VISBY
KESKIAIKAISEN Visbyn idyllisillä pikkukaduilla konfliktit tai sotilaallinen sapelien kalistelu tuntuvat kaukaisilta. Juuri ne ovat silti yksi selvä keskustelunaihe, kun Ruotsin yhteiskunnallinen kerma on koolla Almedalenin politiikkaviikolla, Gotlannin strategisesti tärkeällä saarella.
Puheenaiheeksi on noussut jälleen muun muassa aggressiivinen lentotoiminta Itämerellä. Ruotsi ja Venäjä kävivät tiistaina ja keskiviikkona värikästä sananvaihtoa edellisestä, pari viikkoa sitten sattuneesta tapauksesta.
Venäläishävittäjä lensi tuolloin niin lähellä ruotsalaista tiedustelukonetta, että tämä joutui keskeyttämään tehtävänsä turvallisuussyistä.
”Pahoittelut karkeasta ruotsistani, mutta mitä perkelettä Ruotsin tiedustelukone tekee neljän peninkulman (40 km) päässä Kaliningradista? [...] Se on minun mielestäni kysymys, johon vastaamista on vältetty”, sanoi Venäjän Ruotsin-suurlähettiläs Viktor Tatarintsev Svenska Dagbladetin lavalla Visbyssä.
Tapaus sattui kansainvälisessä ilmatilassa. Tatarintsev kutsuttiin aiemmin Ruotsin ulkoministeriön puheille sen vuoksi. Nyt hän antoi ymmärtää, että Ruotsi provosoi Venäjää.
”Miten tämän voi tulkita muuten? Jos maa, joka on liittoutumaton, lähettää tiedustelukoneitaan Venäjän rajalle? Me emme lähetä tiedustelukoneitamme Ruotsin rajalle”, hän vastasi kysymykseen asiasta.
Dagens Nyhetrin mukaan Venäjän tiedustelukone on käynyt silti ainakin kerran Öölannin ja Gotlannin välisessä pienessä kansainvälisessä ilmatilassa.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén suhtautui lähettilään puheisiin kriittisesti.
”On muistettava, mistä on kyse. Kyse on Venäjästä, joka on käyttäytynyt kansainvälisten sopimusten vastaisesti. On Krimin laiton valtaus, jatketaan sotilastoimintaa Itä-Ukrainassa, järkytetään turvallisuusjärjestystä Euroopassa. Se on ongelma. Todistustaakka on Venäjän puolella”, Bydén sanoi HS:lle.
”Mitä Venäjän lähettiläs sanoo ja miten hän ilmaisee itseään, siitä hän saa vastata. Mutta meille kyse on Venäjästä ja Venäjän toiminnasta, jossa osoitetaan voimalla ja toiminnalla, että kynnys sotilaallisten voimakeinojen käyttämiseen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on madaltunut”, hän sanoi.
RUOTSIN JA VENÄJÄN välit ovat olleet kylmät viime vuosina, ja erityisesti medioissa kielenkäyttö on ollut paikoin kovasanaista.
Suhteet jäätyivät Krimin valtauksen seurauksena 2014. Mailla ei ollut useampaan vuoteen juuri lainkaan korkean poliittisen tason kontakteja, toisin kuin Suomella ja Venäjällä.
Viime aikoina virallisia suhteita on nyt haluttu liennytellä. Ulkoministerit Margot Wallström ja Sergei Lavrov tapasivat talvella Venäjällä. Ruotsi istuu tällä hetkellä myös YK:n turvaneuvostossa, missä se keskustelee Venäjän kanssa.
Almedalenissa puolustusministeri Peter Hultqvistin sävy oli nyt tiukka Venäjän lähettilään kommenteista kysyttäessä.
”Kansainvälisessä ilmatilassa on oikeus lentää ja me lennämme kansainvälisessä ilmatilassa. Venäjä oli ongelma tässä tilanteessa. He lensivät hyvin lähellä meidän konettamme niin, että tilanteesta tuli uhka turvallisuudelle”, hän sanoi HS:lle.
”Ei ole mitään väliä sillä, kuinka paljon hän kiroilee, kansainväliset säännöt pätevät.”
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN puolestaan professori Kjell Engelbrekt arvioi, että Venäjän toiminta ja äänensävy voivat vahingoittaa edelleen Ruotsin ja Venäjän suhteita.
”Riski on, että tapahtuu jotakin, millä on vakavia seurauksia suhteillemme. Minun kokemukseni on, että Venäjän puolelta on viime kuukausina ollut halua päästä pois eristyksistä ja jos Venäjän sotavoimat käyttäytyvät tällä tavalla, ei se lisää (yhteistyön) edellytyksiä.”
LENTOTURVALLISUUDEN ohella ajankohtainen aihe Gotlannissa ovat useat sotaharjoitukset Itämerellä loppukesän ja syksyn aikana. Ruotsin yli 20 vuoteen suurin sotaharjoitus Aurora järjestetään syyskuun puolivälistä alkaen. Osallistujia on noin 19 000, muun muassa Suomi ja Yhdysvallat ovat mukana.
Samoihin aikoihin Itämerellä harjoittelevat myös Venäjä ja Valko-Venäjä Zapad-harjoituksessa. Kiina osallistuu Venäjän kanssa järjestettävään Joint Sea -harjoitukseen heinäkuun lopussa. Kyse on ensimmäisestä kerrasta kun Kiina harjoittelee Itämerellä. Voiko useilla harjoituksilla olla jännitteitä kasvattava vaikutus Itämerellä?
”Me emme osaltamme tee mitään sellaisia toimia, jotka kasvattavat jännitteitä. Harjoittelemme Ruotsin puolustusta ja skenaariota, jossa Ruotsi joutuu kriisitilanteeseen ja puolustaudumme. Se on meidän täysi oikeutemme”, sanoi Hultqvist.
Hän totesi, että Ruotsi on kutsunut paikalle kansainvälisiä tarkkailijoita, muun muassa Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Hän toivoo myös Venäjän tekevän samoin Zapadin suhteen.
RUOTSISSA useammat tahot ovat varoittaneet vaikutusyrityksistä ja disinformaatiosta Auroran yhteydessä. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Bydén sanoo, että merkkejä tästä on nähtävissä. Verkossa liikkuu erilaisten tahojen tuottamaa tietoa, jossa harjoituksesta ja sen tarkoituksesta kerrotaan tavalla, joka ei vastaa puolustusvoimien käsitystä.
”Voi sanoa, että disinformaatiota on, onko se loanheittoa vai vaikutusyrityksiä, se hiukan riippuu”, sanoo Bydén.
Hän ei halua täsmentää, mistä tietoa levitetään.
”On voimia, jotka haluavat sanoa, että kyse on Nato-harjoituksesta. Niin ei ole. Kyse on Ruotsin harjoituksesta, se on yksi ajatuslinja josta liikkuu virheellistä tietoa”, sanoo myös Hultqvist.
KESKIAIKAISEN Visbyn idyllisillä pikkukaduilla konfliktit tai sotilaallinen sapelien kalistelu tuntuvat kaukaisilta. Juuri ne ovat silti yksi selvä keskustelunaihe, kun Ruotsin yhteiskunnallinen kerma on koolla Almedalenin politiikkaviikolla, Gotlannin strategisesti tärkeällä saarella.
Puheenaiheeksi on noussut jälleen muun muassa aggressiivinen lentotoiminta Itämerellä. Ruotsi ja Venäjä kävivät tiistaina ja keskiviikkona värikästä sananvaihtoa edellisestä, pari viikkoa sitten sattuneesta tapauksesta.
Venäläishävittäjä lensi tuolloin niin lähellä ruotsalaista tiedustelukonetta, että tämä joutui keskeyttämään tehtävänsä turvallisuussyistä.
”Pahoittelut karkeasta ruotsistani, mutta mitä perkelettä Ruotsin tiedustelukone tekee neljän peninkulman (40 km) päässä Kaliningradista? [...] Se on minun mielestäni kysymys, johon vastaamista on vältetty”, sanoi Venäjän Ruotsin-suurlähettiläs Viktor Tatarintsev Svenska Dagbladetin lavalla Visbyssä.
Tapaus sattui kansainvälisessä ilmatilassa. Tatarintsev kutsuttiin aiemmin Ruotsin ulkoministeriön puheille sen vuoksi. Nyt hän antoi ymmärtää, että Ruotsi provosoi Venäjää.
”Miten tämän voi tulkita muuten? Jos maa, joka on liittoutumaton, lähettää tiedustelukoneitaan Venäjän rajalle? Me emme lähetä tiedustelukoneitamme Ruotsin rajalle”, hän vastasi kysymykseen asiasta.
Dagens Nyhetrin mukaan Venäjän tiedustelukone on käynyt silti ainakin kerran Öölannin ja Gotlannin välisessä pienessä kansainvälisessä ilmatilassa.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén suhtautui lähettilään puheisiin kriittisesti.
”On muistettava, mistä on kyse. Kyse on Venäjästä, joka on käyttäytynyt kansainvälisten sopimusten vastaisesti. On Krimin laiton valtaus, jatketaan sotilastoimintaa Itä-Ukrainassa, järkytetään turvallisuusjärjestystä Euroopassa. Se on ongelma. Todistustaakka on Venäjän puolella”, Bydén sanoi HS:lle.
”Mitä Venäjän lähettiläs sanoo ja miten hän ilmaisee itseään, siitä hän saa vastata. Mutta meille kyse on Venäjästä ja Venäjän toiminnasta, jossa osoitetaan voimalla ja toiminnalla, että kynnys sotilaallisten voimakeinojen käyttämiseen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on madaltunut”, hän sanoi.
RUOTSIN JA VENÄJÄN välit ovat olleet kylmät viime vuosina, ja erityisesti medioissa kielenkäyttö on ollut paikoin kovasanaista.
Suhteet jäätyivät Krimin valtauksen seurauksena 2014. Mailla ei ollut useampaan vuoteen juuri lainkaan korkean poliittisen tason kontakteja, toisin kuin Suomella ja Venäjällä.
Viime aikoina virallisia suhteita on nyt haluttu liennytellä. Ulkoministerit Margot Wallström ja Sergei Lavrov tapasivat talvella Venäjällä. Ruotsi istuu tällä hetkellä myös YK:n turvaneuvostossa, missä se keskustelee Venäjän kanssa.
Almedalenissa puolustusministeri Peter Hultqvistin sävy oli nyt tiukka Venäjän lähettilään kommenteista kysyttäessä.
”Kansainvälisessä ilmatilassa on oikeus lentää ja me lennämme kansainvälisessä ilmatilassa. Venäjä oli ongelma tässä tilanteessa. He lensivät hyvin lähellä meidän konettamme niin, että tilanteesta tuli uhka turvallisuudelle”, hän sanoi HS:lle.
”Ei ole mitään väliä sillä, kuinka paljon hän kiroilee, kansainväliset säännöt pätevät.”
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN puolestaan professori Kjell Engelbrekt arvioi, että Venäjän toiminta ja äänensävy voivat vahingoittaa edelleen Ruotsin ja Venäjän suhteita.
”Riski on, että tapahtuu jotakin, millä on vakavia seurauksia suhteillemme. Minun kokemukseni on, että Venäjän puolelta on viime kuukausina ollut halua päästä pois eristyksistä ja jos Venäjän sotavoimat käyttäytyvät tällä tavalla, ei se lisää (yhteistyön) edellytyksiä.”
LENTOTURVALLISUUDEN ohella ajankohtainen aihe Gotlannissa ovat useat sotaharjoitukset Itämerellä loppukesän ja syksyn aikana. Ruotsin yli 20 vuoteen suurin sotaharjoitus Aurora järjestetään syyskuun puolivälistä alkaen. Osallistujia on noin 19 000, muun muassa Suomi ja Yhdysvallat ovat mukana.
Samoihin aikoihin Itämerellä harjoittelevat myös Venäjä ja Valko-Venäjä Zapad-harjoituksessa. Kiina osallistuu Venäjän kanssa järjestettävään Joint Sea -harjoitukseen heinäkuun lopussa. Kyse on ensimmäisestä kerrasta kun Kiina harjoittelee Itämerellä. Voiko useilla harjoituksilla olla jännitteitä kasvattava vaikutus Itämerellä?
”Me emme osaltamme tee mitään sellaisia toimia, jotka kasvattavat jännitteitä. Harjoittelemme Ruotsin puolustusta ja skenaariota, jossa Ruotsi joutuu kriisitilanteeseen ja puolustaudumme. Se on meidän täysi oikeutemme”, sanoi Hultqvist.
Hän totesi, että Ruotsi on kutsunut paikalle kansainvälisiä tarkkailijoita, muun muassa Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Hän toivoo myös Venäjän tekevän samoin Zapadin suhteen.
RUOTSISSA useammat tahot ovat varoittaneet vaikutusyrityksistä ja disinformaatiosta Auroran yhteydessä. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Bydén sanoo, että merkkejä tästä on nähtävissä. Verkossa liikkuu erilaisten tahojen tuottamaa tietoa, jossa harjoituksesta ja sen tarkoituksesta kerrotaan tavalla, joka ei vastaa puolustusvoimien käsitystä.
”Voi sanoa, että disinformaatiota on, onko se loanheittoa vai vaikutusyrityksiä, se hiukan riippuu”, sanoo Bydén.
Hän ei halua täsmentää, mistä tietoa levitetään.
”On voimia, jotka haluavat sanoa, että kyse on Nato-harjoituksesta. Niin ei ole. Kyse on Ruotsin harjoituksesta, se on yksi ajatuslinja josta liikkuu virheellistä tietoa”, sanoo myös Hultqvist.
- Almedalen-viikkoSeuraa
- Elina KervinenSeuraa
- ItämeriSeuraa
