Että mitäkö mietin? En sen kummempaa mutta voinhan kertoa/kirjoittaa, että päärakennuksemme olohuoneen takaseinä ja puolet sivuseinästä saivat uuden värin tänään.
Kävin loppuviikolla Hoskarin Sepon putiikista, PR-Sisustuksesta, Kemin keskustasta ostamassa "pussillisen" Tikkurilan valkoista ja yhden maalarinteippirullan. Muut työskentelyvälineet olivat jo aikaisemmin ostettuina, käytettyinä ja käyttökunnossa kotosalla.
Taulut pois seiniltä, huonekalut sivuun, tarpeelliset puhdistukset ja suojaukset/teippaukset ja eiku maalia pintaan... Perinteisesti minä hoidan suuret pinnat ja vaimoni tarkat työt - näin se meni tälläkin kerralla.
Whatsapp-viestit singahtelevat suomalaisten välillä tiuhaan. Ylen teettämässä kyselyssä pikaviestinpalvelu nousi suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi. Whatsappia kertoi käyttävänsä yli seitsemän kymmenestä vastaajasta, nuorista vielä useampi.
– Whatsapp korvaa tekstiviestejä. Toisaalta kommunikoimisessa on paljon samaa kuin esimerkiksi Facebookissa. Kuvien lähettäminen ja symbolien käyttäminen yhdistävät aika monia sosiaalisen median palveluita, mediatutkija Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta sanoo.
Käyttäjätietojen vuotamisen vuoksi kovan arvostelun kohteeksi joutunutta yhteisöpalvelu Facebookia ilmoitti käyttävänsä melkein yhtä suuri joukko, lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta. Kolmannelle sijalle tuli Instagram.
Yle Uutisgrafiikka
Ylen kyselyssä suurin ero naisten ja miesten välillä on kuvien jakopalvelun Instagramin käytössä. Se kerää naisia selvästi miehiä enemmän. Mediatutkija Johanna Sumiala uskoo, että yhtenä syynä voivat olla selfiet. Naiset ovat taiteessa ja muussa kulttuurissamme usein olleet katseiden kohteina.
– Nyt ihminen itse poseeraa itselleen ja kuvan jakamisen kautta myös muille. Voi miettiä, millä tavalla se liittyy visuaalisen kulttuurin historiaan ja sen sukupuolittuneisuuteen, Sumiala sanoo.
Vanhimmat ikäryhmät keskittyvät Ylen kyselyn mukaan Facebookiin ja Whatsappiin. Nuoret puolestaan käyttävät monia eri somepalveluita. Esimerkiksi Snapchat on selkeästi nuorten palvelu.
– Nuoria viehättää ajatus siitä, että viestit häviävät, se hetkellisyys.
Johanna Sumiala uskoo, että sen sijaan monille vanhemmille somen käyttäjille juuri viestien ja päivitysten jääminen talteen on tärkeää. Esimerkiksi Facebook rakentaa historiaa ja nostaa esiin muistoja.
Vain joka kymmenes on somen ulkopuolella
Ylen kyselytutkimuksessa vain noin yksi kymmenestä ilmoitti, ettei käytä sosiaalista mediaa lainkaan. Johanna Sumiala arvioi syiden vaihtelevan. Kaikilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta hankkia älypuhelinta, jotkut puolestaan kokevat somen viestintätavan vaikeaksi tai vieraaksi. Joillekin somesta irtautumisen syy saattaa on yksityisyyden suojelu ja kriittisyys sosiaalista mediaa kohtaan.
– Jos on tehnyt tällaisen valinnan, siinä pitää vähän ponnistella. Sosiaaliset verkostot rakentuvat tänä päivänä niin tyypillisesti näiden palveluiden ympärille, Johanna Sumiala sanoo.
Aktiivisimmat somettajat asuvat Ylen kyselyn mukaan Uudellamaalla. He ovat innokkaita käyttäjiä kaikissa kyselyssä mukana olleissa sosiaalisen median palveluissa.
Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta runsasta tuhatta suomalaista 26.–27. maaliskuuta. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Tutkimuksessa olivat mukana erikseen mainittuina Whatsapp, Facebook, Instagram, LinkedIn, Snapchat ja Twitter. Sosiaalisen median käytöllä tarkoitettiin, että käyttäjällä on oma profiili ja hän tuottaa, jakaa tai kommentoi sisältöä ainakin joskus. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Että mitäkö mietin? No sitä, että suomalainen sanonta: Aika tavaran kaupittee, pitää paikkansa. Olohuoneessamme ollut vanha, hyväkuntoinen puusohva, jonka aikanaan toimme Kemijokivarresta ja joka on saanut uuden värin kahteen kertaan, on tällä hetkellä menossa uuteen käyttöön. Tommi ja Kehuksen Niilo ovat sitä tätä kirjoittaessani viemässä moottorikelkan reessä Selkäsaareen Tommin ja Katariinan mökille.
Olipa mukava käväistä - ensimmäistä kertaa - SELKÄSAARI-YHDISTYS ry:n vuosikokouksessa keskiviikkona 04.04.2018 klo 18-20 Kemin Pruntsissa Kauppakatu 28. Puheenjohtaja Pirjo Myllyn mukaan paikalla oli väkeä enemmän kuin koskaan. Syy lienee se, että paikalla oli Kemin kaupungingeodeetti Paulus Rantajärvi - myös selkäsaarelaisia - kertomassa Selkäsaareen liittyvistä kehittämisasioista. Paikalla olleet yhdistyksen jäsenet intoutuivat aktiiviseen keskusteluun...
Niin - lisättäköön edelliseen, että kävimme ensimmäistä kertaa Pruntsissa. Ihan mielenkiintoinen rakennus, joka on kovassa käytössä. Toki olemme talosta ja sen aikaisemmista asukkaista lukeneet Kemin historiasta paljonkin.
Olipa mukava tavata alla olevan artikkelin henkilö ja vaihtaa muutama sana SELKÄSAARI-YHDISTYS ry:n kokouksessa keskiviikkona 04.04.2018 klo 18 Kemin Pruntsissa.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Postilaatikolle pääsee talvella jäätä pitkin vaikka hiihtäen ja kesällä veneellä. Kaikki laatikkoon jätetyt kirjeet ja kortit saavat erikoisleimat, jotka on suunniteltu Kemin Selkäsaarta varten.
Viestintävirastosta todetaan, että heidän tiedossaan ei ole toista yksityisen ylläpitämää postilaatikkoa. Kemin tapaus kuulostaa harvinaiselta myös Posti Groupissa.Riikka Rautiainen/ Yle
Kemin edustalla olevaan Selkäsaareen on pystytetty erikoinen postilaatikko. Tähän laatikkoon jätettyihin postilähetyksiin lyödään saaren omat erikoisleimat ennen kuin postit viedään tavallisen kirjepostin joukkoon.
Innokas postimerkkeilijä Matti Tuovinen pystytti postilaatikon mökkisaareen viime kesänä, ja se on avoinna nyt ensimmäistä talvea. Tämä merkitsee Tuoviselle postinhakureissua meren jään yli vähintään kerran viikossa.
– Täällä on käynyt kanoottimiehiä, geokätköilijöitä ja veneilijöitä, jotka ovat ajaneet saaren eteläpäähän ja kävelleet laatikolle. Liikkeellä on ollut myös leimakeräilijöitä. Kesän aikana saaresta on lähtenyt ehkä noin parisataa kuorta, kertoo Matti Tuovinen.
Postilaatikko on ollut toiminnassa viime kesästä lähtien ja palvelee nyt ensimmäistä talvea.Postilaatikko.
Viestintäviraston tiedossa ei ole toista yksityisen ylläpitämää postilaatikkoa. Kemin tapaus kuulostaa harvinaiselta myös Posti Groupissa.
– Minusta tämä on hyvin sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta. Pienessä saaressa, jossa ei ole postin jättömahdollisuutta, on löytynyt kansalainen, joka on ottanut asian hoitaakseen talkooperiaatteella, sanoo yhtiön tuotepäällikkö Petri Pohjolainen.
Pohjolainen korostaa, että Postin toimitusaikalupauksen ja kirjesalaisuuden piiriin lähetykset kuuluvat vasta siinä vaiheessa, kun ne on toimitettu Postille.
Selkäsaaressa oleva postilaatikko eroaa selvästi Postin kirjelaatikoista ja laatikon erityisyys tuodaan selvästi esille myös laatikkoon ja sitä suojaavaan taustalevyyn kiinnitetyillä teksteillä. Laatikon värikin kertoo, että se ei ole Postille kuuluva oranssi malli.
Ski post -leima koristaa kirjettä talvisin
Matti Tuovisen toiveena on, että saaressa liikkuvat mökkiläiset, hiihtäjät ja matkailijat jättäisivät postia laatikkoon. Harrastajien houkuttelemiseksi Tuovinen leimaa lähetykset saaren omilla erikoisleimoilla. Hän on suunnitellut leimat itse ja teettänyt tarvittavat välineet Helsingin leimasintehtaan pajassa.
– Leimassa on Selkäsaaren kuva ja siinä lukee Kemi. Kuoriin laitetaan oheisleima, joka on joko kesä- tai talvileima. Molemmissa kausileimoissa on myös koordinaatit, joilla tämän paikan löytää, sanoo Tuovinen.
Tuovinen leimaa kaikki Selkäsaareen jätetyt kirjeet ja kortit olosuhteiden mukaan joko saaressa tai kovien pakkasten aikaan kaupungissa, jossa homma hoituu lämpimissä tiloissa toisin kuin mökkioloissa saaressa.
Laatikkoon jätettävät lähetykset kulkevat mantereelle joko moottorikelkassa tai veneellä. Ainoan katkoksen tuo kelirikkokausi, jolloin saareen ei pääse.
Matti Tuovinen huolehtii Selkäsaaren postin tyhjentämisestä ja toimittaa kirjelähetykset eteenpäin.Riikka Rautiainen/ Yle
Talvella laatikolla on ollut hiljaista, mutta kevään hiihtokelit ovat lisänneet postitrafiikkiakin. Perämeren pohjoisosissa hiihtokausi kestää pitkälle huhtikuuta, joten laatikolle pääsee helposti kevätjäitä pitkin.
Saaressa toimivassa latukahvilassa laatikkoa pidetään hyvänä ideana ja siitä aiotaan kertoa eteenpäin myös tiskillä.
– Mainitsen kaikille kävijöille, että saaressa on tämmöinenkin mahdollisuus. Jos saisimme vielä postikortteja ja -merkkejä myyntiin, niin pannaan posti kulkemaan, naurahtaa kahvilassa talkoileva Ari Matikainen.
Että mitäkö mietin? En kummempia - no sen voi todeta, että aamulla Kemin Haukkarin Kainuunkadulla oli kaksi kauhakuormaajaa jyrsimässä tienpintaa. Aikamoisia palteita syntyi kadunvarteen ja tonttiliittymiin alta aikayksikön.
Satuin olemaan lumilapion kanssa ulkosalla ja aikeissa alkaa jääpalteita heittelemään hangenpäälle. Jälkimmäisen kuomaajan kuski ohjeisti minua:"Ajamme kahteen kertaan kadun läpi ja puhdistamme liittymät."
No hyvä niin ajattelin ja siirryin sisäpihalle ja sieltä sisälle.
Vajaan puolen tunnin päästä menin takaisin kadunvarteen. Pääliittymä oli jotakuinkin puhdas, mutta postilaatikon edessä aikamoiset mällit. Ilmeisesti kuski/kuskit olivat ottaneet varman päälle ettei postilaatikot hajoa. Toisen liittymän osalta oli toivomisen varaa, jouduin/pääsin lapiohommiin ihan kohtuullisessa määrin. Liekö puhdistusmitoitus yksi (1) liittymä per tontti...
Netissä on monenlaisia tavaranmyyntifoorumeja. Olen ollut välillisesti mukana eräässä myyntiprosessissa. Alunperin tuotteelle oli asetettu 120 euron myyntihinta. Tuote oli erinomaisessa kunnossa, lähes uuden veroinen. Uuden vastaavan tuotteen ostohinta lienee 500-700 euroa. Sittemmin tuotteen hintaa oli alennettu 95 euroon. Sitä oli kyselty puhelimessa. Lupasin mennä tuotetta näyttämään mahdolliselle ostajalle. Paikalle saapuin nuorimies uudenkarhealla maastoautolla, jonka perässä oli kuomullinen peräkärry. Kättelyt ja tuotetta katsomaan. Nuorimies sanoi ostavansa ja myymänsä netissä paljon. Ajattelin mielessäni, että nyt taitaa olla omalta osaltani peli menetetty. Nuorimies tutki tuotteen ja havaitsi hyväksi. Hän sanoi ostavansa sen vaimonsa vanhemmille. Hän sanoi varautuneensa 80 euron hintaan, jos minulla on antaa takaisin hänen seteleistään. Muutoin hänellä on valmiiksi 75 euroa, jos se riittää... Se oli taktisesti erinomainen veto, on pakko myöntää. Kerroin hänelle, että jos ajan kanssa tuotetta kaupiteltaisiin, hinta olisi kaksinkertainen, mutta nyt se on saatava liikkeelle. Sovimme hinnaksi 75 euroa. Toivottavasti minun ei tarvitse netin kautta myydä tai ostaa enää koskaan yhtään mitään, olen huono, suorastaan surkea netissä myyjä...
Tupakantumpin, muovipussin tai juomapullon heittäminen maahan ei tunnu välttämättä isolta asialta. Jos roskaajia on kuitenkin paljon, kertyy asiasta suuri ongelma. Yhden alumiinitölkin häviämiseen luonnossa voi mennä yllättävän pitkä aika.
Testaa alla olevan kyselyn avulla tietosi: Kuinka hyvin sinä tunnet eri tuotteiden maatumisajat?
Testin vuosimääritelmät ja perustelut vastauksille on määritellyt Helsingin yliopiston professori ja maaperätutkija Heikki Setälä.
Kuinka kauan kestää muovipullon maatuminen?
Kuinka kauan kestää, että koirankakkaa ei enää erota kesäaikaan maaperästä?
Milloin juomatölkki on hajonnut täysin maaperään?
Milloin purkkaa ei enää tunnista purkaksi?
Missä ajassa tupakka-aski (ilman suojamuovia) hajoaa?
Missä ajassa banaaninkuori maatuu?
Milloin tupakantumppi on hävinnyt täysin maaperästä?
Kuinka nopeasti paristo häviää luonnosta?
Kuinka nopeasti lasipurkki maatuu?
Milloin suklaalevyn folio on hävinnyt maaperästä kokonaan?
Tiputtelin eilen lumet päärakennuksemme päädyssä olevan uusvanhan ympärivuotisautomme MB 200 vm. 1998 AIP-164 päältä. Tänään aamupäivällä pistin auton lataukseen ja lämmitykseen. Käynnistin sen iltapäivällä ... Tarkistin pöytäkalenteristani, että olin ottanut auton liikennekäyttöön ja käynyt sen katsastamassa maanantaina 03.01.2018. Sinä päivänä toteuttamani pienen fiilistelylenkin jälkeen en ole ajanut sillä metriäkään. Joku teistä lukijoista saattaa ihmetellä, miksi olen "turhaan" maksanut lähes kolmelta kuukaudelta vakuutus- ja liikennemaksuja. Ajatukseni oli pitää autoa vara-autona ja toisaalta, jos joku ohikulkija olisi ollut siitä kiinnostunut, koeajo olisi välittömästi mahdollinen. No tuossahan tuo on edelleen lähtövalmiina. Auto, jolla on ajettu alle 140.000 km ja joka on viimeisen päälle huollettu joka vaiheessa. Me olemme autolle kolmas omistaja. Olen vähin hieronut siitä ja maastoautostamme, Land Rover Freelander vm. 2000 JER-15 kauppaa Kemin Wetterin tutun autokauppiaan kanssa - jo muutaman vuoden..
Niin - käväisin päivällä Kemin Citymarketissa ostamassa "pakolliset" tarjouskahvipaketit.
Uteliaisuuttani ajelin Kemin sisäsataman kautta ja...
Olihan väkeä liikkeellä! Autopaikat laajalla alueella täysin varattuina ja ihmiset merenjäällä.
Oli monenlaista liikkujaa, suurin osa näytti hiihtävän/kävelevän Selkäsaaren eteläkärjessä olevan majan/kotien suuntaan.
Oli myös "sekuvain" rannan tuntumassa kävelijää, pilkkijöitä, moottorikelkkailijoita, jäärata-autoilijoita, jne. ...
Mikä oli ollessa, sillä näin upeita ilmoja ei ole vuodessa/keväällä montakaan. Nautitaan!
