KESKUSTALLA on virtahepo olohuoneessa, ja sen nimi on Paavo Väyrynen.
Tähän asti keskusta ei ole mahtanut asialle mitään, mutta nyt aktiiveilla alkaa tulla mitta täyteen.
”Kommentteja on tullut kentältä, että rajat ne on Paavollekin.”
Väyrynen on perustanut oman kansalaispuolueensa mutta ei ole suostunut eroamaan keskustasta, jonka kunniapuheenjohtaja hän on.
Presidentinvaaleissa Väyrynen sai suuremman kannatuksen kuin keskustan oma ehdokas Matti Vanhanen.
Vaalien jälkeen Väyrynen ilmoitti pyrkivänsä oman puolueensa kansanedustajaksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa.
HS SOITTI kaikille keskustan 20 piirin puheenjohtajalle. Osan mielestä Väyryseen on suhtauduttu tähän saakka liian varovaisesti. Useat katsovat, että nyt on aika saada Väyrynen ulos puolueesta.
”Ilman muuta jokin ratkaisu täytyy löytää, tai ainakin on tultava kovempaa kielenkäyttöä puolueen taholta. On sanottava suoraan, että hän ei ole tervetullut”, sanoo Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä.
Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Mari Kerola on samoilla linjoilla.
”Pitää jotenkin – en tiedä miten – tehdä selväksi, ettei meillä voi olla kahden puolueen jäsen. Ja piste. Siitä ei keskustella kenenkään kohdalla”, hän sanoo.
Jotkut piirijohtajat toivovat myös kunniapuheenjohtajan tittelin viemistä Väyryseltä, joka on tehnyt vuosikymmenten uran keskustan korkeissa tehtävissä.
”Jos on perustanut kilpailevan puolueen ja käy omaa entistä puoluettaan vastaan vaalikampanjaa, niin ei sellainen henkilö ole enää kunniapuheenjohtajan arvoinen”, sanoo Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki.
Sitä kysyttäessä monelta piirijohtajalta pääsee pitkä huokaus.
Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä ilmaisi jo viime syksynä, että Väyrysen pitäisi erota, koska keskusta ei salli kahden puolueen jäsenyyttä. Asia ei kuitenkaan ole edennyt.
Puolueesta ei voi sääntöjen mukaan erottaa noin vain, mutta Väyrysen oma paikallisyhdistys Keminmaan keskustaseura voisi sen tehdä. Väyrynen kuitenkin kontrolloi pientä yhdistystä.
Keskustan sääntöjen mukaan puoluevaltuusto voi myös erottaa koko jäsenyhdistyksen puoluehallituksen esityksestä. Tätä pohditaan nyt puolueessa.
Puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoo, että asia noussee keskusteluun seuraavassa puoluehallituksen kokouksessa helmikuun puolivälissä.
”Jäsenistöltä on tullut todella paljon palautetta, lukuisia sähköposteja, ja nyt tälle halutaan stoppi”, hän sanoo.
Erottamisesitystä ei välttämättä tule heti, mutta toimiin ollaan Ovaskan mukaan valmiita, jos kentällä on halua.
”Haluan kuulla, mitä jäsenistö ja piirien johtajat ovat mieltä. Ja jos he ovat sitä mieltä, että Väyrysen osalta pitää ryhtyä järeämpiin toimenpiteisiin, niin sitten aletaan – –. Se voi olla aina yhdistyksen erottamiseen asti.”
EROTTAMISEN kaltainen repivä ratkaisu olisi monen keskustalaisen mielestä huonompi kuin se, että Väyrynen itse tekisi johtopäätökset. Väyrysen oman piirin Peräpohjolan puheenjohtaja Pekka Pelttari kannustaa puoluejohtoa keskustelemaan Väyrysen kanssa.
”Viisain tapa olisi, että puoluejohto keskustelisi Väyrysen kanssa ja hän tekisi sen jälkeen oman ratkaisunsa”, hän sanoo.
”Kyllä hänen pitää itsensä ymmärtää tehdä myös johtopäätökset tästä tilanteesta. Miksi ihmeessä hän keskustan jäsenenä enää pyörii, jos hän haluaa tehdä kilpailevan puolueen”, sanoo myös Kainuun piirin puheenjohtaja Timo Korhonen.
Väyrynen ei kuitenkaan ole tähän mennessä tehnyt johtopäätöksiä. HS ei tavoittanut häntä kommentoimaan asiaa.
VAIKKA paine Väyrysen erottamiseksi kasvaa, osa puolueen aktiiveista elättelee yhä toivoa sovinnosta. Väyrynen, 71, on monille keskustalaisille legendaarinen hahmo, jonka nuoremmat piirijohtajat muistavat jo lapsuudestaan.
Esimerkiksi Helsingin piirin puheenjohtaja Antti Siika-aho ei halua, että Väyrystä ryhdyttäisiin suin päin erottamaan puolueesta.
”Toivo elää, että voi kun hän tulisi järkiinsä ja olisi taas osa meitä. Siinä on mukana kunnioitusta ja ripaus kaihoakin”, hän selittää.
POLITIIKAN tutkija Aini Linjakummun mukaan suhtautuminen Väyryseen on keskustalaisille vaikeaa tämän pitkän keskustauran vuoksi ja siksi, että riidat ovat Väyryselle polttoainetta.
”Vaikka keskustalaisille hän on kuin elefantti posliinikaupassa, sitä ei olla huomaavinaankaan, koska hän saa vain lisähappea siitä, että häntä vastustetaan”, Lapin yliopistossa työskentelevä Linjakumpu sanoo.
Lisäksi Väyrysen kannatus on yhä varsin laajaa. Presidentinvaaleissa Väyrynen tuli neljänneksi. Hän sai äänistä 6,2 prosenttia, kun keskustan ehdokas Vanhanen sai tyytyä 4,1:een. Linjakumpu huomauttaa myös, että Väyrysen kannatus eri puolilla Suomea on melko tasaista, tasaisempaa kuin Vanhasella.
VAALIKAMPANJASSAAN Väyrynen arvosteli maahanmuuttoa, EU:ta ja euroa.
Keskustalaiset korostavat kuin yhdestä suusta, että presidentinvaaleissa Väyrynen kalasteli enemmän perussuomalaisten Laura Huhtasaarenapajilla, ei niinkään Vanhasen vesillä.
Linjakumpu arvioi silti, että Väyrysen kannattajissa oli myös keskustalaisia: sekä Väyrysen vanhoja kannattajia että sellaisia keskustalaisia, joiden mielestä puolueen nykylinja on väärä.
Niinpä keskustan on oltava varovainen, jos se aikoo ryhtyä toimiin. Vaarana on, että samalla joidenkin keskustalaisten tunteet kolhiintuvat.
”Eivät kaikki keskustalaiset ole kovin EU-myönteisiä tai uusliberaalin talouspolitiikan kannattajia – tai tietynlaisen pakolaispolitiikan kannattajia. Väyrynen hengittää sellaista ilmaa, jota myös monet keskustan kannattajat hengittävät”, Linjakumpu sanoo.
- Paavo VäyrynenSeuraa
- Suomen KeskustaSeuraa
- PolitiikkaSeuraa
- PuolueetSeuraa
- Elina KervinenSeuraa
- Minna NalbantogluSeuraa
