RUOTSIN keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi vuonna 2017 myönnettiin yhdysvaltalaiselle käyttäytymistaloustieteen tutkijalle Richard Thalerille.
Thaler työskentelee taloustieteen professorina maineikkaassa Chicagon yliopistossa. Hän on tutkinut etenkin päätöksenteon psykologiaa ja kyseenalaistanut ajatuksen, että ihmisten taloudelliset päätökset perustuisivat vain rationaaliseen päättelyyn.
PALKINNON perusteluissa korostetaan Thalerin merkitystä rajallisen rationaalisuuden, sosiaalisten preferenssien ja puutteellisen itsekontrollien tutkimisesta. Thaler on osoittanut, kuinka inhimilliset taipumukset ohjaavat myös päätöksentekoa ja markkinoiden toimintaa.
”Thaler on ollut käyttäytymistaloustieteen pioneeri jo 1970-luvulta saakka. Hän kyseenalaisti Milton Friedmanin ajatuksen rationaalisen talousteorian oikeutuksen kokeneiden päätöksentekijöiden pelikenttänä. Thaler alkoi säännönmukaisesti etsiä tilanteita, joissa näyttöä rationaalisesta päätöksenteosta ei ole”, sanoo käyttäytymistaloustieteeseen erikoistunut professori Topi Miettinen Hankenilta.
Miettinen korostaa myös, että Thaler aloitti nykyisen käyttäytymistaloustieteen keskeisiä tutkimusohjelmia.
Aikaisemmista taloustieteen Nobel-palkinnon saajista etenkin Daniel Kahneman ja Robert Schiller ovat tutkineet samoja aiheita kuin Thaler.
Suomessa käyttäytymistaloustieteen tutkimus on verraten vähäistä. Thalerin teoksista suomeksi on käännetty Väärin käyttäytyminen.
PALKINTOA kutsutaan yleisesti taloustieteen Nobel-palkinnoksi ja se on arvostetuin kunnianosoitus, jonka taloustieteilijä voi saada. Ennakkoveikkauksissa palkintoa on povattu useille merkittäville taloustieteilijöille, jotka ovat jo vuosia olleet arvailujen kohteena.
PALKINNONSAAJAN tai palkinnonsaajat valitsee Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Enimmillään palkinto on myönnetty kolmelle taloustieteilijälle samanaikaisesti.
Palkinto on kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat miljoona euroa.
Thaler työskentelee taloustieteen professorina maineikkaassa Chicagon yliopistossa. Hän on tutkinut etenkin päätöksenteon psykologiaa ja kyseenalaistanut ajatuksen, että ihmisten taloudelliset päätökset perustuisivat vain rationaaliseen päättelyyn.
PALKINNON perusteluissa korostetaan Thalerin merkitystä rajallisen rationaalisuuden, sosiaalisten preferenssien ja puutteellisen itsekontrollien tutkimisesta. Thaler on osoittanut, kuinka inhimilliset taipumukset ohjaavat myös päätöksentekoa ja markkinoiden toimintaa.
”Thaler on ollut käyttäytymistaloustieteen pioneeri jo 1970-luvulta saakka. Hän kyseenalaisti Milton Friedmanin ajatuksen rationaalisen talousteorian oikeutuksen kokeneiden päätöksentekijöiden pelikenttänä. Thaler alkoi säännönmukaisesti etsiä tilanteita, joissa näyttöä rationaalisesta päätöksenteosta ei ole”, sanoo käyttäytymistaloustieteeseen erikoistunut professori Topi Miettinen Hankenilta.
Miettinen korostaa myös, että Thaler aloitti nykyisen käyttäytymistaloustieteen keskeisiä tutkimusohjelmia.
Aikaisemmista taloustieteen Nobel-palkinnon saajista etenkin Daniel Kahneman ja Robert Schiller ovat tutkineet samoja aiheita kuin Thaler.
Suomessa käyttäytymistaloustieteen tutkimus on verraten vähäistä. Thalerin teoksista suomeksi on käännetty Väärin käyttäytyminen.
PALKINTOA kutsutaan yleisesti taloustieteen Nobel-palkinnoksi ja se on arvostetuin kunnianosoitus, jonka taloustieteilijä voi saada. Ennakkoveikkauksissa palkintoa on povattu useille merkittäville taloustieteilijöille, jotka ovat jo vuosia olleet arvailujen kohteena.
PALKINNONSAAJAN tai palkinnonsaajat valitsee Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Enimmillään palkinto on myönnetty kolmelle taloustieteilijälle samanaikaisesti.
Palkinto on kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat miljoona euroa.
