VENÄJÄN kaksi vuotta jatkunut sotilasoperaatio Syyriassa näyttää saavuttavan pian molemmat tavoitteensa: presidentti Bashar al-Assadon pelastettu ja terroristijärjestöjen hallitsemat alueet ovat kutistuneet murto-osaan kahden vuoden takaisesta.
Tuorein Venäjän saavutus oli kuluneella viikolla tehty ilmaisku Idlibin maakunnassa läntisessä Syyriassa.
Venäläistietojen mukaan iskussa kuoli merkittävä osa terroristijärjestö Nusran rintaman eli nykyisen Tahrir al-Shamin johtajistosta. Venäjän puolustusministeriön mukaan järjestön johtaja Abu Muhammed al-Julani haavoittui iskussa vakavasti ja häntä pidetään koomassa.
SEURAAVAKSI Venäjä ja Irakin suunnasta omaa operaatiotaan johtava Yhdysvallat kohtaavat liittolaisineen itäisessä Syyriassa, Eufratjoen rannoilla. Tapaaminen on jo ennalta epäluuloa täynnä, sillä molempien liittolaiset ovat toistensa vihollisia tai kilpailijoita ja molemmilla on sama suunta: Eufratin keskijuoksun laajat öljykentät Deir ez-Zorin kaupungin eteläpuolella.
”Periaatteessa nyt on kyse kahdesta asiasta: öljy- ja kaasukenttien jaosta ja Irakin-vastaisen rajan hallinnasta”, sanoo Lähi-idän ja Keski-Aasian tutkimuskeskuksen johtaja Semjon Bagdasarov toimistossaan Moskovan keskustassa. ”Tietysti tämä voi johtaa törmäykseen, ellei asioista ajoissa sovita.”
Venäjän eturivin Lähi-itä-asiantuntijoihin lukeutuva Bagdasarov on evp-eversti ja Afganistanin sodan palkittu sankari. Hänen näkemyksensä Syyrian tilanteen ratkaisusta on suoraviivainen.
”Venäjän ja Yhdysvaltojen pitäisi jakaa saalis sulle-mulle-periaatteella, aivan kuten Saksassa aikoinaan. On erittäin tärkeää, että Venäjä ja Yhdysvallat voivat sopia etupiireistään. Se on tehtävä, ellemme halua suursotaa.”
”Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla on kaikki mahdollisuudet päättää Syyrian jaosta”, Bagdasarov jatkaa. ”Mutta en ole toistaiseksi nähnyt, että kukaan haluaisi sopia mistään. Joka päivä tulee vain lisää diplomaattisia riitoja. Obaman aikanakin meni paremmin!”
Kysymys presidentti al-Assadin kohtalosta on Bagdasarovin mukaan toissijainen. ”Kysymys ei ole al-Assadista vaan siitä, miten Syyriaa hallitaan. Syyriaa yhtenä valtiona ei tällä hetkellä ole olemassa.”
YHDYSVALTAIN johtaman kansainvälisen liittouman hyökkäys terroristijärjestö Isisiä vastaan Irakissa ja Syyriassa alkoi syyskuussa 2015, viikkoa ennen Venäjän Syyrian-operaation alkua. Myös Yhdysvaltain operaatio on saavuttamassa tavoitteensa, kun terroristijärjestö Isisin päämajakaupunki Raqqa on pian pommitettu murskaksi.
Viimeksi Yhdysvallat valloitti yhdessä Syyrian kurdien johtamien SDF-joukkojen kanssa al-Suwarin hallintokaupungin Eufratjoen itäpuolella. Venäjä puolestaan on hyökännyt lännestä Palmyran suunnasta kohti jokea ja on viimeistelemässä Deir ez-Zorin kaupungin valtausta yhdessä Syyrian hallituksen ja libanonilaisten Hizbollah-joukkojen kanssa.
Väliin jääneiden Isis-joukkojen ehtyessä liittoutumat joutuvat suoraan kosketukseen toistensa kanssa. Kuinka liipasinherkiksi esimerkiksi SDF:n ja Syyrian hallituksen sotilaat osoittautuvat, siitä ei ole mitään takeita. Eikä siitä, minkälaiset seuraukset tällaisella yhteenotolla olisi.
Toissaviikolla Venäjän pioneerit onnistuivat siirtämään joukkoja Eufratin yli ja rakentamaan palkkisillan Deir ez-Zorin etelälaidalle. Alkuperäinen valtatiesilta tuhottiin Deir ez-Zorin piirityksen alussa neljä vuotta sitten.
Venäjä liittolaisineen puhkaisi kaupungin piirityksen syyskuun alussa mutta Isis jatkaa vastarintaansa kaupungin itäpuolella. Lisäksi terroristijärjestö on onnistunut tavan takaa katkaisemaan maantieyhteyden Palmyran ja Deir ez-Zorin välillä.
BAGDASAROVIN mukaan Isisiä ei ole lyöty.
”Heillä on mahdollisuuksia, muttei samassa mielessä kuin aiemmin. He voivat siirtyä sissisotataktiikkaan, jos he kykenevät säilyttämään paikallisen väestön kannatuksen. Ja se taas voi johtaa mihin vain.”
”Juuri siksi [Venäjälle ja Syyrian hallitukselle] on tärkeää pohtia, kuinka houkutella väestö puolelleen. On löydettävä se väestön osa, joka tuki Isisiä ja muita radikaaliryhmiä, ja antaa heille valtaa, jotta he eivät tunne itseään murskatuiksi. Jos näin ei tehdä, sota jatkuu.”
Euroopassa Isisin on pelätty lisäävän terroritekojaan osana uutta taktiikkaa, ja samaa on kuultu Venäjälläkin. Liittovaltion turvallisuuspalvelun johtaja Aleksandr Bortnikov ennusti kuluneella viikolla, että Isis on rakentamassa ”uutta maailmanlaajuista terroristiverkostoa”.
Bagdasarov hymähtää ajatukselle.
”Ennen heillä oli resursseja, öljyä ja kaasua, ja he pystyivät ostamaan esimerkiksi Afganistanin Talebanin tukea. Nyt resursseja ei ole, he ovat heikkoja.”
Toisin sanoen luvassa on vähemmän terrorismia?
”Totta kai, kun rahaa on vähemmän. Tosin Euroopasta en oikein osaa sanoa mitään. Nykyisin jokainen eurooppalainen hullu, joka heiluu puukon tai auton kanssa, julistaa edustavansa Isisiä. Pelkkä ajatus, että joku istuisi jossain Raqqassa johtamassa terrori-iskuja, on järjetön. Sellaista ei enää ole.”
MUTTA vaikka Syyriassa kävisi lopulta kuinka hyvin tahansa, Bagdasarovin mukaan Lähi-itään ei laskeudu rauha. Seuraava sota nimittäin odottaa Pohjois-Irakissa.
”Sota Irakin Kurdistanista on seuraava sota, joka kytee jo ja todennäköisesti myös puhkeaa. Kurdit eivät halua mitätöidä äskeistä kansanäänestystään itsenäisyydestä, mutta Bagdad vaatii ainakin Erbilin ja Sulaimaniyyan lentokenttiä ja Turkin ja Iranin vastaisen rajan valvontaa itselleen. Sota alkaa periaatteessa Kirkukista, jonka alueella on yli puolet Irakin öljystä.”
Sota Kurdistanista koskettaa Bagdasarovin mukaan Syyriaakin. Ensinnäkin Damaskoksen on hänen mukaansa sovittava pikaisesti Pohjois-Syyrian federaation eli Syyrian kurdien kanssa aluejaosta ja mahdollisuudesta muodostaa Syyriasta konfederaatio – muuten yhteenotto kurdien kanssa on todennäköinen.
”Lisäksi Syyrian kurdit ovat jo ilmaisseet tukensa Irakin kurdeille. Tilanne Lähi-idässä tulee aina vain huonommaksi, huonommaksi ja huonommaksi. ”
Oikaisu 8.10 kello 10.55: Suomi on lähettänyt Irakin kurdien peshmerga-taistelijoiden tueksi 100 sotilaskouluttajaa, ei 50 kuten uutisessa aikaisemmin virheellisesti kerrottiin.
Tuorein Venäjän saavutus oli kuluneella viikolla tehty ilmaisku Idlibin maakunnassa läntisessä Syyriassa.
Venäläistietojen mukaan iskussa kuoli merkittävä osa terroristijärjestö Nusran rintaman eli nykyisen Tahrir al-Shamin johtajistosta. Venäjän puolustusministeriön mukaan järjestön johtaja Abu Muhammed al-Julani haavoittui iskussa vakavasti ja häntä pidetään koomassa.
SEURAAVAKSI Venäjä ja Irakin suunnasta omaa operaatiotaan johtava Yhdysvallat kohtaavat liittolaisineen itäisessä Syyriassa, Eufratjoen rannoilla. Tapaaminen on jo ennalta epäluuloa täynnä, sillä molempien liittolaiset ovat toistensa vihollisia tai kilpailijoita ja molemmilla on sama suunta: Eufratin keskijuoksun laajat öljykentät Deir ez-Zorin kaupungin eteläpuolella.
”Periaatteessa nyt on kyse kahdesta asiasta: öljy- ja kaasukenttien jaosta ja Irakin-vastaisen rajan hallinnasta”, sanoo Lähi-idän ja Keski-Aasian tutkimuskeskuksen johtaja Semjon Bagdasarov toimistossaan Moskovan keskustassa. ”Tietysti tämä voi johtaa törmäykseen, ellei asioista ajoissa sovita.”
Venäjän eturivin Lähi-itä-asiantuntijoihin lukeutuva Bagdasarov on evp-eversti ja Afganistanin sodan palkittu sankari. Hänen näkemyksensä Syyrian tilanteen ratkaisusta on suoraviivainen.
”Venäjän ja Yhdysvaltojen pitäisi jakaa saalis sulle-mulle-periaatteella, aivan kuten Saksassa aikoinaan. On erittäin tärkeää, että Venäjä ja Yhdysvallat voivat sopia etupiireistään. Se on tehtävä, ellemme halua suursotaa.”
”Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla on kaikki mahdollisuudet päättää Syyrian jaosta”, Bagdasarov jatkaa. ”Mutta en ole toistaiseksi nähnyt, että kukaan haluaisi sopia mistään. Joka päivä tulee vain lisää diplomaattisia riitoja. Obaman aikanakin meni paremmin!”
Kysymys presidentti al-Assadin kohtalosta on Bagdasarovin mukaan toissijainen. ”Kysymys ei ole al-Assadista vaan siitä, miten Syyriaa hallitaan. Syyriaa yhtenä valtiona ei tällä hetkellä ole olemassa.”
YHDYSVALTAIN johtaman kansainvälisen liittouman hyökkäys terroristijärjestö Isisiä vastaan Irakissa ja Syyriassa alkoi syyskuussa 2015, viikkoa ennen Venäjän Syyrian-operaation alkua. Myös Yhdysvaltain operaatio on saavuttamassa tavoitteensa, kun terroristijärjestö Isisin päämajakaupunki Raqqa on pian pommitettu murskaksi.
Viimeksi Yhdysvallat valloitti yhdessä Syyrian kurdien johtamien SDF-joukkojen kanssa al-Suwarin hallintokaupungin Eufratjoen itäpuolella. Venäjä puolestaan on hyökännyt lännestä Palmyran suunnasta kohti jokea ja on viimeistelemässä Deir ez-Zorin kaupungin valtausta yhdessä Syyrian hallituksen ja libanonilaisten Hizbollah-joukkojen kanssa.
Väliin jääneiden Isis-joukkojen ehtyessä liittoutumat joutuvat suoraan kosketukseen toistensa kanssa. Kuinka liipasinherkiksi esimerkiksi SDF:n ja Syyrian hallituksen sotilaat osoittautuvat, siitä ei ole mitään takeita. Eikä siitä, minkälaiset seuraukset tällaisella yhteenotolla olisi.
Toissaviikolla Venäjän pioneerit onnistuivat siirtämään joukkoja Eufratin yli ja rakentamaan palkkisillan Deir ez-Zorin etelälaidalle. Alkuperäinen valtatiesilta tuhottiin Deir ez-Zorin piirityksen alussa neljä vuotta sitten.
Venäjä liittolaisineen puhkaisi kaupungin piirityksen syyskuun alussa mutta Isis jatkaa vastarintaansa kaupungin itäpuolella. Lisäksi terroristijärjestö on onnistunut tavan takaa katkaisemaan maantieyhteyden Palmyran ja Deir ez-Zorin välillä.
BAGDASAROVIN mukaan Isisiä ei ole lyöty.
”Heillä on mahdollisuuksia, muttei samassa mielessä kuin aiemmin. He voivat siirtyä sissisotataktiikkaan, jos he kykenevät säilyttämään paikallisen väestön kannatuksen. Ja se taas voi johtaa mihin vain.”
”Juuri siksi [Venäjälle ja Syyrian hallitukselle] on tärkeää pohtia, kuinka houkutella väestö puolelleen. On löydettävä se väestön osa, joka tuki Isisiä ja muita radikaaliryhmiä, ja antaa heille valtaa, jotta he eivät tunne itseään murskatuiksi. Jos näin ei tehdä, sota jatkuu.”
Euroopassa Isisin on pelätty lisäävän terroritekojaan osana uutta taktiikkaa, ja samaa on kuultu Venäjälläkin. Liittovaltion turvallisuuspalvelun johtaja Aleksandr Bortnikov ennusti kuluneella viikolla, että Isis on rakentamassa ”uutta maailmanlaajuista terroristiverkostoa”.
Bagdasarov hymähtää ajatukselle.
”Ennen heillä oli resursseja, öljyä ja kaasua, ja he pystyivät ostamaan esimerkiksi Afganistanin Talebanin tukea. Nyt resursseja ei ole, he ovat heikkoja.”
Toisin sanoen luvassa on vähemmän terrorismia?
”Totta kai, kun rahaa on vähemmän. Tosin Euroopasta en oikein osaa sanoa mitään. Nykyisin jokainen eurooppalainen hullu, joka heiluu puukon tai auton kanssa, julistaa edustavansa Isisiä. Pelkkä ajatus, että joku istuisi jossain Raqqassa johtamassa terrori-iskuja, on järjetön. Sellaista ei enää ole.”
MUTTA vaikka Syyriassa kävisi lopulta kuinka hyvin tahansa, Bagdasarovin mukaan Lähi-itään ei laskeudu rauha. Seuraava sota nimittäin odottaa Pohjois-Irakissa.
”Sota Irakin Kurdistanista on seuraava sota, joka kytee jo ja todennäköisesti myös puhkeaa. Kurdit eivät halua mitätöidä äskeistä kansanäänestystään itsenäisyydestä, mutta Bagdad vaatii ainakin Erbilin ja Sulaimaniyyan lentokenttiä ja Turkin ja Iranin vastaisen rajan valvontaa itselleen. Sota alkaa periaatteessa Kirkukista, jonka alueella on yli puolet Irakin öljystä.”
Sota Kurdistanista koskettaa Bagdasarovin mukaan Syyriaakin. Ensinnäkin Damaskoksen on hänen mukaansa sovittava pikaisesti Pohjois-Syyrian federaation eli Syyrian kurdien kanssa aluejaosta ja mahdollisuudesta muodostaa Syyriasta konfederaatio – muuten yhteenotto kurdien kanssa on todennäköinen.
”Lisäksi Syyrian kurdit ovat jo ilmaisseet tukensa Irakin kurdeille. Tilanne Lähi-idässä tulee aina vain huonommaksi, huonommaksi ja huonommaksi. ”
Oikaisu 8.10 kello 10.55: Suomi on lähettänyt Irakin kurdien peshmerga-taistelijoiden tueksi 100 sotilaskouluttajaa, ei 50 kuten uutisessa aikaisemmin virheellisesti kerrottiin.
Fakta
Venäjän tuki pelasti al-Assadin
Tammikuussa 2011 alkanut Syyrian sisällissota on vaatinut satojatuhansia kuolonuhreja ja ajanut miljoonia pakolaisiksi eri puolille maailmaa. Sota on tarjonnut kasvualustan terrorijärjestöille, joista tunnetuimmat ovat ”Syyrian ja Irakin islmailainen valtio” eli Isis ja al-Nusran rintama, nyttemmin Tahir al-Sham.
Yhdysvallat liittolaisineen aloitti Operation Inherent Resolve -nimisen Syyrian-operaationsa 22.9.2015. Suomi on lähettänyt Irakin kurdien peshmerga-taistelijoiden tueksi 100 sotilaskouluttajaa, jotka toimivat nykyisin neuvonantajina.
Venäjä aloitti oman operaationsa Syyriassa 30.9.2015. Presidentti Vladimir Putin ilmoitti maaliskuussa 2016 vetäytymisestä, mutta käytännössä Syyriasta poistui vain osa asevoimien lentokalustosta.
Nykyisin Venäjän asevoimien kalusto- ja miehistövahvuuden arvioidaan olevan samalla tasolla kuin ennen Putinin ilmoitusta.
Virallista tietoja Venäjän maajoukkojen vahvuudesta ei ole. Tuorein arvio tehtiin lehdistössä vuosi sitten, jolloin Syyriasta annettujen Venäjän parlamenttivaalien äänien perusteella joukkojen vahvuudeksi arvioitiin 4 300 sotilasta.
Venäjä tukee Syyrian hallitusta, jonka hallussa oli kaksi vuotta sitten venäläislaskelman mukaan enää 14 prosenttia Syyrian pinta-alasta. Nyt prosenttiarvio on 65–70. Voi siis sanoa, että Venäjä on pelastanut Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallinnon.
- Syyrian sotaSeuraa
- Venäjän asevoimatSeuraa
