torstai 6. heinäkuuta 2017

Ruotsi ja Venäjä nokittelevat Visbyssä ...

Hmmmmm - vai niin - näyttää olevan kunnon "nokkapokkaa"! Kuinka monta kertaa olen mahtanut kirjoittaa: Maailma ja nimenomaan Eurooppa ei ole entisensä vuoden 2014 jälkeen. Ruotsalaiset aistivat voimakkaasti Venäjän realistisen uhan mm. Itämerellä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat

Ruotsi ja Venäjä nokittelevat Visbyssä – ”Venäjä on madaltanut voimankäytön kynnystä”, syyttää Ruotsin puolustus­voimien komentaja

Aggressiivinen lentotoiminta ja tulevat sotaharjoitukset Itämerellä ovat esillä keskusteluissa Ruotsin perinteisellä Almedalen-viikolla. Venäjän lähettiläs antaa ymmärtää, että Ruotsi provosoi Itämerellä. Sekä Ruotsin puolustusministeri että puolustusvoimien komentaja torjuvat väitteet.



Alukset osallistuivat Venäjän Zapad 2013 -sotaharjoitukseen Kaliningradin edustalla syyskuussa lähes neljä vuotta sitten.
VISBY

KESKIAIKAISEN Visbyn idyllisillä pikkukaduilla konfliktit tai sotilaallinen sapelien kalistelu tuntuvat kaukaisilta. Juuri ne ovat silti yksi selvä keskustelunaihe, kun Ruotsin yhteiskunnallinen kerma on koolla Almedalenin politiikkaviikolla, Gotlannin strategisesti tärkeällä saarella.

Puheenaiheeksi on noussut jälleen muun muassa aggressiivinen lentotoiminta Itämerellä. Ruotsi ja Venäjä kävivät tiistaina ja keskiviikkona värikästä sananvaihtoa edellisestä, pari viikkoa sitten sattuneesta tapauksesta.

Venäläishävittäjä lensi tuolloin niin lähellä ruotsalaista tiedustelukonetta, että tämä joutui keskeyttämään tehtävänsä turvallisuussyistä.

”Pahoittelut karkeasta ruotsistani, mutta mitä perkelettä Ruotsin tiedustelukone tekee neljän peninkulman (40 km) päässä Kaliningradista? [...] Se on minun mielestäni kysymys, johon vastaamista on vältetty”, sanoi Venäjän Ruotsin-suurlähettiläs Viktor Tatarintsev Svenska Dagbladetin lavalla Visbyssä.

Tapaus sattui kansainvälisessä ilmatilassa. Tatarintsev kutsuttiin aiemmin Ruotsin ulkoministeriön puheille sen vuoksi. Nyt hän antoi ymmärtää, että Ruotsi provosoi Venäjää.

”Miten tämän voi tulkita muuten? Jos maa, joka on liittoutumaton, lähettää tiedustelukoneitaan Venäjän rajalle? Me emme lähetä tiedustelukoneitamme Ruotsin rajalle”, hän vastasi kysymykseen asiasta.

Dagens Nyhetrin mukaan Venäjän tiedustelukone on käynyt silti ainakin kerran Öölannin ja Gotlannin välisessä pienessä kansainvälisessä ilmatilassa.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén suhtautui lähettilään puheisiin kriittisesti.

”On muistettava, mistä on kyse. Kyse on Venäjästä, joka on käyttäytynyt kansainvälisten sopimusten vastaisesti. On Krimin laiton valtaus, jatketaan sotilastoimintaa Itä-Ukrainassa, järkytetään turvallisuusjärjestystä Euroopassa. Se on ongelma. Todistustaakka on Venäjän puolella”, Bydén sanoi HS:lle.

”Mitä Venäjän lähettiläs sanoo ja miten hän ilmaisee itseään, siitä hän saa vastata. Mutta meille kyse on Venäjästä ja Venäjän toiminnasta, jossa osoitetaan voimalla ja toiminnalla, että kynnys sotilaallisten voimakeinojen käyttämiseen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on madaltunut”, hän sanoi.

RUOTSIN JA VENÄJÄN välit ovat olleet kylmät viime vuosina, ja erityisesti medioissa kielenkäyttö on ollut paikoin kovasanaista.

Suhteet jäätyivät Krimin valtauksen seurauksena 2014. Mailla ei ollut useampaan vuoteen juuri lainkaan korkean poliittisen tason kontakteja, toisin kuin Suomella ja Venäjällä.

Viime aikoina virallisia suhteita on nyt haluttu liennytellä. Ulkoministerit Margot Wallström ja Sergei Lavrov tapasivat talvella Venäjällä. Ruotsi istuu tällä hetkellä myös YK:n turvaneuvostossa, missä se keskustelee Venäjän kanssa.

Almedalenissa puolustusministeri Peter Hultqvistin sävy oli nyt tiukka Venäjän lähettilään kommenteista kysyttäessä.

”Kansainvälisessä ilmatilassa on oikeus lentää ja me lennämme kansainvälisessä ilmatilassa. Venäjä oli ongelma tässä tilanteessa. He lensivät hyvin lähellä meidän konettamme niin, että tilanteesta tuli uhka turvallisuudelle”, hän sanoi HS:lle.

”Ei ole mitään väliä sillä, kuinka paljon hän kiroilee, kansainväliset säännöt pätevät.”

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN puolestaan professori Kjell Engelbrekt arvioi, että Venäjän toiminta ja äänensävy voivat vahingoittaa edelleen Ruotsin ja Venäjän suhteita.

”Riski on, että tapahtuu jotakin, millä on vakavia seurauksia suhteillemme. Minun kokemukseni on, että Venäjän puolelta on viime kuukausina ollut halua päästä pois eristyksistä ja jos Venäjän sotavoimat käyttäytyvät tällä tavalla, ei se lisää (yhteistyön) edellytyksiä.”

LENTOTURVALLISUUDEN ohella ajankohtainen aihe Gotlannissa ovat useat sotaharjoitukset Itämerellä loppukesän ja syksyn aikana. Ruotsin yli 20 vuoteen suurin sotaharjoitus Aurora järjestetään syyskuun puolivälistä alkaen. Osallistujia on noin 19 000, muun muassa Suomi ja Yhdysvallat ovat mukana.

Samoihin aikoihin Itämerellä harjoittelevat myös Venäjä ja Valko-Venäjä Zapad-harjoituksessa. Kiina osallistuu Venäjän kanssa järjestettävään Joint Sea -harjoitukseen heinäkuun lopussa. Kyse on ensimmäisestä kerrasta kun Kiina harjoittelee Itämerellä. Voiko useilla harjoituksilla olla jännitteitä kasvattava vaikutus Itämerellä?

”Me emme osaltamme tee mitään sellaisia toimia, jotka kasvattavat jännitteitä. Harjoittelemme Ruotsin puolustusta ja skenaariota, jossa Ruotsi joutuu kriisitilanteeseen ja puolustaudumme. Se on meidän täysi oikeutemme”, sanoi Hultqvist.

Hän totesi, että Ruotsi on kutsunut paikalle kansainvälisiä tarkkailijoita, muun muassa Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Hän toivoo myös Venäjän tekevän samoin Zapadin suhteen.

RUOTSISSA useammat tahot ovat varoittaneet vaikutusyrityksistä ja disinformaatiosta Auroran yhteydessä. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Bydén sanoo, että merkkejä tästä on nähtävissä. Verkossa liikkuu erilaisten tahojen tuottamaa tietoa, jossa harjoituksesta ja sen tarkoituksesta kerrotaan tavalla, joka ei vastaa puolustusvoimien käsitystä.

”Voi sanoa, että disinformaatiota on, onko se loanheittoa vai vaikutusyrityksiä, se hiukan riippuu”, sanoo Bydén.

Hän ei halua täsmentää, mistä tietoa levitetään.

”On voimia, jotka haluavat sanoa, että kyse on Nato-harjoituksesta. Niin ei ole. Kyse on Ruotsin harjoituksesta, se on yksi ajatuslinja josta liikkuu virheellistä tietoa”, sanoo myös Hultqvist.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Venäjä laukaisi risteilyohjuksia Syyriaan – maalina Isisin asevarastot...

Hmmmmm - vai niin - että Syyria on muodostunut uusien aseiden testaustantereeksi. Arvelen, että se on ollut sitä jo pitkään. Toisaalta siellä tuhotaan perinteisiä "parasta ennen päivämäärän" pommeja...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Venäjä laukaisi risteilyohjuksia Syyriaan – maalina Isisin asevarastot

Venäjä testaa uutta ilmasta laukaistavaa risteilyohjustaan Syyriassa.
Syyria

Tupolev+Tu-95.
Venäläinen Tupolev Tu-95 pommikone.Puolustusvoimat
Venäjän ilmavoimat on tehnyt iskun risteilyohjuksilla Syyriaan ääri-islamilaisen Isis-järjestön varastoja ja komentokeskuksia vastaan, sanoi Venäjän puolustusministeriö keskiviikkona. Ministeriön mukaan kolme ase- ja ammusvarastoa ja yksi komentokeskus tuhottiin.
Iskun tekivät Engelsin lentotukikohdasta Etelä-Venäjältä toimineet Tupolev Tu-95MS -pommittajat, jotka Venäjän puolustusministeriön mukaan laukaisivat ohjuksensa noin tuhannen kilometrin päästä niiden maaleista.
Pommittajien reittiä ei kerrottu. Jos ne ovat lentäneet Engelsistä etelään, ohjukset on laukaistu ilmeisesti Iranin ilmatilasta. Venäjän puolustusministeriö kertoo, että Syyriasta Hmeimimin tukikohdasta nousseet venäläiset Suhoi Su-30 -hävittäjät suojasivat pommitustehtävää - jolloin niiden on pitänyt lentää Irakin ja Iranin yllä.
Sitä, montako ohjusta laukaistiin, Venäjä ei ole kertonut. Ei myöskään iskuun osallistuneiden pommikoneiden määrää. Yksi Tu-95MS voi kuljettaa enimmillään kahdeksan Kh-101 -risteilyohjusta.

Aseiden kokeilua?

Kh-101 on Venäjän uusin ilmasta laukaistava risteilyohjus, joka on ollut käytössä nelisen vuotta. Se on tutkalla normaalia vaikeammin havaittava, ja sen kantomatkan arvioidaan olevan lentoradasta riippuen 4 500–5 500 kilometriä. Kh-101 on pitkän kantaman täsmäase. Venäläinen luonnehdinta ohjuksesta on luettavissa täältä(siirryt toiseen palveluun).
Voidaan tietysti kysyä, kannattaako sellaista ohjusta käyttää parin ammusvaraston tuhoamiseen – ottaen huomioon, että Venäjällä on perinteisempää hävittäjäpommittajakalustoa valmiiksi Syyriassa.
Venäjän ohjusiskut ovatkin ilmeisesti uuden aseen kokeilua sotaolosuhteissa. Venäjä on käyttänyt Kh-101 -risteilyohjusta ensi kertaa juuri Syyriassa.

Niitä laukaistiin Venäjän Syyrian sotaretken alussa marraskuussa 2015, sitten ainakin marraskuussa 2016 ja helmikuussa 2017. Venäjän ilmoituksen mukaan joka kerran Isisin kohteisiin.
Lähteet: AP, TASS

Ukrainassa alasammuttuun lento MH17:ään liittyvät oikeudenkäynnit pidetään Hollannissa – epäiltyjä ei ole nimetty...

Syyllisistä ei ole epäselvyyttä. Asia erikseen saadaanko heitä missään vaiheessa tuomion tultua voimaan vangituiksi. 
Miksi? Siksi, että heillä on vahvat taustavoimat maan ylintä johtoa myöten, jotka suojelevat omiaan jopa maan rajojen ulkopuolella... 
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat

Ukrainassa alasammuttuun lento MH17:ään liittyvät oikeudenkäynnit pidetään Hollannissa – epäiltyjä ei ole nimetty

Lento MH17 ammuttiin alas Ukrainan yllä vuonna 2014.



Venäjän hätätilaministeriön jäsen käveli alasammutun lentokoneen jäänteiden seassa Donetskin alueella Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014.
MALAYSIA Airlinesin matkustajakoneen alasampumisesta epäillyt henkilöt joutuvat oikeuteen Hollannissa, ja jos heidät todetaan syyllisiksi, heidät tuomitaan Hollannin lakien mukaisesti, kertoo Hollannin ulkoministeriö.

Päätös on seurausta epäonnistuneesta yrityksestä perustaa kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelisi tapauksen. Yritys kaatui vuonna 2015 Venäjän vastustukseen.

Amsterdamin lentokentältä lähteneellä lennolla olleet 298 matkustajaa kuolivat alasampumisessa. Heidän joukossaan oli kansalaisia 17 eri maasta. Kuolleista 196 oli hollantilaisia. Koneen määränpää oli Kuala Lumpur Malesiassa.

TAPAHTUNUTTA tutkinut Hollannin turvallisuuslautakunta tuli vuonna 2015 siihen tulokseen, että lento MH17 ammuttiin alas venäläisvalmisteisella ohjuksella. Viime syyskuussa tutkijat sanoivat, että ohjus ammuttiin Venäjä-myönteisten separatistien hallitsemalta alueelta.

Epäiltyjä ei ole toistaiseksi nimetty.

HS julkaisi lentoturmaa käsittelevän pitkän jutun heinäkuun alussa.

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Aleksis Salusjärven kolumni: Maailman suurin ihmisoikeusongelma on edelleen ratkaisematta, myös Suomessa...

Erinomainen ja kosketta kolumni. Vielä rajummin esitti alla olevan artikkelin sanoman 1970-luvun loppupuolella Ammattikoukoulujen Hämeenlinnan Opettajaopistossa (AHO) psykologian ensimmäisellä tunnilla opettaja Anita Olkinuora. Hän herätti opiskelijat sanomalla:"Me kaikki olemme kehitysvammaisia!"  "Mitä? Minäkin?"  todennäköisesti kaikki ihmettelivät. 

Luonnollisesti em. opettaja joutui selittelemään, perustelemaan sanomaansa. No loppujen lopuksi vilkkaan keskustelun päätteeksi päädyimme lopputulemaan, että kukaan meistä ei ole täydellinen, virheetön. Sen kun jaksaisia aina nykyisinkin muistaa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Aleksis Salusjärven kolumni: Maailman suurin ihmisoikeusongelma on edelleen ratkaisematta, myös Suomessa

Kaikista meistä tulee vammaisia kun vanhenemme, muistuttaa Aleksis Salusjärvi.
Vammaiset

Aleksis Salusjärvi
Aleksis SalusjärviJyrki Lyytikkä / Yle


Maailman suurin ihmisoikeusongelma on edelleen ratkaisematta, myös Suomessa.
Vammaisia ihmisiä arvioidaan olevan maailmassa noin miljardi, eli seitsemäsosa koko ihmiskunnasta. Heistä suurin osa, 800 miljoonaa, asuu maailman köyhimmissä maissa. Vammaisuutta aiheuttavat esimerkiksi huono ravinto, puutteellinen terveydenhuolto ja likainen juomavesi. Köyhyyden ja kurjuuden yhteinen polku on pitkä ja täynnä onnettomuuksia.
800 miljoonaa tuntuu olevan ihmiskunnan epäonnen luku. Yhtä paljon ihmisiä kärsii nälästä, niin ikään aikuisia lukutaidottomia on saman verran.
Onkin todennäköistä, että ongelmat kasautuvat samoille ihmisille. Epäonnen täyskäsi on olla vammainen, lukutaidoton ja nälästä kärsivä ihminen. Vammaiset ihmiset ovatkin luultavasti maailman syrjityin ihmisryhmä. Näiden ihmisten auttamista Suomi vähensi vuosi sitten roimilla kehitysavun leikkauksilla.
Vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä on yleistä. Etenkin vammaisilla naisilla ja lapsilla on osoitettu olevan suuri riski(siirryt toiseen palveluun) joutua väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi. Kun yhteiskunnassa kaikki joutuvat kärsimään, heikoimmat kärsivät vielä muitakin enemmän.
Vanhan sanonnan mukaan yhteiskunnan hyvyyttä mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. 
Tämä on selkeästi asia, jossa olemme kaikkialla epäonnistuneet. Vammaisten oikeudet eivät suinkaan ole köyhien maiden ongelma, vaan meillä Suomessakin ne ovat arkipäivää.
Vammaisten asema paljastaa kulttuurimme pimeimpiä puolia, ja sen historia on täydellisen häpeällinen
Vammaisten asemaa alettiin Suomessa parantaa vasta sotaveteraanien myötä, kun heidät nähtiin myös yhteiskunnan arvokkaina jäseninä. Silti vammaisten tasavertaisuus on vasta alkutaipaleella. Suomessa esimerkiksi vammaisten koulutus- ja työllisyysaste on muita länsimaita huomattavasti alhaisempi. Lisäksi kehitysvammaisten riski joutua väkivallan uhriksi on moninkertainen muihin verrattuna.
Vasta 30 vuotta sitten alettiin yleisesti ymmärtää, että vammaisuus syntyy ihmisen ja ympäristön suhteesta eikä ole pelkästään yksilön tilaa kuvaava käsite. 
Selkeää rajaa vammaisuuden ja vammattomuuden välille ei voida siksi vetää. Aiemmin vammaisuus ajateltiin lääketieteellisenä ihmisen henkilökohtaisena ongelmana. Ajatustavan muutoksesta huolimatta esteettömyys on julkisissa tiloissa edelleen ongelmallinen asia.
Vammaisten asema paljastaakin kulttuurimme pimeimpiä puolia, ja sen historia on täydellisen häpeällinen. Esimerkiksi antiikin filosofia ei tunne vammaisten oikeuksia. Päinvastoin, suurimmat kreikkalaiset ajattelijat olivat yksituumaisia sen suhteen, että vammaiset ovat surmattava. Ongelma ei siis ollut heidän hyväksymisessä yhteiskuntaan – ongelma oli heidän olemassaolonsa.
Kristinuskon myötä vammaisuudesta tuli osa ihmisyyttä. Jeesus paransi sairaita ja vietti aikaa vammaisten seurassa. Armon käsitys vakiinnutti vammaisuuden osaksi puutteellista ihmisyyttä sinänsä. Silti vammaisten ihmisten eristäminen on jatkunut näihin päiviin saakka.
Vammaisuus on meillä jokaisella edessä, jos elämme vanhoiksi
Vammaisia suljetaan laitoksiin, joissa heillä ei ole edes omaa huonetta. Kun yhteiskunta säästää, se tapahtuu heikoimpien kustannuksella. 
Hallituksen ja kuntien sote-leikkureissa vammaisia on ajettu ahdinkoon ympäri Suomea.
Silti vammaisuus on meillä jokaisella edessä, jos elämme vanhoiksi. Käytännössä meistä kaikista tulee ennen pitkää vammaisia.
Suomessa on puoli miljoonaa liikuntarajoitteista, jonka päälle tulevat vielä vanhukset ja tilapäisesti liikuntarajoitteiset. Vammaisuus ei siis tilastojen valossa vaikuta poikkeamalta, vaan ihmiselämän kiinteältä osalta.
Suomen lain mukaan vammaista henkilöä ei saa syrjiä. Vammaisella on oikeus elää normaalia elämää, esimerkiksi opiskella, tehdä työtä ja perustaa perhe. Käytännössä vammaista kyllä koskevat kaikki lait, mutta oikeuksista täytyy taistella. Aivan kuin George Orwellin Eläinten vallankumouksessa kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat hieman tasa-arvoisempia kuin toiset.
Kun työttömyys vaivaa Suomea, ongelma kärjistyy vaikeasti työllistyvien osalta. Vammaisten työllistyminen on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Sen laiminlyönti heijastuu koko yhteiskuntaan.
Käytännössä se kaventaa ihmiskuvaa ja kiihdyttää syrjäytymistä. Kun yhteiskunnan esteet ja asenteet tuottavat ja pitävät yllä vammaisuutta, ihmisarvoa vähennetään.
Vammaisen henkilön tahallinen syrjintä on ihmisoikeusrikos. Kun syrjintä on rakenteellista, emme enää elä sivistysvaltiossa.
Aleksis Salusjärvi
Kirjoittaja on helsinkiläinen päätoimittaja sekä kriitikko. Hän on runouden suurkuluttaja ja opettaa taiteesta kirjoittamista korkeakouluissa ja kursseilla. Vuoden 2017 hän kiertää ammattikouluissa ympäri Suomea vetämässä rap-lyriikkaan keskittyviä Sanat haltuun -työpajoja.