torstai 5. huhtikuuta 2018

Innokas keräilijä pystytti harvinaisen yksityispostilaatikon mökkisaarelle – "Sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta"

Olipa mukava tavata alla olevan artikkelin henkilö ja vaihtaa muutama sana SELKÄSAARI-YHDISTYS ry:n kokouksessa keskiviikkona 04.04.2018 klo 18 Kemin Pruntsissa.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Innokas keräilijä pystytti harvinaisen yksityispostilaatikon mökkisaarelle – "Sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta"

Postilaatikolle pääsee talvella jäätä pitkin vaikka hiihtäen ja kesällä veneellä. Kaikki laatikkoon jätetyt kirjeet ja kortit saavat erikoisleimat, jotka on suunniteltu Kemin Selkäsaarta varten.
Postilaatikot

Leimoja kirjekuoressa.
Viestintävirastosta todetaan, että heidän tiedossaan ei ole toista yksityisen ylläpitämää postilaatikkoa. Kemin tapaus kuulostaa harvinaiselta myös Posti Groupissa.Riikka Rautiainen/ Yle
Kemin edustalla olevaan Selkäsaareen on pystytetty erikoinen postilaatikko. Tähän laatikkoon jätettyihin postilähetyksiin lyödään saaren omat erikoisleimat ennen kuin postit viedään tavallisen kirjepostin joukkoon.
Innokas postimerkkeilijä Matti Tuovinen pystytti postilaatikon mökkisaareen viime kesänä, ja se on avoinna nyt ensimmäistä talvea. Tämä merkitsee Tuoviselle postinhakureissua meren jään yli vähintään kerran viikossa.
– Täällä on käynyt kanoottimiehiä, geokätköilijöitä ja veneilijöitä, jotka ovat ajaneet saaren eteläpäähän ja kävelleet laatikolle. Liikkeellä on ollut myös leimakeräilijöitä. Kesän aikana saaresta on lähtenyt ehkä noin parisataa kuorta, kertoo Matti Tuovinen.

Riikka Rautiainen/ Yle
Postilaatikko on ollut toiminnassa viime kesästä lähtien ja palvelee nyt ensimmäistä talvea.Postilaatikko.

Viestintäviraston tiedossa ei ole toista yksityisen ylläpitämää postilaatikkoa. Kemin tapaus kuulostaa harvinaiselta myös Posti Groupissa.
– Minusta tämä on hyvin sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta. Pienessä saaressa, jossa ei ole postin jättömahdollisuutta, on löytynyt kansalainen, joka on ottanut asian hoitaakseen talkooperiaatteella, sanoo yhtiön tuotepäällikkö Petri Pohjolainen.
Pohjolainen korostaa, että Postin toimitusaikalupauksen ja kirjesalaisuuden piiriin lähetykset kuuluvat vasta siinä vaiheessa, kun ne on toimitettu Postille.
Selkäsaaressa oleva postilaatikko eroaa selvästi Postin kirjelaatikoista ja laatikon erityisyys tuodaan selvästi esille myös laatikkoon ja sitä suojaavaan taustalevyyn kiinnitetyillä teksteillä. Laatikon värikin kertoo, että se ei ole Postille kuuluva oranssi malli.

Ski post -leima koristaa kirjettä talvisin

Matti Tuovisen toiveena on, että saaressa liikkuvat mökkiläiset, hiihtäjät ja matkailijat jättäisivät postia laatikkoon. Harrastajien houkuttelemiseksi Tuovinen leimaa lähetykset saaren omilla erikoisleimoilla. Hän on suunnitellut leimat itse ja teettänyt tarvittavat välineet Helsingin leimasintehtaan pajassa.
– Leimassa on Selkäsaaren kuva ja siinä lukee Kemi. Kuoriin laitetaan oheisleima, joka on joko kesä- tai talvileima. Molemmissa kausileimoissa on myös koordinaatit, joilla tämän paikan löytää, sanoo Tuovinen.
Tuovinen leimaa kaikki Selkäsaareen jätetyt kirjeet ja kortit olosuhteiden mukaan joko saaressa tai kovien pakkasten aikaan kaupungissa, jossa homma hoituu lämpimissä tiloissa toisin kuin mökkioloissa saaressa.
Laatikkoon jätettävät lähetykset kulkevat mantereelle joko moottorikelkassa tai veneellä. Ainoan katkoksen tuo kelirikkokausi, jolloin saareen ei pääse.

Postilaatikko rannassa.
Matti Tuovinen huolehtii Selkäsaaren postin tyhjentämisestä ja toimittaa kirjelähetykset eteenpäin.Riikka Rautiainen/ Yle

Talvella laatikolla on ollut hiljaista, mutta kevään hiihtokelit ovat lisänneet postitrafiikkiakin. Perämeren pohjoisosissa hiihtokausi kestää pitkälle huhtikuuta, joten laatikolle pääsee helposti kevätjäitä pitkin.
Saaressa toimivassa latukahvilassa laatikkoa pidetään hyvänä ideana ja siitä aiotaan kertoa eteenpäin myös tiskillä.
– Mainitsen kaikille kävijöille, että saaressa on tämmöinenkin mahdollisuus. Jos saisimme vielä postikortteja ja -merkkejä myyntiin, niin pannaan posti kulkemaan, naurahtaa kahvilassa talkoileva Ari Matikainen.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Tämän päivän Facebook-teksti...

Että mitäkö mietin? En kummempia - no sen voi todeta, että aamulla Kemin Haukkarin Kainuunkadulla oli kaksi kauhakuormaajaa jyrsimässä tienpintaa. Aikamoisia palteita syntyi kadunvarteen ja tonttiliittymiin
alta aikayksikön. 
Satuin olemaan lumilapion kanssa ulkosalla ja aikeissa alkaa jääpalteita heittelemään hangenpäälle. Jälkimmäisen kuomaajan kuski ohjeisti minua:"Ajamme kahteen kertaan kadun läpi ja puhdistamme liittymät."
No hyvä niin ajattelin ja siirryin sisäpihalle ja sieltä sisälle.
Vajaan puolen tunnin päästä menin takaisin kadunvarteen. Pääliittymä oli jotakuinkin puhdas, mutta postilaatikon edessä aikamoiset mällit. Ilmeisesti kuski/kuskit olivat ottaneet varman päälle ettei postilaatikot hajoa.
Toisen liittymän osalta oli toivomisen varaa, jouduin/pääsin lapiohommiin ihan kohtuullisessa määrin. Liekö puhdistusmitoitus yksi (1) liittymä per tontti...

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Kyllä! Olen huono, suorastaan surkea netissä myyjä...

Netissä on monenlaisia tavaranmyyntifoorumeja. Olen ollut välillisesti mukana eräässä myyntiprosessissa.
Alunperin tuotteelle oli asetettu 120 euron myyntihinta. Tuote oli erinomaisessa kunnossa, lähes uuden veroinen. Uuden vastaavan tuotteen ostohinta lienee 500-700 euroa.

Sittemmin tuotteen hintaa oli alennettu 95 euroon. Sitä oli kyselty puhelimessa. Lupasin mennä tuotetta näyttämään mahdolliselle ostajalle.
Paikalle saapuin nuorimies uudenkarhealla maastoautolla, jonka perässä oli kuomullinen peräkärry. Kättelyt ja tuotetta katsomaan. 
Nuorimies sanoi ostavansa ja myymänsä netissä paljon. Ajattelin mielessäni, että nyt taitaa olla omalta osaltani peli menetetty.
Nuorimies tutki tuotteen ja havaitsi hyväksi. Hän sanoi ostavansa sen vaimonsa vanhemmille. Hän sanoi varautuneensa 80 euron hintaan, jos minulla on antaa takaisin hänen seteleistään. Muutoin hänellä on valmiiksi 75 euroa, jos se riittää...

Se oli taktisesti erinomainen veto, on pakko myöntää. Kerroin hänelle, että jos ajan kanssa tuotetta kaupiteltaisiin, hinta olisi kaksinkertainen, mutta nyt se on saatava liikkeelle. Sovimme hinnaksi 75 euroa.

Toivottavasti minun ei tarvitse netin kautta myydä tai ostaa enää koskaan yhtään mitään, olen huono, suorastaan surkea netissä myyjä...

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Kuinka kauan maatuu juomatölkki tai tupakantumppi? Testaa taitosi!

Testasin - tunnustan, että sain heikon arvosanan...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kuinka kauan maatuu juomatölkki tai tupakantumppi? Testaa taitosi!

Keväällä lumen alta paljastuu usein suuri määrä roskaa. Tiedätkö sinä, kuinka kauan erilaisten tuotteiden maatuminen kestää?
Roskaaminen
Tölkin maatuminen
Henry Lämsä / Yle
Tupakantumpin, muovipussin tai juomapullon heittäminen maahan ei tunnu välttämättä isolta asialta. Jos roskaajia on kuitenkin paljon, kertyy asiasta suuri ongelma. Yhden alumiinitölkin häviämiseen luonnossa voi mennä yllättävän pitkä aika.
Testaa alla olevan kyselyn avulla tietosi: Kuinka hyvin sinä tunnet eri tuotteiden maatumisajat?
Testin vuosimääritelmät ja perustelut vastauksille on määritellyt Helsingin yliopiston professori ja maaperätutkija Heikki Setälä.

Kuinka kauan kestää muovipullon maatuminen?

Kuinka kauan kestää, että koirankakkaa ei enää erota kesäaikaan maaperästä?

Milloin juomatölkki on hajonnut täysin maaperään?

Milloin purkkaa ei enää tunnista purkaksi?

Missä ajassa tupakka-aski (ilman suojamuovia) hajoaa?

Missä ajassa banaaninkuori maatuu?

Milloin tupakantumppi on hävinnyt täysin maaperästä?

Kuinka nopeasti paristo häviää luonnosta?

Kuinka nopeasti lasipurkki maatuu?

Milloin suklaalevyn folio on hävinnyt maaperästä kokonaan?


Ajankohtaista autoasiaa...

Tiputtelin eilen lumet päärakennuksemme päädyssä olevan uusvanhan ympärivuotisautomme MB 200 vm. 1998 AIP-164 päältä. Tänään aamupäivällä pistin auton lataukseen ja lämmitykseen.
Käynnistin sen iltapäivällä ...

Tarkistin pöytäkalenteristani, että olin ottanut auton liikennekäyttöön ja käynyt sen katsastamassa maanantaina 03.01.2018.
Sinä päivänä toteuttamani pienen fiilistelylenkin jälkeen en ole ajanut sillä metriäkään. 

Joku teistä lukijoista saattaa ihmetellä, miksi olen "turhaan" maksanut lähes kolmelta kuukaudelta vakuutus- ja liikennemaksuja.
Ajatukseni oli pitää autoa vara-autona ja toisaalta, jos joku ohikulkija olisi ollut siitä kiinnostunut, koeajo olisi välittömästi mahdollinen. No tuossahan tuo on edelleen lähtövalmiina. 
Auto, jolla on ajettu alle 140.000 km ja joka on viimeisen päälle huollettu joka vaiheessa. Me olemme autolle kolmas omistaja. Olen vähin hieronut siitä ja maastoautostamme, Land Rover Freelander vm. 2000 JER-15 kauppaa Kemin Wetterin tutun autokauppiaan kanssa - jo muutaman vuoden..

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Eräs tämän päivän Facebook-tekstini...

Niin - käväisin päivällä Kemin Citymarketissa ostamassa "pakolliset" tarjouskahvipaketit.
Uteliaisuuttani ajelin Kemin sisäsataman kautta ja...
Olihan väkeä liikkeellä! Autopaikat laajalla alueella täysin varattuina ja ihmiset merenjäällä.
Oli monenlaista liikkujaa, suurin osa näytti hiihtävän/kävelevän Selkäsaaren eteläkärjessä olevan majan/kotien suuntaan.
Oli myös "sekuvain" rannan tuntumassa kävelijää, pilkkijöitä, moottorikelkkailijoita, jäärata-autoilijoita, jne. ...
Mikä oli ollessa, sillä näin upeita ilmoja ei ole vuodessa/keväällä montakaan. Nautitaan!

torstai 29. maaliskuuta 2018

Eräs tämän päivän Facebook-tekstini...

Että mitäkö mietin? No ainakin alla oleva kävi hetki sitten mielessä katsellessani, osittain poistaessani kännykästäni valokuvia mm. Selkäsaaresta. Tätä ilosanomaa on helppo jakaa...
Jos Sinulla on niin sanottua luppoaikaa, mene ihmeessä Kemin kaupungin erinomaisille kotisivuille ja siellä kohtaan karttapalvelut.

Suosittelen, että tutkit mm. Kemin edustalla olevan Selkäsaaren tonttikarttoja.

Selkäsaaressa on kaavoitettuja, hyväpuustoisia ja edullisia mökkitontteja.
Olen julkisestikin ihmetellyt jo yli kymmenen vuoden ajan, miten ihmeessä niitä ei revitä käsistä. Ei tarvitse ajaa satoja ruuhkakilometrejä luonnonrauhaa nauttiakseen. Ei tosiaan!
Ei tarvitse kuin ostaa Selkäsaaresta mökkitontti, tasoittaa mökinpaikka ja rakentaa esim. CLT-runkoinen mökki ja nauttia elämästä...
Kemin Matkailu Oy:llä on niin kova, nousujohteinen buumi menossa, että sielläkin varmaan huomataan kohta (jos ei ole jo huomattu) nuo erinomaiset mökkitontit ja niiden tulevaisuuden mahdollisuudet.
Niin - tämä ei ole mainos, vaan illankähmeessä julkiskirjoittelua...

Milloin oikeuden hakeminen muuttuu kostoksi? Missä menee ihmisen hirviöistämisen raja?

On tämä outoa aikaa! Maailma on pullollaan koulukiusattuja, työssä kaltoin kohdeltuja, seksuaalisesti häirittyjä, erilaisten toimintakulttuurien kyseenalaistajia, johtamistapojen arvostelijoita, jne. ...

Mielestäni on kysymys muoti-ilmiöistä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mielipide    |   Mielipide


Milloin oikeuden hakeminen muuttuu kostoksi? Missä menee ihmisen hirviöistämisen raja?

Käynnissä oleva #metoo-keskustelu tuntuu osin kohtuuttomalta.





UUTINEN Tukholman kaupunginteatterin entisen johtajan Benny Fredrikssonin itsemurhasta (HS Kulttuuri 21.3.) pysäytti. Missä menee syyttämisen ja jälkipyykin raja?

Fredrikssonin paneutuminen Ruotsin teatterikentän uudistamiseen näyttää olleen yhtä intohimoista kuin Aku Louhimiehen elokuvanteko Suomessa. Tarkoitus on pyhittänyt keinot. Fredrikssonia syytettiin muun muassa abortin vaatimisesta ehtona roolin saamiselle ja työolosuhteiden korjausehdotusten kuittaamisesta erottamisuhkauksilla. Johtamisen outouksia 16 vuoden ajalta puitiin julkisuudessa kolme kuukautta.

Lesken, Anne Sofie von Otterin lausunto Fredrikssonin itsemurhan jälkeen oli koruton: ”Perhe on murtunut rakkaan aviomiehen, isän ja isoisän poismenosta ja pyytää yksityisyytensä kunnioittamista.”

Itsekin tikun nokkaan vastikään nostettu Panu Rajala kirjoitti blogissaan20.3.: ”Ran­kistelua elokuva-alalla. Louhimiehen vuoro roikkua häpeähirressä ja raskaimman kautta. Tasa-arvon päivänä hänet lis­tittiin. Aikamoinen joukko naisia hänen menetelmiään on kokoontunut kynimään.”

Kuten Fredrikssonin myös Louhimiehen arvostelu perustuu toistakymmentä vuotta jatkuneen toimintakulttuurin kyseenalaistamiseen. Ihmisen perusoikeuksia loukkaavissa tilanteissa uhrien vastuun pohtiminen on herkkä asia. Silti on syytä kysyä: olisiko mielestään vääränlaisen johtamisen tai ohjauksen alaisuudessa olleet voineet herätä kunnioittamaan itsemääräämisoikeuttaan aikaisemmin, tilanteen ollessa päällä tai pian sen jälkeen? Ylittikö kunnian­himo ja tarve olla mukana omien rajojen kunnioituksen?

Ruotsalaiskirjailija Lena Andersson totesi haastattelussa (HS Kulttuuri 18.3.), että ”meillä kaikilla on taipumus leikata ­tarina niin, että se sopii omaan näkökantaamme”.

Mikä on täysi-ikäisen ihmisen mahdollisuus ja vastuu säilyttää subjektiutensa? Onko oikein alistua toistuvasti uhriksi, väärinkäytetyksi ja nujerretuksi? Onko tätä ratkaisua mahdollisuus katua tehokkaasti vuosien jälkeen? Onko kaikki #metoo-keskustelu arvokasta ja eteenpäin vievää? Milloin oikeuden hakeminen muuttuu kostoksi?

Ylen A-studiossa 19.3. toimittaja Kirsi Heikel sanoi, ettei tv-ohjelma ole mikään tuomio­istuin, mutta oli järjestänyt ­tilanteen sellaiseksi, että yksin puolustautuvaa Louhimiestä vastassa oli kolme syyttäjää.

Katarina Baerin kirjoituksessa ”Aku Louhimies nöyrtyi yhdessä päivässä” (HS Kulttuuri 21.3.) toimittaja tyrmäsi syytetyn katumisen ja uuden alun mahdollisuuden: ”Louhimies pyysi pyytämistään anteeksi suorassa tv-lähetyk­sessä. – – Jotta lumipallo ei lähtisi vyörymään, Louhimiehen kannattikin esiintyä viestintäkonsulttien opaskirjojen mukaisesti.”

Kun empatia loppuu, alkaa tyrannia. Uhreja on silloin liikaa – sekä rikospaikalla että kansantuomioistuimessa.

Pekka Gestrin

varatuomari, Tampere