaa euroa maksanut kone käynnistyi kesällä 2016.
Vuotta myöhemmin, kesällä 2017 Kotkamills kertoi aloittavansa muovittoman kahvikuppikartongin säännöllisen tuotannon. Yhtiö oli tuolloin jo saanut koetilauksia tuotteestaan.
Käytännössä muoviton kuppikartonki on ollut valmis tuote huhtikuusta 2019 lähtien. Sen jälkeen reseptiin ei ole tehty muutoksia.
Omalla alallaan Kotkamillsin kartonkikone on maailman suurin.
Yhtiön tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluessa kartonkikoneella tehtäisiin puolet taivekartonkia ja puolet muovitonta tuotetta.
Isoille areenoille
Tähän saakka Kotkamillsin kartongista valmistettuja kuppeja on ollut käytössä esimerkiksi isoissa tapahtumissa, kuten Kotkan Meripäivillä.
Lisäksi yhtiö on tehnyt sopimuksen kouvolalaisen jääkiekkoseura KooKoon kanssa siitä, että seuran ottelutapahtumissa siirrytään käyttämään esimerkiksi pahvisia oluttuoppeja muovisten tuoppien ja muiden kuppien sijaan.
Tulevaisuudessa maatuvista kupeista juodaan myös isommilla areenoilla. Vuoden urheilijaksi valitun Teemu Pukin seura Norwich City ilmoitti tammikuussa(siirryt toiseen palveluun) alkavansa käyttää ottelutapahtumissaan Kotkamillsin muovittomia kuppeja.
Kevyet lumityöt ja mukava jutusteluhetki - kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen pistin työasun ja uteliaisuuttani kännykän Sports Trackerin päälle ja menin pihalle... Sen verran oli eilen satanut lunta, että se oli syytä osittain pääväyliltä kolata pois. Eipä tuossa tullut hikikään. Sports Tracker -lukemat:Matka noin 0,4 km ja Kesto noin 25 minuuttia ja karttanäkymä aika säheröä. Töitä lopetellessani näin Kainuunkadulla lähestyvän tutun nuorenparin pentukoiraa taluttaen. Kyllä vain Susanna ja Janne Onkalo pysähtyivät Lumi-koiransa kanssa juttelemaan. Oli puhetta viime viikon vanhainpäivätansseista. Enhän minä malttanut olla mainitsematta, että heistä jompi kumpi voisi lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Mainitsin myös, että Jannen isä - Tapani - olisi erinomainen ehdokas, johon Janne totesi, että nyt eläkeläisenä hänellä olisi siihen aikaa. Yleisellä tasolla totesin, että taidan olla toistaiseksi ainoa, joka Kemissä on julkisesti ilmoittanut asettuvansa kuntavaaliehdokkaaksi... Oli mukava jutusteluhetki.
Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua Pikkupuolen kuntoonsaattamiseen talvilomavieraitamme varten. Anna ja Julia ovat tulossa ensi viikon tiistaina. Toki ei sen kummempaa kuin kaksi ahkiollista koivuklapeja puukatoksesta sisään kuivumaan ja varastosta kaksi paksua patjaa yläkertaan. Aamukahvittelun yhteydessä juttelimme jo ensi kesästä. Lähinnä tontinkulman perunankasvattamisesta. Miksi? Siksi että viime kesä - vaikka kaikki mahdollinen oli tehty kunnon perunasadon saamiseksi - oli kiistatta pettymys. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että ainakin peunalajike vaihdetaan. Itse olen vielä tällä hetkellä taipuvainen - ainakin vielä kerran - hengessä kokeilemaan uusilla siemenillä, vaikka marketeista saakin edullisesti perunoita ympäri vuoden. Kyllähän ne oman perunamaan, varsinkin ns. uudet perunat ovat jotain... Ensi kesään liittyy myös olennaisesti mökkeily, veneily ja kalastaminen. Olen päättänyt laittaa kalastusvälineet viimeisen päälle kuntoon. Miksi? Siksi että veneen uuden kaikuluotaimen ja karttaplotterin myötä kukaties kalojen "löytäminen" on entistä helpompaa. Totesin vaimolleni, että ensi kesänä syömme kalaa viime kesäistä enemmän... Juuri tällä hetkellä ulos vilkaistuani tulee tunne, että illansuussa on kukaties lumitöitä...
Perinteisten aamutoimien jälkeen katselin Facebook-foorumilta runsasta ja monipuolista Ystävänpäivä-toivotuksia. Asia on esillä ihan kiitettävästi.
Pätkä WikiPedia-tekstiä: Ystävänpäivä Suomessa
Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.
Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta. Kalentereissa ystävänpäivä on ollut virallisesti vuodesta 1996, mutta se merkittiin erehdyksessä kalenteriin ilman virallista päätöstä jo vuosina 1990 ja 1991. Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Suomessa sen huomasi ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys, joka keksi 1980-luvun alussa yhdistää ”punaisten sydänten juhlan” markkinointikampanjaansa. Seuraavaksi aiheesta kiinnostui Suomen Punainen Risti, joka painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit.
"Roistokansan viskiä" sanoi laboratoriomestari - kyllä. Kävi hetki sitten mielessä em. lausahdus, jonka Tampereen Teknillisen Oppilaitoksen laboratoriomestari sanoi ohjeistaessaan puhtaan alkoholin käyttöä kemian laboratoriotöissä 1960-luvun loppupuolella vanhassa tekussa Pyynikillä. Mikäli oikein muistan em. tuotteen kulutus ja laboratoriotöiden määrä eivät aina korreloineet täsmällisesti. Niin - em. tuotteella ei ollut mitään tekemistä viskin kanssa. Googlasin hetki sitten: Viskin oikeaoppinen maistelu. Löytyi lähes kilometrin mittainen kommentointiketju, josta löytyy eri "käyttöohjeita". Miksi Googlasin? Siksi että viime Haaparannan Systembolaget-käynnillä intouduin ostamaan pitkästä aikaa pullollisen Black Velvet-viskiä - lääkkeeksi.
Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään keskustassa kierrätyspisteessä. Tällä kerralla Menimme K-Citymarketin parkkipaikan kupeessa olevaan yksikköön. Veimme pääasiassa muovia ja kartonkia mutta vähin myös metallia(purkkeja) ja lasia(tölkkejä). Marketissa olisi ollut hyviä tarjouksia, mutta jätimme nyt väliin. Ajoimme sisäsatamaan. Näytti siltä, että jään päälle sataneet lumet olivat jotakuinkin sulaneet/painuneet. Ilmeisesti jalkaisin olisi parasta juuri nyt liikkua, tietysti suksillakin ja moottoripeleillä. Selkäsaaren pohjoispäädystä näytti nousevan savuja, ilmeisesti rajanaapurimme oli raivaushommissa. Kotiin palattuamme aloin katsella, mitä maailmalla on tapahtunut/tapahtumassa. Kieltämättä tuo koronavirusepidemia käy huolestuttavan usein ajatuksissa...
"Mitä ihmettä sinä värkkäät tuon politiikan kanssa? Nauttisit eläkepäivistäsi!" totesi eräs tuttavani marketissa tavatessamme. Hän oli selvästi orientoitunut/urautunut ajatuksissaan ja kommenteissaan, että minun ikäiseni ei ole soveliasta aktiivisesti osallistua kuntapolitiikkaan. Hän oli huomautellut asiasta minulle aikaisemminkin... "Ensinnäkään minä en "värkkää", vaan olen aika lailla vakavissani, tosissani ollessani mukana kuntapolitiikassa. Toiseksi minä kyllä nautin myös eläkepäivistäni - täysillä. Osallistuminen kuntapolitiikkaan, nimenomaan lautakuntatyöskentelyyn, ei ole millään tavalla este eläkepäivien vietolle." totesin hänelle. "Muun muassa kirjoitellessani näistä kuntapolitiikan asioista tavoitteeni on saada mukaan kemiläisiä aikaisessa vaiheessa kuntavaaliehdokkaiksi. Se on meidän kaikkien etu ja se on reilua äänestäjiä kohtaan." lisäsin...
Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin hiukan hiekottamassa kulkureittejä. Toivon hiukan lunta ja lievää pakkasta, sillä jään päällä on vaikea liikkua. Lähdin Mersulla liikenteeseen. Ajelin Keminmaan Saarekselle. Olimme saamani vinkin ja sähköpostiviestinnän perusteella sopineet, että Becker-autoradio poistetaan Pieneer-autoradio asennetaan. Kyllä - se toteutui vaivattomasti. Erinomainen palvelu. Kotiin ajellessani kävin Power-myymälässä kiittämässä Rytkösen Jannea hyvästä vinkistä. Niin todettakoon, että ostin Jannelta taannoin tuon asennetun Pioneer-autoradion. Toteutui eräänlainen autoradiopäivitys - hyvä niin...
HIPPOKRATES, ”lääketieteen isä”, oli ensimmäisiä, joka ymmärsi, että sairaus ei ole jumalan langettama rangaistus. Rukoilu ei auta, kun sairauksien taustalla ovat ympäristötekijät tai ruokavalio ja muut elintavat.
Hippokrates katsoi, että lääketiede voi kehittyä vain tiedon ja systemaattisen tutkimuksen avulla. Antiikin Kreikan muiden ajattelijoiden tavoin hän arvosti totuuteen pyrkimistä, tiedettä ja tietoa.
Nykyisen poliittisen kulttuurin ongelmia ovat tiedon ja tieteen vähätteleminen sekä tietoinen valehtelu, joka on populististen liikkeiden myötä saanut paljon jalansijaa maailmalla. Onneksi suomalaiset tiedebarometrin mukaan luottavat edelleen tieteisiin ja yliopistoihin – jos kohta luottamus perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa on selvästi heikompaa kuin muissa väestöryhmissä.
ANTIIKIN filosofeilla oli käsitys luonnollisesta oikeudesta, joka pätee aina ja kaikkialla. Sen tärkein sisältö on ajatus ihmisten yhtäläisestä arvokkuudesta tai arvosta, jota kaikkien tulisi kunnioittaa. Tosin oikeudet eivät tuolloin ulottuneet naisiin ja orjiin.
Ajatus ihmisoikeuksista levisi jo antiikin aikana Roomaan. Kristillinen kirkko antoi sille sittemmin muotoilun, jonka mukaan jokainen ihminen on samanarvoinen Jumalan edessä. Näin ajatus ihmisen arvokkuudesta tuli jo varhain osaksi koko Euroopan arvomaailmaa.
Virstanpylväitä ihmisoikeuksien historiassa ovat Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus vuodelta 1776, Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus vuodelta 1789 sekä YK:n ihmisoikeusjulistus vuodelta 1948. Myös lasten ja pakolaisten oikeuksia on pyritty suojaamaan kansainvälisten sopimusten avulla.
Ihmisoikeudet ovat nykyisin polttava kysymys. Niitä vastaan rikotaan laajasti ja räikeästi, joskin vähemmän kuin aikaisemmilla vuosisadoilla. Kriitikoiden mielestä ihmisoikeudet ovat vailla mieltä, sillä mitään yhteisiä arvoja ei ole olemassa – kaikki arvot ovat kulttuurisidonnaisia.
Filosofi Amartya Sen torjuu tätä nihilismiä ja moraalista relativismia toteamalla, että useimmissa maailman uskonnoissa tunnetaan jossain muodossa niin sanottu kultainen sääntö. Sen mukaan toiselle ei pidä tehdä sellaista, mitä ei haluta tehtävän itselle. Biologit ja psykologit esittävät, että evoluutio on kehittänyt ihmisessä, sosiaalisessa olennossa, moraalisia taipumuksia yhteistyöhön ja toisen kunnioittamiseen. Tämä tukee antiikin viisaiden ajatusta, että ihmisoikeudet ovat osa luonnonjärjestystä ja ihmisyyttä.
POPULISTIEN mukaan ihmisoikeuksia on vain meillä, ei muukalaisilla. Populistit vastustavat humanitaarista pakolaispolitiikkaa ja katsovat, että rajat pitäisi sulkea piittaamatta ihmisten kohtaloista ja kansainvälisistä sopimuksista. Surullista on, että nykymaailmassa voi lisätä poliittista kannatustaan vihapuheella muita kohtaan.
Kaikkien ihmisten perusoikeuksien tunnustaminen voisi edistää ihmisten rauhallista rinnakkaiseloa. Siksi ihmisoikeuksia pitää puolustaa. Siksi on syytä toivoa, että ihmisarvosta voisi ajan kuluessa muodostua eri kulttuureille yhteinen sekulaarinen uskonto, yhteinen arvopohja.
Antiikin ajattelijat esittivät ajatuksen implisiittisestä yhteiskuntasopimuksesta poliittisen legitimiteetin perustana. Sen mukaan yksilö luovuttaa osan vapauttaan valtiolle, jolla on vallankäytön monopoli, ja vastineeksi valtio takaa määrätyt perusoikeudet. Tähän ajatukseen tarttuivat uuden ajan alussa eritoten valistusajan filosofit. He kehittivät näkemyksiä, jotka ajan kuluessa johtivat liberaalisen demokratian toteutumiseen. Siinä on demokratian lisäksi kyse oikeusvaltiosta sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamisesta.
LIBERAALINEN demokratia on nyt uhattuna, myös läntisessä maailmassa Yhdysvalloista alkaen. Näin siksi, että populismi halveksii demokratiaa, ihmisoikeuksia ja lehdistön vapautta sekä haikailee autoritaaristen johtajien perään.
Populistit menestyivät usein hyvin antiikin maailman politiikassa. He saivat silloinkin laajaa kannatusta tunteisiin vetoavilla vihapuheella. Seuraukset olivat silloinkin surullisia. Mutta ei heitä kukaan muista.
Historiaan ovat jääneet viisaiden ihmisten rakentavat ja maailmaa eteenpäin vievät ajatukset ja aatteet. Pimeyden keskellä antiikin Kreikka kiehtoo, koska se puhuttelee nykyisin kuin valoa levittävä lyhty.
Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitumaan iltapäivän/illan Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen. Kyllä - hyvä kokous, jonka yhteydessä käytiin avointa, laajaa ja mielenkiintoista keskustelua. Mielestäni teimme hyviä päätöksiä. Pitkä, lähes 4 tunnin kokous. En malta olla mainitsematta, että fiilistelin kokousreissun Mersulla siis MB 200 E AIP-165. On se hyvä, turvallinen käyttöauto - kertakaikkiaan. Käyn huomenna asennuttamassa siihen uuden Pioneer-autoradion Keminmaassa.
Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön mutta...
Sain hetki sitten puhelinsoiton, että opiskelija, jonka piti tehdä näyttö, oli sairastunut. Minkäpä sille voi - sitten myöhemmin.
Tämän päivän työnälkäpelastuksen toi ohi kiitänyt lumiaura, joka teki kunnon sohjolumipalteet kahteen liittymään ja postilaatikon eteen. Kyllä oli raskasta sohjolunta kertakaikkiaan.
Vielä sokerina pohjalla oli postilaatikkoomme tuotu Työkansan Sanomat-lehti. Etusivulla on lupaava otsikko: Lakot laajenivat - kapitalistien käytössä sulut ja rikkurityö. Täytyypä ajan kanssa huolellisesti tutustua lehden ajantasainformaatioon illansuussa.
No huomenna on takuuvarmasti joka tapauksessa Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous.
Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas tunne, että tämänkään päivän aikana ei taida olla mitään tärkeää tekemistä. Toisaalta hyvä niin... Ensi viikon pöytäkalenteriani katsellessa totean, että maanantaina on Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille meno päivällä näyttömalliksi - tuttu juttu mutta aina yhtä mielenkiintoinen. Tiistaina on Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous. Esityslistan mukaan asiaan on vähintääkin tarpeeksi... Torstaina vien Mersun Wetterille, mikäli saan sieltä varmistuksen autoradion vaihtamiseen liittyvänä asiallisen=kohtuuhintaisen tarjouksen. Vanha Becker vaihdetaan Pioneeriin... Niin - Veera on tulossa meille yökylään tänään.
Perinteisten aamutoimien jälkeen oli vahva tunne siitä, että tänään en tee yhtään mitään. Korkeintaan pelailen Veikkauksen Live-pelejä minimipanoksilla. Mutta eipä aikaakaan, kun ovikello soi ja oven takana oli tuttu henkilö. Entisellä oppilaallani, metsurillani, Tervaharjun Puukeisarilla, kuntapäättäjällä, ystävälläni Juha Purolla oli asiaa. Kävimme läpi päivänpolitiikkaa ja siinä ohessa lähestyviä kuntavaaleja, nimenomaan ehdokasasettelua, jonka toivomme nykyistä ripeämmin lähtevän liikkeelle Keskustankin osalta paikallisesti. Totesimme, että Kemissä on ilmeisesti poikkeuksellisen paljon "vapaita ääniä", sillä monet valtuutetuista ovat jättäytymässä sivuun seuraavista vaaleista. Toivottavasti Keskustan Peräpohjolan piirin ja Kemin Keskustan kunnallisjärjestön uusi, katutason toimitila Valtakadun varrella tulee tehokäyttöön. Tilaksi, johon on helppo piipahtaa vaihtamassa politiikan viimeaikaisia kuulumisia ja muutakin... Oikeastaan JP halusi näyttää takalistolla olevia aurattuja teitä, tehtyjä metsähakkuita ja hulppeita puukasoja. Totta - ajoimme hänen autollaan Jungon ohi Rovalle entisen Pertajärven tuntumaan. Eipä hän ole turhaan asiasta puhunut. Alueella oli tehty mittavia hakkuita ja puukasat olivat sen mukaisia. Näytti olevan Stora Enson-kyltit kasoissa. Varmaan loputkin puut ajetaan pakkaskelien aikana pois alueelta. Pois tullessamme tulimme pätkän kuin "talvirallissa". Sainpahan testata höyrykännykkäni (Nokia Lumia 800) navigaattoria. Kyllä toimi erinomaisesti...
Vuosikausia on suomalaisessa mediassa paasattu eräänlaista maailmanlopun ilmapiiriä. Ikäänkuin suomalaisten pitäisi kakki maailman ongelmat ratkaista. Meitä ohjeistetaan aktiivisesti "syomään oikein", "asumaan oikein", "liikkumaan oikein", "käyttämään metsiämme oikein", jne. jopa "ajattelemaan oikein"... Tuossa hetki sitten käsin tiskatessani kävi mielessä muun muassa seuraavaa: Pitääkö meidän tuntea huonoa omaatuntoa, kun... + syömme tavallista perusruokaa: ruisleipää, voita, perunoita, maitoa, punaista lihaa toki me syömme vihanneksiakin, hedelmiä, marjoja, vaaleaa lihaa, kalaa, joskun riehaannumme ostamaan pullon tai kaksi viintä tai edullista janojuomaolutta, jne. ... + asumme kahdestaan väljästi, huoneiden lämpötila tämänikäisten ihmisten luille sopiva, vettä käytämme kohtuullisesti, sähköäkin säästeliäästi, jne. ... + meillä on autoja "joka lähtöön", koska emme ole päässeet niistä eroon, ajamme kuitenkin nykyisin erittäin vähän, pisimmät reissut Haaparannalle jotakuinkin kerran kahdessa kuukaudessa, jne. ... + metsiä ei ole liiämmälti - pari saaritonttia, joista toiseen olemme rakentaneet ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan merihenkisen torpan/mökin ja pienen varastorakennuksen, puuta käytämme järkevästi omaan tarpeeseen, jne. ... + haluamme ajatella omilla aivoillamme siten, että ajatuksemme/toimintamme vievät tätä maata ja nimenomaan tätä paikkakuntaa myönteisesti eteenpäin, jne. ... En ala syvällisemmin - tässä ja nyt - analysoimaan tiskausajatuksiani, mutta totean, että kaikki edellä mainittu on hankittu omalla, kovalla työllä ja toimeliaisuudella. Olemme maksaneet veromme säntillisesti. Emme ole liiemmälti saaneet yhteiskunnan palveluja. Sen mitä jokainen itsellinen rivikemiläinen saa. Tosin oletettavasti sekin hetki tulee, jolloin yhteiskunnan peruspalveluja tarvitaan. Toivottavasti ei aivan vielä lähivuosina. Niin - ilmassa on mielestäni erittäin vahva syyllistämisen ilmapiiri. Tavallisia ihmisiä syyllistetään globaaleilla ongelmilla tyyliin: Että kehtaatte, hävetkää! On tämä kummaa aikaa kartakaikkiaan... .
Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin Mersun lämmitykseen. Olimme päättäneet lähteä käymään Haaparannalla ostoksilla.
Ajelimme Haaparannalle. Vähän oli liikennettä menomatkalla. Tie oli erittäin hyvässä kunnossa, tosin liukkaan tuntuinen ja oli kohtalainen tuuli, joka pöllytti lunta. Ilman lämpötila -3 ja tiepinta -8 Celsiusastetta. Oli mukava nähdä kromirikasterekkoja liikkeellä. Siirtyykö kuljetus rautateille tulevaisuudessa? Ken elää, hän näkee. Yhtä ankean näköinen tuo "Barents Center"-monttu! Murheellista!
Jälleen Haaparannalla perinteinen ICA MAXI- käynti. Hyllyssä oli "kaksipistekasi" janojuomaolutta. Sitä oli ostettava, se on edullista. Myös muut perinteiset ostoksemme tehtiin ja vähän uutta heräteostosta "makeannälkään".
Käynti Systembolagetissa eli Coop-rakennuksessa. Olihan se väljä ja sortimenttia oli kohta turhankin runsaasti. Sielläkin tuttuakin tutummat ostokset ja yksi heräteostos.
Tuttu käynti IKEA:ssa, vaimoni teki kolmen vartin lenkin ja minä istuskelin tuloaulan sohvalla.
En nähnyt tällä kerralla kuin yhden tutun kemiläispariskunnan. He menivät vauhdikkaasti sisään ja sieltä ulos. Huomasivat minut istuskelemassa sohvalla. Tervehdittiin.
Ajelimme "vihreässä aallossa" suoraan moottoritielle ja reippaasti Kemiin. Auto tuntui hiukan levottomalta. Syy paljastui kääntyessämme moottoritieltä Ajoksen/Veitsiluodon ramppiin. Tie oli aivan jäinen.
Ihan mukava pistäytyminen Haaparannalla taas kerran.
