Selailen tietokoneeni muistista silloin tällöin vanhoja tekstejäni, joita on paljon. Alla oleva teksti on yli kymmenen vuoden takaa. Se muistaakseni julkaistiin ihan ison kuvan kanssa silloin vielä voimissaan olleessa Pohjolan Sanomissa. Kemijärvi on kokenut kovia, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että pohjoisen puulle on yhä enemmän käyttöä jalostettavaksi kiinalaisrahoituksella - hyvä niin... KEMIJÄRVI
ELÄÄ...
Lueskelin,
niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut kirjailija Veikko Huovisen
Puukansan tarinan. Kirja antoi ajattelemisen aihetta.
Se
toi esiin muun ohessa elämän satunnaisuuden ja sen, miten vähästä
kaikki on kiinni ja että kaikella, aivan kaikella on
syy-seuraus-suhteensa. Me emme omassa toiminnassamme tee mitään,
mikä ei jossain vaiheessa putkahda esiin tavalla tai toisella.
Suomalainen
sanonta: ”Perästä kuuluu!” sanoi torventekijä, on kiistaton
tosiasia.
Kirjaa
lukiessani vahvistui myös se, että – tämä on puhtaasti
henkilökohtainen tulkintani arvostetun kirjailijan teoksesta –
kaikki elämässä on loppujen lopuksi puhdasta sattumaa...
Puukansan
tarina on lukemisen arvoinen kirja, varsinkin nykyisinä
globalisaation aikoina kaiken maailman Greenpeace-hörhöjen
pöllähtäessä pörräillemään banderolleineen sekoilemaan
pohjoisille kotikulmillemme. Hämmentämään käsityksiämme, mikä
juuri meille on oikein ja oikeutettua.
Viime
aikoina on puhuttu paljon pohjoisen, oikeastaan aivan pohjoisen Lapin
metsistä ja niiden moninaiskäytöstä. Niihin me emme tarvitse
ulkopuolisia saarnamiehiä.
Stora
Enso Oyj on em. toimintatahojen pelossa suuressa viisaudessaan –
lue: käsittämättömän typerässä
globalisaatiokavartaalitalousahneudessaan päättänyt lopettaa
tuottavan, maailman pohjoisimman sellutehtaan toiminnan Kemijärvellä.
Järjetöntä!
Asiaan
on saatava järkevä muutos: Edellä mainituille päättäjille on
hahmoteltava kunniallinen perääntymistie, jotta he, siis päätökseen
osallistuneen suomalaiset päättäjät voivat säilyttää kasvonsa
ja elää edelleen normaalia elämää Suomi nimisessä
puunjalostusmaassa.
Vaihtoehtomalleja
on useita:
+
em. päättäjille valkenee/kirkastuu, että niin sanotussa pitkässä
juoksussa on edullista valmistaa hyvälaatuista havupuusellua
kohtuullisella voitolla edelleen Kemijärvellä tai…
+
em. päättäjille valkenee/kirkastuu, että pohjoisen puut eivät
ole korvamerkittyjä ja ne erittäin suurella todennäköisyydellä
ohjautuvat pääasiassa muualle kuin Stora Enson tehtaille tai…
+
mikäli em. tyyppistä valkenemista/kirkastumista ei kuitenkaan
tapahdu, niin lisämausteina olevien Venäjän puutullikorotusten
pelossa Kemijärven sellutehdas on kaikesta huolimatta edullista
myydä kunnon kvartaalikapitalistin elkein turvaten Itä-Lapin
työpaikkoja ulkopuoliselle toimijalle, jonka kanssa tehdään
pitkäaikainen sellutoimitussopimus tai…
Äärimmäisenä
vaihtoehtona tehdään maailmanhistoriaa, niin kuin tehtiin aikanaan
Verlan ruukkikylässä Jaalassa Pohjois-Kymenlaaksossa.
Verla
lopetettiin luontevan inhimillisesti. Kun viimeisetkin vanhat
työntekijät olivat tulleet eläkeikään tai siirtyneet muualle,
koneet pysäytettiin ja ovet suljettiin 18.7.1964.
Nykyisin
Verla toimii metsäteollisuuden tehdasmuseona, johon kuuluu entinen
puuhiomo ja pahvitehdas, voimalaitokset ja työntekijöiden
asuntoja. Verla hyväksyttiin UNESCON maailmanperintöluetteloon
vuonna 1996 ja on erittäin suosittu vierailukohde, turistinähtävyys.
Kyllähän
siinä olisi hyvin markkinoituna jo kaiken nähneille
globalisaatioturisteille ihmettelemistä: Toimintakykyinen, siisti
sulfaattisellutehdas napapiirin pohjoispuolella yöttömässä yössä
tuottamattomassa työssä…
Ehdotus-
ja pohdiskeluterveisin
Aki
Pyykkö
Kemi
Ps.
Kemijärven
suuri poika, Kari Väänänen vääntänee aiheesta kunnon
dokumenttielokuvan aikanaan. Se olisi järjettömyyden ja ahneuden
huippuna globaalinen menestys, varmaan Oscar-tasoa…
Katselimme hetki sitten Ylen Areenalta elokuvan Viimeiset mitalit. Erinomaisia näyttelijäsuorituksia ja mielenkiintoinen aihe. Pohdiskelimme elokuvan katsottuamme, kunpa mahdollisimman moni ikääntyneistä ihmisistä pystyisi elämään ilman vihaa ja katkeruutta - pettymystenkin keskellä...
Viimeiset mitalit
1 h 17 min
11 kk 28 pv
4986 katselua
Elokuva 90-vuotiaista kaksostytöistä ja heidän yhteisestä nuoruuden rakastetustaan. Sisko Istanmäen romaaniin perustuva kertomus häijystä Hetasta ja kiltistä Selmasta ja Punakorvasta, joka joutuu heidän väliinsä. (2000)
Rooleissa: Birgitta Ulfsson (Hetta), Seela Sella (Selma), Ville-Veikko Salminen (Punakorva), Ossi Ahlapuro (Hettan poika), Tuula Nyman (Hettan miniä), Eeva-Maija Haukinen (vanhainkodin johtajatar), Kaarina Hazard (hoitaja), Mats Långbacka (enkeli), Voitto Nurmi (pappi), Eeva-Liisa Haimelin (diakonissa), Harriet Abrahamsson (Hetta nuorena), Kolina Seppälä (Selma nuorena), Mikko Rantaniva (Punakorva nuorena). Käsikirjoittaja: Pirjo Toikka. Ohjaaja: Heidi Köngäs. Perustuu Sisko Istanmäen romaaniin Viimeiset mitalit.
Nyt se sitten alkoi... Niin että mikä alkoi? Pipareiden leipominen, joka yleensä on toteutettu Itsenäisyyspäivän aikoihin, mutta nyt päätimme aikaistaa prosessin. Päärooli tässä on aina ollut vaimollani, mutta minullekin on vuosien saatossa muotoutunut myös tärkeä tehtävä - paistaminen = oikeaan värisävyyn taikinan saattaminen. Se ei olekaan ihan turhanpäiväinen homma, sillä katsekontakti uuniin, pellillä oleviin taikinanpaloihin > sittemmin pipareihin tietyssä kriittisessä vaiheessa on tärkeä. Se on - hiukan liioitellusti kirjoitettuna - sekunneista kiinni... Täydennän tekstiä iltapäivällä. Homma hoidettu! Tämän puolesta Joulu saa taas tulla. Tätä kirjoittaessani aikaisesta reagoinnista tulee mieleen usein esiin tuomani, entisen TV-kuuluttajan Arvi Lindin mainostaman Tirilän palokunnan nopeus > se oli palopaikalla ennen kuin palaa...
Meri-Lapin kunnat ovat tehneet historiallisen päätöksen ollen yhtenäisenä liikkeessä. Facebook-foorumilla joku mainitsi, että edellisen kerran kun Tornion Röyttään väännettiin jaloterästehdasta. Päätöksen jälkeen on ollut lähinnä Rovaniemen suunnalta itku ja hammasten kiristys. On annettu ymmärtää myös äänestyksessä vähemmistöön jääneiden - pääasiassa Vasemmistoliiton kuntapäättäjien - taholta, että tämä tulee vielä kalliiksi. Yltiöpäisimmät ovat myös virittelemässä monenlaisia juridisia ongelmia. "Mehiläisen pistokset" koettiin ylitsepääsemättömiksi uhkiksi lähitulevaisuudessa. Totta, eihän tämä ollut helppo päätös, mutta tässä vaiheessa se oli välttämätön. Tässä päätöksessä jos missä mentiin ihmiset = merilappilaisten palvelut edellä! Aivan varmasti Meri-Lapin kuntia kuunnellaan/arvostetaan tästä eteenpäin aivan tähän astista herkemmällä korvalla Lapissa mutta myös valtiovallan taholta. Maakuntauudistus ja sote ovat vielä raakileita. Särmiä joudutaan taatusti hiomaan ja se on hyvä se...
Kerrankin Meri-Lapin kunnat näyttivät yksituumaisuutensa. Liiallisesta Rovaniemi-keskeisyydestä ja ylimielisyydestä tuli mitta täyteen.
Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:
Pitkään jatkunut vääntö Lapin sairaaloiden kesken johti lopulta yksityistämiseen – "Ei tämä minusta ole mikään kapina"
Sote-yhteisyrityksen saama huomio ja arvostelu ihmetyttää paikallisia. Mallia on esitelty myös kansanedustajille ja ministerille. Kiinnostus heräsi vasta kun päätös meni läpi.
Koko Suomen katse kääntyi tällä viikolla Perämeren pohjukkaan. Suurten teollisuuslaitosten ja Lapin kahden sataman kunnat tekivät jotain, mikä suututti valtakunnan tasolla poliitikkoja, ministeri Saarikkoa ja pääministeriä myöten.
Alueen kuntien valtuutetut äänestivät maanataina sote-yhteisyrityksen perustamisen puolesta. Yhteisyritysmallissa Meri-Lapin kunnat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio perustavat yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Yhteisyritysratkaisulla Meri-Lapin kunnat haluavat turvata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut, jotka uhkasivat siirtyä monilta osin yli 100 kilometrin päähän Rovaniemelle sote- ja maakuntauudistuksessa. Maakuntamallissa Kemin sairaalaa olisi riisuttu ankaralla kädellä.
Alueella on pelko, että maakuntamallissa Kemiin ja lähikuntiin jäisi vain terveyskeskustasoiset palvelut. Maakuntamallissa laajan päivystyksen sairaala olisi vain Rovaniemellä. Neuvottelut sairaaloiden työnjaosta eivät ole edenneet.
Viimeinenkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunta Tervola(siirryt toiseen palveluun) antoi suostumuksensa yhteisyrityksen peustamiselle torstaina. Sairaanhoitopiirin kuudesta jäsenkunnasta Ylitornio antoi suostumuksensa maanantaina.
Meri-Lapin päätöksestä on puhuttu Meri-Lapin tautina ja kapinana. Pääministeri Juha Sipilä kuvaili, että Kemi-Tornion seudun yksityistämissopimuksen tekijät ovat käyttäneet laissa olevaa porsaanreikää.
Paikalliset sote-valmistelijat eivät odottaneet päätöksestä näin isoa ryöpytystä. Maakunnassa sote-valmisteluita on tehty jo pitkään ja myös Länsi-Pohjassa jo useita vuosia.
– Ei tämä minusta ole mikään kapina. Jos pystyy kiihkottomasti keskustelemaan siitä, mikä tämä malli on ja miten sitä voisi soveltaa muuallakin, niin päästäisiin eteenpäin koko Lapissa. On tullut palautetta ja myös kannustusta eri puolilta Suomea tästä tilanteessa, missä olemme, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag.
Sonntag sanoo, että päätös ei ole ollut helppo. Päättäjänä hän on halunnut ajatella alueen ihmisiä, ei niinkään hallintoa tai valtaa. Hän myös ihmettelee sitä, että keskustelu on kääntynyt ihmisten sijasta rahaan.
– Ihmisten työpaikat ja palvelut ja se, ettei meidän alueen elinvoimaa horjuteta, on ykkösasia, Sonntag sanoo.
Mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään.
TOMMI LEPOJÄRVI
Lapin maakunnan tilanne ei ole ollut helppo tähänkään asti. Meri-Lapin kuntapäättäjien maanantainen päätös perustaa sote-yhteisyritys 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa sai aikaan melkoisesti reaktioita. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoi aiemmin Ylelle, että Meri-Lapin päätös on vahva tahdonilmaus Meri-Lapilta eriytymisestä.
Yllättyneisyyden määrä ihmetyttää
Suunnitelma on kuitenkin ollut tiedossa maakunnan sote-valmistelussa jo hyvän tovin. Asiaa on Länsi-Pohjan soten ohjausryhmän toimesta esitelty aktiivisesti ja se on huomioitu yhtenä vaihtoehtona.
Lapin liiton Sote-Savotan entinen projektinjohtaja ja Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi tuo esille Facebook päivityksessään(siirryt toiseen palveluun)kansanedustajien välinpitämättömyyttä tilaisuuksissa, missä Lapin tilanteesta on avattu keskustelua.
– Muut asiantuntijat olivat erittäin kiinnostuneita vaihtamaan ajatuksia, mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään, Lepojärvi kirjoittaa.
Lepojärvi ihmettelee yllättyneisyyden määrää yhteisyrityspäätöksessä. Sote-kentässä on hänen mukaansa Länsi-Pohjan kehittämän mallin kaltaisia sopimuksia nähty ennenkin. Kantaa ovat ottaneet kansanedustajat(siirryt toiseen palveluun) ja esittäneet huolensa, että osa veronmaksajien verorahoista menee sijoittajille.
Meri-Lapin yhteisyrityksen kotipaikaksi on merkitty Kemi ja se verotetaan Suomeen.
Länsi-Pohjan keskussairaalaa ollaan siirtämässä Mehiläisen ja kuntien perustamalle yhteisyritykselle.Minna Aula / Yle
Maakunnan rahat valuisivat Ouluun ilman Kemin sairaalaa
Maakunnan rajoille tulee uusi merkitys maakunnan soten myötä. Naapurimaakunnista tulee kilpailijoita ja tämä näkyy varmasti varsinkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan välillä. Oulu on Meri-Lapista katsoen yhtä lähellä tai kaukana kuin Rovaniemi, reilun sadan kilometrin päässä Kemi-Tornion alueelta. Sote-valmistelujen konsulttiyritys KPMG Oy:n laskemissa on arvioitu, että Länsi-Pohjan tulppausvaikutus Oulun suuntaan on suuri. Eli asiakkaat menisivät palveluiden puutteesta Ouluun huomattavasti todennäköisemmin kuin Rovaniemelle.
– Vaikutus on isompi kuin säästöt yhteen sairaalaan keskittämisestä Lapissa, sanoo Länsi-Pohjan sote-projektin johtaja Seija Parviainen.
Lepojärven mukaan yhteisyrityksestä voi olla maakunnalle taloudellista hyötyä.
– Ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksessä Kemissä olevan sairaalan tulppausvaikutuksen Oulun suuntaan on laskettu olevan 2–2,5 kertaa suuremmat kuin kaiken keskeisimmän erikoissairaanhoidon keskittämisen Rovaniemelle. Kemin sairaalan tulppausvaikutus on Lapin syrjäisten ja vähäväkisten seutujen etu, vaikka toisin väitetään. Maakunta ampuu omaan jalkaansa, kun ei tätä tosiasiaa halua tunnustaa, Lepojärvi kirjoittaa.
Minna Aula / Yle
Lappi ei mahtunut sote-muottiin
Ylen politiikan toimittaja nostaa analyysissään esille Lapin maakunnan sisäisen eripuran. Esimerkiksi perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko yritti avata keskustelua Lappiin viime hetkillä, ennen valtuustojen päätöksiä. Se ei kuitenkaan onnistunut.
Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Kaikista pienin. Länsi-Pohjan sote-neuvottelijat moittivat Rovaniemen roolittomuutta viimeisimmissä keskusteluissa. On tulkittu, että neuvotteluhalua Länsi-Pohjan kanssa ei ole ollut, vaan keskittäminen Rovaniemelle on koettu itsestäänselväksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi.
– Lapin sairaanhoitopiiri on vahvoilla. Sille on suotu se asema, että se on laajan päivystyksen yksikkö ja heidän ei tavallaan tarvitse tehdä mitään työnjaon edistämiseksi. Eivätkä he ole tehneetkään enää pitkiin aikoihin. He ovat ykskantaan ilmoittaneet, että mitään päällekkäisiä toimintoja ei saisi olla Kemissä, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja kemiläinen Ritva Sonntag.
Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista.
RITVA SONNTAG
Sonntag harmittelee sitä, että tilanne nähdään vastakkainasetteluna Lapissa.
– Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista, Sonntag jatkaa.
Sote-yhteisyrityksen osakkaaksi siirtyy aikanaan maakunta. Paljon on puhuttu Mehiläisen kanssa 15 vuodeksi solmittavan sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen sanktiosta, joka on varsin suuri.
Sanktiolla halutaan estää sopimuksen purkaminen ja varmistaa palveluiden pysyminen Länsi-Pohjassa. Parviainen näkee sote-yhteisyrityksessä paljon mahdollisuuksia. Uhkakuvien sijaan voisi miettiä, miten palvelua voisi hyödyntää muuallakin.
– Uskomme vahvasti tämän toimintakonseptin mahdollisuuksiin. Voisimme olla alueella pilottina ja kehittää mallia, siitä voisi olla oppimista muillekin, Parviainen toteaa.
Perjantaina sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa tehtiin perjantaina hankintapäätös. Kokous kesti useita tunteja. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta äänin 3–2.
Kyllä! Kertakaikkiaan erinomainen kokous oli tänään torstaina Kemissä 16.11.2017 klo 18.30- 2015. Että mikä kokous? Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous oli tänään toimitilassamme Vinssissä Meripuistokatu 16 5. kerros. Olen ollut pitkään yhdistyksen toiminnassa mukana. Kukaties liiankin pitkään mutta... Tänään oli paikalla uusia ns. tulevaisuuden tähtiä, nuoria insinöörejä, joita olemme tavanneet tilaisuuksissamme ja psyykanneet tulemaan aktiivitoimintaan mukaan. Insinööriliiton Pohjois-Suomen piiriin asiamies Mikko Sormunen kertoi syyskokousasioiden ohessa raakaa edunvanvonta-asiaa, toteutuneista palkkaratkaisuista. Ensimmäistä kertaa yhdistyksen hallitus on lukumäärältään pitkästä aikaa ensi vuonna maksimissaan - hyvä niin. Itse jatkan hallituksessa 2018-2019. Tästä on hyvä jatkaa...
Venäjän toteuttama Krimin valtaaminen 2014 ja osallistuminen Itä-Ukrainan meneillään olevaan sotaan pisti Euroopan uuteen asentoon, "valmiustilaan", siitä ei ole kahta sanaa.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka | HS-analyysi
Sotilasliitto Nato valmistautuu Euroopassa käytävään suursotaan – nyt valmistellaan kahta esikuntaa, joiden tarkoitus on saada nopeasti ja paljon sotakalustoa rintamalle
Suomi riensi innokkaana tukemaan Hollannin ajamaa uutta EU-hanketta karsia pullonkauloja sotilaallisilta kuljetuksilta. Naton pääsihteerin Stoltenbergin mukaan ”sotilaallisesta liikkuvuudesta voi tulla Naton ja EU:n yhteistyön todellinen lippulaiva”.
SOTILASLIITTO Nato on pannut kaksipäiväisessä puolustusministerien kokouksessaan vireille hankkeen, jolla pyritään valmistautumaan mahdolliseen Euroopassa käytävään suursotaan. Tämä tarkoittaa, että sotilasliitto laajentaa katsettaan Itämeren alueesta entistä enemmän koko Eurooppaa koskevaksi.
Nato alkaa valmistella kahta uutta esikuntaa, joista toinen keskittyy Euroopan ja Yhdysvaltain välisen meriyhteyden turvaamiseen ja toinen Euroopan sisäiseen logistiikkaan. Tarkoituksena on saada nopeasti ja paljon sotakalustoa potentiaaliselle rintamalle, jota ei nimeltä mainita, mutta joka liittyy kaikkein todennäköisimmin Venäjään.
Uusilla esikunnilla Nato kääntää henkisiä kellojaan, sillä komentorakennetta ei ole uudistettu näin paljoa vuosikymmeniin. Kylmän sodan aikana sotilasliitolla oli 33 esikuntaa, joissa palveli 22 000 sotilasta, mutta sittemmin rakennelma on kutistunut nykyiseen seitsemään esikuntaan ja noin 6 800 sotilaaseen.
”Naton pelote ja puolustus ei kohdistu mihinkään tiettyyn maahan.– – – Tämän sanottuani, olemme nähneet entistä määrätietoisemman Venäjän, joka on useiden vuosien ajan sijoittanut voimakkaasti sotilaallisiin valmiuksiinsa”, totesi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskiviikkona perustellessaan uusien esikuntien tarvetta.
ESIKUNTIEN sijainnista ei ole tehty päätöksiä, sillä nyt ollaan vasta valmisteluvaiheessa ja asiat tarkentuvat ensi kevääseen mennessä. Diplomaattilähteiden mukaan merikuljetuksiin ja niiden turvaamiseen keskittyvä ”Atlantin esikunta” saatetaan sijoittaa Yhdysvaltoihin, millä yritettäisiin sitouttaa oikukkaan presidentti Donald Trumpin hallintoa tiiviimmin Nato-yhteistyöhön.
Joukkojen ja sotakaluston liikuttamiseen keskittyvä esikunta taas saatetaan sijoittaa Saksaan. Se olisi maantieteellisesti järkevä sijainti ja lisäisi entisestään Saksan painoarvoa. Saksa on raskaan historiansa vuoksi ollut aiemmin varovainen sotilaallisissa yhteistyöhankkeissa.
Nato päätti kesän 2016 huippukokouksessaan Varsovassa neljän –noin tuhannen Nato-sotilaan vahvuisen – taisteluosaston sijoittamisesta Baltian maihin ja Puolaan. Saksa johtaa Liettuaan sijoitettua pataljoonaa.
LOGISTIIKKAAN keskittyvää esikuntaa perustellaan sillä, että Naton eurooppalaiset jäsenmaat – joista 22 kuuluu myös Euroopan unioniin – ovat päästäneet infrastruktuurinsa tai lupajärjestelynsä repsahtamaan ainakin sodankäynnin näkökulmasta.
Koska Nato ei rakenna teitä eikä siltoja, sotilasliitto pyrkii patistamaan Euroopan unionia ja sen jäsenmaita hommiin. Stoltenbergin mukaan ”sotilaallisesta liikkuvuudesta voi tulla Naton ja EU:n yhteistyön todellinen lippulaiva”.
Naton mukaan joidenkin jäsenmaiden tulee esimerkiksi vahvistaa siltojaan ja parantaa tieyhteyksiään, jotta kaikki raskas kalusto saadaan kuljetettua nopeasti ja mahdollisimman vähällä byrokratialla oikeisiin asemiin.
Nämä suunnitelmat ovat enemmän kuin mieleen Suomelle, joka on on ilmoittanut halustaan osallistua Hollannin esittämään EU-hankkeeseen vähentää sotilaskuljetusten rajabyrokratiaa ja hävittää logistisia pullonkauloja jäsenmaiden väliltä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) totesi torstaina Brysselissä, että Suomen huoltovarmuus paranisi, jos tiettyjä ”juridisia ja byrokraattisia sudenkuoppia” saataisiin karsittua. Hänen mukaansa Suomessa ei sen sijaan ole huolia esimerkiksi tieverkon suhteen mahdollisen sodan syttyessä.
”Kyllä Suomi on tunnistanut omat tarpeensa ja sitä mukaan mitoittanut tiestönsä ennen tätä, että meillä ei varmasti tämän tyyppisiä ongelmia ole”, Niinistö sanoi.
Hänen mukaansa Krimin valtaaminen 2014 sai Naton havahtumaan siihen, miten erilaisia käytäntöjä on, kun puhutaan rajat ylittävästä sotilasyhteistyöstä.
”Jopa Nato-maiden välillä on huomattavan erilaista lainsäädäntöä.”
EU- ja Nato-käytävillä käytetään nyt toiveikkaasti termiä ”sotilaallinen Schengen”, jolla viitataan rajoituksettomaan liikkumiseen EU-alueella.
Hollannin ajama ja Suomen tukema EU-hanke liittyy niin sanottuun pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY), jonka yksi lähtölaukaus nähdään ensi viikon maanantaina. Silloin ulkoministereiden kokouksessa Suomi ja yli 20 muutakin EU-maata ilmoittavat halustaan osallistua PRY:hyn.
Sen puitteissa on esitetty jo yli 40 erilaista yhteistyöhanketta, joihin maat saavat halutessaan osallistua. Niinistön mukaan Suomea kiinnostaa esimerkiksi satelliittiyhteistyö ja kyberturvallisuushankkeet, mutta hänen mukaansa ”kyse ei ole kovasta turvallisuudesta vaan täydentävästä toiminnasta”.
Suomelle PRY ja muut EU:n puolustusyhteistyön projektit ovat tärkeitä, koska maa ei kuulu Natoon eikä kansa ilmaise halua siihen liittymiseen. Vain 22 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, HS:n äskettäin teettämä kysely kertoo.
EU:n ja Naton lisääntyvä yhteistyö tarjoaa Suomelle uusia portteja päästä mukaan Nato-hankkeisiin, minkä lisäksi Naton toimintaan osallistutaan rauhankumppanuusohjelman kautta. Suomen ministerit saavat silloin tällöin kutsuja joihinkin Nato-tapaamisten osioihin, mutta esimerkiksi keskiviikon kokous pidettiin Nato-jäsenten kesken.
”Kunhan seuraan katseella, ne ovat Nato-maiden asioita. Suomella ei ole siihen mitään sanottavaa”, Niinistö kommentoi mietteitään siitä, millaisia ajatuksia Naton päätökset uusien esikuntien perustamisesta herättävät.
Niinistö osallistui kokouksen osaan, jossa puhuttiin terroristijärjestö Isisin vastaisesta taistelusta ja Afganistanin operaatiosta.
NATON puolustusministerit päättivät keskiviikkona myös yhteisen kybersodankäynnin operaatiokeskuksen perustamisesta. Stoltenberg ei kertonut, mihin keskus sijoitetaan, mutta hänen mukaansa aikeena on juottaa 29-jäsenisen liiton kansalliset kybervalmiudet Naton operaatioiden palvelukseen.
Esikunnat ja kyberkeskus ovat suurimmat remontit sen jälkeen kun Nato lujitti Baltian puolustusta. Mikäli suunnittelutyö valmistuu ajallaan, esikunnista saatetaan tehdä päätös ensi kesänä pidettävässä Brysselin huippukokouksessa.
Natossa valtionjohtajien huippukokouksia pidetään yleensä kahden vuoden välein. Niiden välissä puolustus- ja ulkoministerit pitävät kokouksia, joissa seurataan edellisten huippukokouksien päätösten toteutumista ja valmistellaan tulevia suurempia päätöksiä.
NATOSSA ja sen tärkeimmässä jäsenmaassa Yhdysvalloissa kannetaan huolta Venäjän aggressiivisesta käytöksestä. Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden mukaan syyskuun Zapad-suursotaharjoitukseen osallistui huomattavasti paljon enemmän sotilaita kuin mitä Venäjä ilmoitti: Venäjä puhui alle 13 000 sotilaasta.
Länsilähteiden mukaan jopa sadantuhannen sotilaan harjoituksessa valmistauduttiin suursotaan Nato-maita vastaan ja muun muassa hahmoteltiin Baltian maiden alueiden valtaamista, kuten HS äsken selvitti. Venäjä on viime vuosina lisännyt läntiselle sotilasalueelleen esimerkiksi kaksi uutta noin 10 000 sotilaan divisioonaa ja uusia asejärjestelmiä.
Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis selosti keskiviikkona muiden Nato-maiden ministereille, että Yhdysvaltain mukaan Venäjä rikkoo keskimatkan ydinohjusten INF-sopimusta, jolla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto onnistuivat 1980-luvun lopulla purkamaan kylmän sodan jännitteitä ennen Neuvostoliiton romahtamista.
NATON uusi toimeliaisuus alleviivaa sitä, että Donald Trumpin alkukauden nostattamat pelot Yhdysvaltain sitoutumisen asteesta Nato-yhteistyöhön ovat hälvenneet. Diplomaattien mukaan nyt on totuttu katsomaan ”mitä Yhdysvallat tekee, eikä mitä se sanoo”.
Trumpin twiittailu jätetään enimmäkseen omaan arvoonsa. Yhdysvaltain katsotaan nyt sitoutuvan Nato-yhteistyöhön kuten aiemminkin.
Viime toukokuussa muiden Nato-maiden johtajat olivat hämmentyneessä tilassa, kun Trump ei Naton uuden päämajan vihkiäisissä Brysselissä ilmaissut selväsanaista tukeaan sotilasliiton yhteispuolustukselle. Sittemmin hän on luvannut Yhdysvaltain tulevan apuun, jos joku Nato-jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Sävellajin muutos Yhdysvalloissa on johtanut siihenkin, ettei Nato-kokouksia käytetä enää niin paljoa jäsenmaiden puolustusmenojen vatkaamiseen. Trump on painostanut erityisen voimakkaasti eurooppalaismaita kasvattamaan puolustussatsauksiaan, sillä niistä valtaosa on kaukana Naton asettamista tavoitteista.
Nato-ministereiden kokouksessa keskusteltiin tällä kertaa myös hieman epätavanomaisesta aiheesta: Pohjois-Koreasta. Se on Natonkin kannalta relevanttia, koska jos Yhdysvallat joutuu Itä-Aasiassa suuren konfliktin keskelle, sen voimavarat ovat koetuksella.
”Maailma ei pysähdy. On Pohjois-Koreaa, Saudi-Arabiaa ja Libanonia. Yhdysvaltain huomio voi pian olla muualla ja silloin Euroopan on kannettava enemmän vastuuta puolustuksestaan”, Nato-diplomaatti totesi haluamatta nimeään julkisuuteen.
