TAMMIKUUSSA presidentin virkaanastujaisiaan viettäneeltä Donald Trumpilta kesti seitsemän kuukautta, ennen kuin hänen hallintonsa voidaan sanoa ajautuneen ensimmäiseen ulkopoliittiseen kriisiinsä. Tai oikeammin voidaan sanoa, että Yhdysvallat on itse ajanut itsensä Trumpin johdolla kriisiin.
Trump ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un uhittelivat kuluneella viikolla siihen malliin toisilleen, että maailmalla heräsi astetta vakavampi pelko jopa ydinsodan mahdollisuudesta.
”Pohjois-Korean on parempi olla uhkailematta enempää. Uhkauksiin vastataan sellaisella tulella ja raivolla, jota maailma ei ole koskaan nähnyt”, Trump lausui medialle golfklubillaan New Jerseyssä.
POHJOIS-KOREA puolestaan kertoi tutkivansa mahdollisuuksia laukaista ydinohjus Yhdysvalloille kuuluvalle Guamin saarelle Tyynellämerellä. Guamilla sijaitsee Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohta.
”Tulta ja raivoa” ja ydinohjuksia. Sanoja, jotka saivat Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja jopa Kiinan presidentin Xi Jinpingin toppuuttelemaan Yhdysvaltain presidentin puheita loppuviikosta. Uutistoimisto AFP:n mukaan Xin kerrotaan pyytäneen Trumpia pidättäytymään sellaisista ”sanoista ja teoista”, jotka ”ovat omiaan kiihdyttämään” jo ennestään kireää tilannetta ja ”hakemaan poliittista ratkaisua”.
Kiina on perinteisesti ollut Pohjois-Korean kumppani, ja Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden tutkijan Mark N. Katzin mukaan se käyttäytyi tällä kertaa yllättävän sovittelevasti.
”Kiina ikään kuin sanoi, ettei Pohjois-Korean kannata odottaa siltä tukea, jos se jatkaa uhkailua. Joku Trumpin kaltainen ajattelee nyt varmasti niin, että hän on saavuttanut jotain. Hän on saanut selville, missä rajat menevät”, Katz sanoo.
HÄN allekirjoittaa näkemyksen, jonka mukaan Trump on pääasiallisesti itse vastuussa siitä, että asiat ovat eskaloituneet hyvin pitkälle.
”Pohjois-Korean Kim on käyttäytynyt hyvin uhmakkaasti koko ajan ja yleensä muut perääntyvät – Trump ei. Meillä on siis kaksi riskinottajaa vastakkain.”
”Pohjois-Koreasta on vaikea sanoa mitään, mutta varmasti sielläkin on pantu asia merkille. Väärin laskelmoinnin mahdollisuus on nyt suuri”, Katz sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että tilanteesta seuraa ydinsotaa.
”Oletan, ettei Yhdysvaltain armeija ole halukas mihinkään sotilaallisen hyökkäykseen. Jos niin kuitenkin käy, en usko, että siinä on tarvetta ottaa ydinaseita käyttöön.”
KATZIN arvio on että, jos pohjoiskorealaiset ampuvat ohjuksen Yhdysvaltojen suuntaan, Yhdysvallat vain ampuu ohjuksen alas.
”Olkootkin, ettemme tiedä yhtään, miten Pohjois-Korean ohjukset edes toimivat tai toimivatko ne.”
Katzin mukaan Trump on hyvin piittaamaton siitä, mitä tekeillä olevassa tilanteessa tapahtuu muille maille, edes Yhdysvaltojen liittolaisille.
”Suurvallalla on ikään kuin kaksi tapaa olla olemassa. Yksi on se, että voi pelotella muita ja saada sillä tavalla haluamansa. Trump on ottanut sen taktiikan käyttöön.”
”Toinen tapa on se, että saa vakuutettua muut valtiot siitä, että ne haluavat olla samalla puolella koska ne luottavat sinuun tai ainakin kokevat sinut vähemmän pelottavana kuin muut vaihtoehdot.”
Kylmän sodan aikaan moni maa turvautui Yhdysvaltoihin, koska se nähtiin luotettavana. Trumpin aikana Yhdysvalloista on tullut epäluotettava.
”Sillä voi olla seurauksensa. Enää Yhdysvalloista ei tiedä yhtään, mitä se seuraavaksi tekee”, Katz sanoo.
”Vladimir Putin on jo pitkään kuuluttanut, että Yhdysvallat ei ole sen parempi kuin Venäjäkään ja nyt valitettavasti muut, Yhdysvaltain kumppanitkin, alkavat uskoa tähän Putinin viestiin. Se ei voi olla Yhdysvaltojen etu pitkällä aikavälillä.”
KATZIN mukaan näyttää siltä, että Trump ei yksinkertaisesti hallitse haluaan laukoa uhmakkaita asioita.
”Aiemmin tällaisissa tilanteissa joku presidenttiä alempana oleva tekee uhkauksen ja sitten presidentti tulee kuvioon myöhemmin, ikään kuin rauhoittelemaan, mutta Trump se ei pysty pidättelemään itseään.”
”Hän on tottunut bisnesmaailmassa saamaan haluamansa samalla tavalla, vaikka sitten pelottelemalla.”
Katzin mukaan vastaava esimerkki löytyy lähihistoriasta. Presidentti George W. Bush käynnisti terrorismin vastaisen sotansa New Yorkin syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001.
”Hänen viestinsä silloin oli, että ”bring it on” (käykää kimppuun vaan), mutta myöhemmin hän sanoi toivovansa, ettei olisi sanonut niin”, Katz muistelee.
Hänen mukaansa ero Trumpin ja ja Yhdysvaltain aiempien presidenttien välillä on, että aikaisemmat presidentit ovat ensin enemmän tai vähemmän konsultoineet neuvonantajiensa kanssa ja puhuneet vasta sitten.
”Trumpin tapauksessa on varmaa, että hän ei ole konsultoinut kenenkään kanssa. Hän vain laukoo asioita”, Katz sanoo.
NIIN on myös Venezuelan kanssa. Trump sanoi tapaavansa Venezuelan presidentin Nicolás Maduron vasta, kun tämän johtamaan maahan on palautettu demokratia. Hän uhkasi Maduroa perjantaina jopa sotilaallisilla toimilla.
”Yleensä demokraattiset vallankumoukset toimivat niin, että maan asevoimat kääntyvät johtoa vastaan syystä tai toisesta ja kuka tahansa ulkopuolinen voi sitten auttaa siinä. En usko, että Venezuelassa tilanne on vielä sellaisessa pisteessä. Sen takia Yhdysvaltojen sotilaallisesta sekaantumisesta seuraisi vain hirvittävä sotku”, Katz toteaa.
”Eikä Venezuela ole Yhdysvalloille edes kovin tärkeä. Sen tilanne ei oikeastaan vaikuta Yhdysvaltoihin mitenkään. Miksi Yhdysvallat siis sekaantuisi?”
”Luulen, että hän ei vain pysty pidättelemään itseään, mitä tulee lausuntojen antamiseen. Olen tosin varma, ettei Yhdysvaltojen asevoimat ole ensimmäisenä lähdössä sotimaan Venezuelaan. En usko, että kyseessä on mikään sivujuonnetta vakavampi juttu.”
Sen takia tilannetta on vaikea arvioida.
”Jos tämä tilanne olisi ollut aiempien presidenttien kanssa, se olisi hyvin vakava. Trumpin tapauksessa emme voi yhtään tietää. Lopulta juttu on kuitenkin niin, että hän ei voi käydä sotaa kovin monella rintamalla samanaikaisesti. Hänellä on silti käytössään hyvin korkean riskin strategia”, Katz toteaa.
Trump ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un uhittelivat kuluneella viikolla siihen malliin toisilleen, että maailmalla heräsi astetta vakavampi pelko jopa ydinsodan mahdollisuudesta.
”Pohjois-Korean on parempi olla uhkailematta enempää. Uhkauksiin vastataan sellaisella tulella ja raivolla, jota maailma ei ole koskaan nähnyt”, Trump lausui medialle golfklubillaan New Jerseyssä.
POHJOIS-KOREA puolestaan kertoi tutkivansa mahdollisuuksia laukaista ydinohjus Yhdysvalloille kuuluvalle Guamin saarelle Tyynellämerellä. Guamilla sijaitsee Yhdysvaltain ilmavoimien tukikohta.
”Tulta ja raivoa” ja ydinohjuksia. Sanoja, jotka saivat Saksan liittokanslerin Angela Merkelin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja jopa Kiinan presidentin Xi Jinpingin toppuuttelemaan Yhdysvaltain presidentin puheita loppuviikosta. Uutistoimisto AFP:n mukaan Xin kerrotaan pyytäneen Trumpia pidättäytymään sellaisista ”sanoista ja teoista”, jotka ”ovat omiaan kiihdyttämään” jo ennestään kireää tilannetta ja ”hakemaan poliittista ratkaisua”.
Kiina on perinteisesti ollut Pohjois-Korean kumppani, ja Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden tutkijan Mark N. Katzin mukaan se käyttäytyi tällä kertaa yllättävän sovittelevasti.
”Kiina ikään kuin sanoi, ettei Pohjois-Korean kannata odottaa siltä tukea, jos se jatkaa uhkailua. Joku Trumpin kaltainen ajattelee nyt varmasti niin, että hän on saavuttanut jotain. Hän on saanut selville, missä rajat menevät”, Katz sanoo.
HÄN allekirjoittaa näkemyksen, jonka mukaan Trump on pääasiallisesti itse vastuussa siitä, että asiat ovat eskaloituneet hyvin pitkälle.
”Pohjois-Korean Kim on käyttäytynyt hyvin uhmakkaasti koko ajan ja yleensä muut perääntyvät – Trump ei. Meillä on siis kaksi riskinottajaa vastakkain.”
”Pohjois-Koreasta on vaikea sanoa mitään, mutta varmasti sielläkin on pantu asia merkille. Väärin laskelmoinnin mahdollisuus on nyt suuri”, Katz sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että tilanteesta seuraa ydinsotaa.
”Oletan, ettei Yhdysvaltain armeija ole halukas mihinkään sotilaallisen hyökkäykseen. Jos niin kuitenkin käy, en usko, että siinä on tarvetta ottaa ydinaseita käyttöön.”
KATZIN arvio on että, jos pohjoiskorealaiset ampuvat ohjuksen Yhdysvaltojen suuntaan, Yhdysvallat vain ampuu ohjuksen alas.
”Olkootkin, ettemme tiedä yhtään, miten Pohjois-Korean ohjukset edes toimivat tai toimivatko ne.”
Katzin mukaan Trump on hyvin piittaamaton siitä, mitä tekeillä olevassa tilanteessa tapahtuu muille maille, edes Yhdysvaltojen liittolaisille.
”Suurvallalla on ikään kuin kaksi tapaa olla olemassa. Yksi on se, että voi pelotella muita ja saada sillä tavalla haluamansa. Trump on ottanut sen taktiikan käyttöön.”
”Toinen tapa on se, että saa vakuutettua muut valtiot siitä, että ne haluavat olla samalla puolella koska ne luottavat sinuun tai ainakin kokevat sinut vähemmän pelottavana kuin muut vaihtoehdot.”
Kylmän sodan aikaan moni maa turvautui Yhdysvaltoihin, koska se nähtiin luotettavana. Trumpin aikana Yhdysvalloista on tullut epäluotettava.
”Sillä voi olla seurauksensa. Enää Yhdysvalloista ei tiedä yhtään, mitä se seuraavaksi tekee”, Katz sanoo.
”Vladimir Putin on jo pitkään kuuluttanut, että Yhdysvallat ei ole sen parempi kuin Venäjäkään ja nyt valitettavasti muut, Yhdysvaltain kumppanitkin, alkavat uskoa tähän Putinin viestiin. Se ei voi olla Yhdysvaltojen etu pitkällä aikavälillä.”
KATZIN mukaan näyttää siltä, että Trump ei yksinkertaisesti hallitse haluaan laukoa uhmakkaita asioita.
”Aiemmin tällaisissa tilanteissa joku presidenttiä alempana oleva tekee uhkauksen ja sitten presidentti tulee kuvioon myöhemmin, ikään kuin rauhoittelemaan, mutta Trump se ei pysty pidättelemään itseään.”
”Hän on tottunut bisnesmaailmassa saamaan haluamansa samalla tavalla, vaikka sitten pelottelemalla.”
Katzin mukaan vastaava esimerkki löytyy lähihistoriasta. Presidentti George W. Bush käynnisti terrorismin vastaisen sotansa New Yorkin syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001.
”Hänen viestinsä silloin oli, että ”bring it on” (käykää kimppuun vaan), mutta myöhemmin hän sanoi toivovansa, ettei olisi sanonut niin”, Katz muistelee.
Hänen mukaansa ero Trumpin ja ja Yhdysvaltain aiempien presidenttien välillä on, että aikaisemmat presidentit ovat ensin enemmän tai vähemmän konsultoineet neuvonantajiensa kanssa ja puhuneet vasta sitten.
”Trumpin tapauksessa on varmaa, että hän ei ole konsultoinut kenenkään kanssa. Hän vain laukoo asioita”, Katz sanoo.
NIIN on myös Venezuelan kanssa. Trump sanoi tapaavansa Venezuelan presidentin Nicolás Maduron vasta, kun tämän johtamaan maahan on palautettu demokratia. Hän uhkasi Maduroa perjantaina jopa sotilaallisilla toimilla.
”Yleensä demokraattiset vallankumoukset toimivat niin, että maan asevoimat kääntyvät johtoa vastaan syystä tai toisesta ja kuka tahansa ulkopuolinen voi sitten auttaa siinä. En usko, että Venezuelassa tilanne on vielä sellaisessa pisteessä. Sen takia Yhdysvaltojen sotilaallisesta sekaantumisesta seuraisi vain hirvittävä sotku”, Katz toteaa.
”Eikä Venezuela ole Yhdysvalloille edes kovin tärkeä. Sen tilanne ei oikeastaan vaikuta Yhdysvaltoihin mitenkään. Miksi Yhdysvallat siis sekaantuisi?”
”Luulen, että hän ei vain pysty pidättelemään itseään, mitä tulee lausuntojen antamiseen. Olen tosin varma, ettei Yhdysvaltojen asevoimat ole ensimmäisenä lähdössä sotimaan Venezuelaan. En usko, että kyseessä on mikään sivujuonnetta vakavampi juttu.”
Sen takia tilannetta on vaikea arvioida.
”Jos tämä tilanne olisi ollut aiempien presidenttien kanssa, se olisi hyvin vakava. Trumpin tapauksessa emme voi yhtään tietää. Lopulta juttu on kuitenkin niin, että hän ei voi käydä sotaa kovin monella rintamalla samanaikaisesti. Hänellä on silti käytössään hyvin korkean riskin strategia”, Katz toteaa.
- YhdysvallatSeuraa
- Donald TrumpSeuraa
- Pohjois-KoreaSeuraa
