Aika usein olen päässyt muutaman euron voitolle PS KEMI-nettipeleissä. Tänään oli sitten aivan toisenlainen päivä.
Yleensä pelaan eurolla tai kahdella/peli, mutta tänään olin varma "omien" menestyksestä. Veikkasin pahasti pieleen ja menestys kääntyi menetykseksi > hävisin peräti 4,50 euroa tässä
pelissä...
Toivottavasti muut pelit paikkaavat em. takaiskun.
Live-veto Hinta
Pelattu4.7.2017
JALKAPALLO: FC LAHTI - PS KEMI
15. KUMPI SAA 1. PUOLIAJAN 2. MAALIN?
Oikea tulos: Ei enää maalia
Pelatut tulokset
Panos
Kerroin
2. PS Kemi
1,00 €
4,25
OMAT VOITOT
Ei voittoa
PELIN TIEDOT
Hinta 1,00 €
Maksettu 4.7.2017 klo 18.45 (pelattu veikkaus.fi)
Pelin numero 77193-00713-63857B
Live-veto
Pelattu4.7.2017
Hinta1,00 €
JALKAPALLO: FC LAHTI - PS KEMI
10. KUMPI VOITTAA OTTELUN?
Oikea tulos: FC Lahti
Pelatut tulokset
Panos
Kerroin
3. PS Kemi
1,00 €
6,00
OMAT VOITOT
Ei voittoa
PELIN TIEDOT
Hinta 1,00 €
Maksettu 4.7.2017 klo 18.33 (pelattu veikkaus.fi)
Pelin numero 36062-54265-06936B
Live-veto
Pelattu4.7.2017
Hinta1,50 €
JALKAPALLO: FC LAHTI - PS KEMI
3. TEKEEKÖ KUMPIKIN JOUKKUE MAALIN?
Oikea tulos: Ei
Pelatut tulokset
Panos
Kerroin
1. Kyllä
1,50 €
2,00
OMAT VOITOT
Ei voittoa
PELIN TIEDOT
Hinta 1,50 €
Maksettu 4.7.2017 klo 18.31 (pelattu veikkaus.fi)
Pelin numero 49779-86929-44203B
Live-veto
Pelattu4.7.2017
Hinta1,00 €
JALKAPALLO: FC LAHTI - PS KEMI
4. KUMPI SAA 1. PUOLIAJAN 1. MAALIN?
Oikea tulos: FC Lahti
Pelatut tulokset
Panos
Kerroin
2. PS Kemi
1,00 €
4,45
OMAT VOITOT
Ei voittoa
PELIN TIEDOT
Hinta 1,00 €
Maksettu 4.7.2017 klo 18.30 (pelattu veikkaus.fi)
Pelin numero 49545-82732-41899B
Tämä tiistai 04.07.2017 on ollut touhun päivä - ainakin aamupäivä. Veimme talviautomme eli Land Rover Freelander vm. 2000 tuunaukseen Jyrkäksen Mikan automaalaamoon Kemin Ritikkaan, Pankokadulle. Loppuviikosta Mika lupasi ilmoitella, kun homma on valmis. Lähdin välittömästi sen jälkeen kesäautollamme Hahtisaareen. Mennessä täytin Hahtisaaren Nesteellä pariin viiden litran kanisteriin ysikasi-bensiiniä. Ensimmäistä kanisteria täyttäessäni auton takaosan ohitti nuorimies polkupyörällä. Hän huikkasi minulle:"Onhan äijällä kova peli!" Ilmeisesti hän tarkoitti teräksenharmaata lava-autoamme. Sitä mielellään monet "puhuttelevat", niitä on vähän liikenteessä... Viime viikon lopulla olin ilmoittanut Kemin kaupungintalon infoon, että venepaikkamme kaiteen musta suojamuovi on
irti. En saanut sitä syyskylmillä kiinnitettyä takaisin. Pyöräytin sen
metallirakennelmaan ”solmuun” > kiinni. Sain ohjeistuksen ottaa puhelimitse yhteyttä sataman kunnossapitoon. Näin tein maanantaina ja asia luvattiin hoitaa. Laiturin päähän päästyäni näin välittömästi, että homma oli hoidettu ja viimeisen päälle asiallisesti. Suojamuovin päät oli varmuuden vuoksi vielä nippusiteillä varmistettu - hyvä niin. Kävin kokemassa katiskat - kummassakin yksi ahven, otin mukaani, sillä toinen oli tämän kesän ennätysahven noin 650 grammainen - myöhemmin punnittuna. Siirsi katiskat hiukan eri paikkaan. Oli aivan tyven ilma, kävi takaraivossa mielessä vanha loru/hokema: On tyyni nyt, ei tuule nyt ja tuulikin on tyyntynyt, Oli suuri houkutus lähteä ajelemaan huvia, mutta maltoin mieleni. Ajelin jotakuinkin tyhjäkäynnilla takaisin Hahtisaareen. Kotiin tultuani perkasin kalat. Enpä muista koskaan perkanneeni vain kahta ahventa kalareissun päätteeksi... Mitä vielä aamulla? Ruohonleikkuri käyntiin ja kadunpuolen toisen ojanpenkan heinikko kukkineen sileäksi. Revimme vaimoni kanssa tontin toiselta reunalta aika paljon koiranputkia, veimme ne tontin kulmalle matopellon päälle ja murskasin ne saman tien ajelemalla edestakaisin ruohonleikkurilla. Edellä mainittu "jyrääminen" on aikaisemminkin osoittautunut tehokkaaksi toimenpiteeksi - niin nytkin. Nyt tämä alkaa haiskahtaa jo "laiska töitään luettelee", joten lopetan "hyvän sään aikana".
YKSIKÄÄN ydinasevaltioista ei suunnittele ydinaseista luopumista, huolimatta viimeaikaisista yrityksistä synnyttää kansainvälinen sopimus ydinaseiden kieltämiseksi. Sen sijaan kaikki valtiot joko modernisoivat kalustoaan, kehittävät uusia asejärjestelmiä tai ovat ilmoittaneet tekevänsä niin, kertoo Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Sipri.
SIPRIN raportin mukaan ydinaseiden kokonaislukumäärä maailmassa on laskussa. Vuoden 2017 alussa yhdeksän valtiota – Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea – piti toimintavalmiudessa yhteensä noin 4 150 ydinasetta.
Kaiken kaikkiaan ydinasevaltioilla on toimintavalmiudessa, varastoissa ja purkujonossa noin 14 934 ydinasetta. Vuoden 2015 alussa määrä oli 15 395.
VALTAOSA maailman ydinaseista on Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa. Yhdysvallat suunnittelee käyttävänsä 400 miljardia dollaria, eli noin 352 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana ydinasevarustelunsa päivittämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvallat käyttää ydinaseuudistuksiin jopa 1 000 miljardia dollaria, eli noin 880 miljardia euroa seuraavan 30 vuoden aikana.
Yhdysvaltalaisen turvallisuusalan järjestö FAS:n ydinaseinformaatioprojektin päällikön Hans M. Kristensenin mukaan Yhdysvaltojen rahoituspäätökset eivät tulleet yllätyksenä.
”Nykyhallitus jatkaa presidentti Barack Obaman alkuunpanemia kunnianhimoisia suunnitelmia ydinasejärjestelmänsä modernisoimiseksi”, Kristensen sanoo raportissa.
KIINA ON käynnistänyt modernisointiohjelman, jonka tarkoituksena on parantaa Kiinan ydinasearsenaalin laatua määrän kasvattamisen sijaan. Intia ja Pakistan kasvattavat ydinasevarastojaan, ja maat kehittävät uusia kantojärjestelmiä aseille. Israel ei ole virallisesti myöntänyt eikä kieltänyt omistavansa ydinaseita, mutta testaa ydinaseen kuljettamiseen soveltuvaa pitkän matkan ballistista ohjusta. Pohjois-Korealla arvioidaan olevan tarpeeksi materiaalia 10–20 ydinkärkeen. Pohjois-Korea toteutti ennätyksellisen määrän ohjuskokeita vuoden 2016 aikana.
Hmmmmm - vai niin - kieltämättä tärkeä tapaaminen. Tosin tapaamisella ei ole suurtakaan merkitystä maailmanrauhaan > sodat, lukuisat sodat jatkuvat. Olen muutaman kerran kirjoittanut, että vuoden 2014 jälkeen maailma, nimenomaan Eurooppa ei ole ollut entisellään, tuskin tuleekaan.
Itämeren ja Baltian tilanne on mielestäni erityisen huolestuttava, varsinkin kun Venäjä ja Kiina uittavat sotakalustoaan meidänkin lähivesille. Harjoitellakseen "kauppalaivaston suojelemista" > uskoo, ken tahtoo...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kiinan ja Venäjän päämiehet tapaavat Moskovassa – Lue tästä neljä tärkeää huomiota maiden välisistä suhteista
Venäjän ja Kiinan välejä suitsutetaan nyt paremmiksi kuin koskaan aiemmin. Selvitimme, millaisissa kantimissa suurvaltojen välit todellisuudessa ovat.
MOSKOVA Kiinan presidentti Xi Jinping kohtaa virkaveljensä Vladimir Putinin kasvotusten jo kolmatta kertaa . Presidentti Xi saapui eilen kaksipäiväiselle vierailulle Moskovaan.
Venäjän ja Kiinan johto kutsuvat suhteitaan nyt paremmiksi kuin koskaan aiemmin maiden historiassa. Listasimme venäläisten Kiina-asiantuntijoiden avustuksella neljä kohtaa maiden välisen yhteistyön ymmärtämiseksi.
1. Venäjän talouden nopea täyskäännös Euroopasta itään ei ole toteutunut
Kolmannelle presidenttikaudelleen valmistautuva Putin kehotti jo vuonna 2012 ottamaan kiinni ”kiinalaisen tuulen Venäjän talouden purjeisiin”.
Venäjän täyskäännöksestä itään alettiin kuitenkin puhua vasta pari vuotta myöhemmin. Silloin Krimin valtauksen ja myöhemmin Itä-Ukrainan konfliktin takia Venäjä erotettiin johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmästä ja länsimaat asettivat talouspakotteita sitä vastaan.
Putin julisti vuonna 2014, että Venäjän ja Kiinan välinen kauppa nousisi vuonna 2015 100 miljardiin dollariin. Vuoteen 2020 mennessä summan olisi määrä ylittää 200 miljardia dollaria.
Todellisuudessa öljyn hinnan lasku ja heikko rupla ovat vesittäneet Venäjän suunnitelmat talouden nopeasta käännöksestä Kiinaan ja muualle Aasiaan. Viime vuonna Kiinan ja Venäjän välinen kauppavaihto oli vajaat 70 miljardia dollaria. Tänä vuonna kauppa on kasvanut aiempaa nopeammin, ja se voi vuoden loppuun mennessä ylittää 80 miljardia dollaria.
– Pakotteiden ja kansainvälisen eristyksen vuoksi Venäjän täytyi kääntää katse itään, mutta mitään radikaalia käännöstä ei ole tapahtunut. Eurooppa pysyy tärkeimpänä kauppakumppaninamme, sanoo Moskovan valtiollisen kansainvälisten suhteiden instituutin MGIMO:n idäntutkimuksen laitoksen dosentti Vladimir Korsun.
2. Diplomatia yhdistää Kiinaa ja Venäjää maailman konflikteissa, mutta ei varauksetta
Kiina ja Venäjä ymmärtävät toisiaan kansainvälisissä kriiseissä. Tämä näkyy esimerkiksi maiden tukena toisilleen YK:n turvallisuusneuvoston pysyvinä jäseninä.
– Sekä Venäjän että Kiinan hallintatapa on itsevaltainen ja kummatkin maat korostavat oikeuttaan käyttää valtaansa omaksi katsomalla alueellaan rauhanomaisen maailmanjärjestyksen kustannuksella. Lisäksi kummallakin on suuria epäilyksiä Yhdysvaltoja kohtaan, Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Aleksander Gabujev sanoo.
Vaikka maiden asennoituminen niin Syyrian, Ukrainan, Korean niemimaan kuin Etelä-Kiinan meren jännitteisiin muistuttaa monessa toisiaan, niin tuki toiselle ei ole kuitenkaan varauksetonta.
Kiina ei ole kritisoinut Venäjää Krimin valtaamisesta tai liittynyt Venäjän vastaiseen pakoterintamaan. Toisaalta se esimerkiksi pidättäytyi YK:n turvallisuusneuvostossa äänestämästä Krimin niemimaan kohtalosta ja on virallisesti tukenut Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä.
Vastakkaisena esimerkkinä Gabujev pitää Venäjä suhtautumista aluekiistoihin Etelä-Kiinan merellä. Venäjä ei ole halunnut ottaa virallisesti kantaa aluekiistoihin ja on sanonut tukevansa niissä kansainvälistä oikeutta. Toisaalta presidentti Putin on kehunut Kiinan päätöstä olla noudattamatta YK:n alaisen kansainvälisen oikeuden sille antamaa langettavaa tuomiota aluekiistoissa.
3. Venäjä ja Kiina tekevät sotilasyhteistyötä ilman pyrkimistä sotilasliittoon
1950-luvulla Neuvostoliiton ja Kiinan rakentaessa yhdessä sosialismia maiden välille oli solmittu muodollinen sotilasliitto. Vuosikymmen loppuun mennessä suhteet kuitenkin viilenivät nopeasti, kunnes ne ajautuivat täydelliseen välirikkoon maiden välisissä rajataisteluissa Ussuri-joella vuonna 1969.
Sotilasyhteistyö maiden välillä palautui vasta 1990-luvulla kun, Venäjä alkoi toimittaa aseita Kiinalle. Tällä hetkellä Kiina on yksi Venäjän aseteollisuuden suurimmista asiakkaista. Venäjä myy Kiinaan nykyisin myös kaikkein kehittyneimpiä asejärjestelmiään, joiden myymistä ulkomaille se rajoittaa tarkkaan.
2000-luvulla Venäjä ja Kiina ovat aloittaneet säännölliset sotaharjoitukset, joita on pidetty Shanghain yhteistyöjärjestön puitteissa. Vuodesta 2012 lähtien maat ovat pitäneet säännöllisesti myös yhteisiä merisotaharjoituksia.
Viime vuonna maat harjoittelivat Etelä-Kiinan merellä. Tänä kesänä Venäjän ja Kiinan laivastot ovat jo pitäneet harjoituksen Pietarin ja Kaliningradin läheisyydessä. Heinäkuussa harjoitusten on määrä jatkua Itämerellä.
Tiivistyneestä sotilasyhteistyöstä huolimatta kumpikaan venäläisasiantuntija ei usko yhteistyön tähtäävän maiden väliseen sotilasliittoon.
– Aiemmin arveltiin, että Shanghain yhteistyöjärjestöstä haluttaisiin kehittää jonkinlainen Natoa vastaava sotilasliitto, mutta nykyään tällaiset suunnitelmat eivät ole enää ajankohtaisia. Kiina ei halua enää olla vallankumouksellinen uuden maailmanjärjestyksen synnyttämisessä, Vladimir Korsun Moskovan valtiollisesta kansainvälisten suhteiden instituutista sanoo.
4. Kiinan ja Venäjän välit ovat normalisoituneet, mutta paljon on vielä parannettavaa
Parhaillaan Moskovassa vieraileva presidentti Xin Jinping kutsui kiinalais-venäläisten suhteiden olevan nyt paremmat kuin koskaan aiemmin Venäjän hallituksen sanomalehdelle Rossijskaja gazetalle antamassaan laajassa haastattelussa(siirryt toiseen palveluun). Myös Venäjän johdossa ylistetään maiden suhteita Kiinaan.
Moskovan Carnegie-keskuksen Kiinan erikoistuneen tutkijan Aleksandr Gabujevin mukaan maiden väliset suhteet ovat perinteisesti olleet vaikeat. Siksi tällä hetkellä suhteita voidaan pitää hyvinä, vaikka niissä on myös paljon parannettavaa.
Gabujev uskoo yhteistyön voivan syventyä entisestään etenkin talouden saralla, jossa mahdollisuuksia tarjoaa Kiinan lanseeraaman uuden silkkitien rakentaminen. Juuri tällä hetkellä uutta tie-, rautatie- ja meritieverkostoa Kiinasta Eurooppaan luova suurprojekti on kuitenkin vastatuulessa Kiinan heikentyneen taloustilanteen vuoksi.
Toinen kunnianhimoinen hanke on Venäjän johtama Euraasian talousliitto, joka pyrkii neuvottelemaan tullimaksujen alentamisesta Kiinan kanssa. Tässäkään asiassa ei kuitenkaan odoteta nopeita läpimurtoja.
Myöskään MGIMO:n asiantuntija Vladimir Korsun ei jaa käsitystä Kiinan ja Venäjän ylivertaisista väleistä vaan kutsuu niitä kahden maan normalisoituneiksi suhteiksi kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Hän painottaa, että itään kurkottamiseen sijaan Venäjän tulisi pitää huolta suhteistaan kaikkiin ilmansuuntiin.
– Venäjän diplomatian perusteena pitäisi olla vaakunassamme oleva kaksipäinen kotka, joka katsoo samalla niin itään kuin länteen, Korsun huomauttaa.
Orimattilalaisen Olivier Fontanan vanhassa navettarakennuksessa mönkii kuudessa laatikossa noin 5 000 matoa. Ei aivan tavallisia kastematoja, vaan sosiaalisia tunkiolieroja, jotka pärjäävät isossa laatikossa tiiviisti keskenään.
– Tutkin asiaa, ja selvisi, että madot ovat aikaansaavia.
Suomessa vain muutama yritys käyttää matoja kompostoimiseen. Euroopassa lieroja käytetään jo enemmän hyödyksi, ja nyt trendi kasvaa myös Suomessa.
– Voi sanoa, että madot ovat kierrätyksen ammattilaisia. Heidän tehtävänä on syödä biomassaa oman painonsa verran päivässä ja muuttaa sitä kasvualustaksi. Sitä soisi Suomessa tulevan lisääkin, sanoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Mikko Rahtola.
Fontanan matoja on käyty hakemassa myös kalastukseen. Mahdollisuuksia olisi rajattomasti: esimerkiksi hevosenlanta, ravintolajäte, keittiöjäte tai nurmisilppu voitaisiin uusiokäyttöön matojen avulla.
– Myös kuluttajapuolta pitää valistaa, ja pitää miettiä loppukäyttäjän toiveita, missä sitä halutaan käyttää, Rahtola jatkaa.
Madon kierrättämä multa on kuin lannoite
Matojen tuottama multa on tasalaatuista, kuohkeaa ja ravinteikasta. Se onkin suosittua esimerkiksi taimikasvatuksessa ja lisälannoitteena.
Kotipuutarhurinkin kannattaisi kenties sujauttaa muutama liero parvekeruukkuun. Fontanan madot ovat kastemadon sukulaisia: tunkiolieroja. Ne on siis tilattu tätä nimenomaista työtä varten.
– Suomalaiset rakastavat puutarhojaan. Matojen avulla ei tarvitse ostaa enää erikseen lannoitteita. Matokompostilla kierrätetään vihreä jäte ja tuotetaan samalla lannoitteet, sanoo Nordic Wormingin yrittäjä Fontana.
Fontana on keskustellut matokomposteista alustavasti myös esimerkiksi vihannesviljelijöiden kanssa. Hänen mukaansa kemialliset lannoitteet tulevat usein muualta maailmalta.
– Olen kuullut viljelijöiltä, että lannoitevarat käyvät pikku hiljaa vähiin. Fosfaatteja ei riitä ikuisesti, sillä käytämme niitä jo valtavasti.
Orna Ben Lulu / Yle Lahti
Yrittäjän vihreä taka-ajatus
Fontana on muuttanut Orimattilaan Sveitsistä muutama vuosi sitten suomalaisen vaimonsa kanssa. Hartaana luontoihmisenä hän on huolissaan siitä, että vihreän ja vehreän luonnon ympäröimänä suomalaiset kenties unohtavat, että luonnonvarat saattavat loppua myös lintukodosta.
Heidän tehtävänä on syödä biomassaa oman painonsa verran päivässä ja muuttaa sitä kasvualustaksi. Sitä soisi Suomessa tulevan lisääkin.
MIKKO RAHTOLA
– Suomessa on niin paljon luontoa, ettemme ymmärrä, että ongelmia tulee olemaan. Kemikaaleja käytetään yhä enemmän, mutta me emme näe sitä, kun kaikki on vihreää ja upeaa. En halua pelotella ihmisiä, vaan nostaa keskustelua voimavaroista ja niiden käytöstä sen sijaan, että tuomme niitä toiselta puolelta maailmaa.
Biomassojen hyötykäyttö on nostettu puheenaiheeksi myös hallitusohjelman myötä. Luonnonvarakeskus on julkaissut Biomassa-atlaksen(siirryt toiseen palveluun), josta voi käydä tarkastamassa oman alueensa biomassat. Luken erityisasiantuntija sanoo, että matojen hyödyntämisessä on vain taivas rajana.
– Niille kelpaa monenlainen biomassa, ja matojen avulla saadaan jatkokäyttöön soveltuva kasvualusta. Matoja voi käyttää myös kalan kasvatuksessa tai siipikarjan rehuna.
Tällä hetkellä Fontana odottaa matojen lisääntyvän räjähdysmäisesti. Muutamassa yksityisessä kompostissa Orimattilassa ne jo mönkivät.
Yrittäjä aikoo kasvattaa bisnestään pariin miljoonaan matoon, myydä sitten matoja yksityisille käyttäjille ja kompostoida myös naapurien hevosen- ja lehmänlannat uusiokäyttöön.
Käväisimme tänään kaupungilla. Veimme Kemin Citymarketin kierrätyspisteeseen kotitalousmuovia, -metallia ja -lasia. Samalla reissulla vaimoni pistäytyi Kemin Tokmannilla. Jäin odottelemaan autoomme. Hetken kuluttua automme viereen tuli noin 45-50-vuotias mieshenkilö, joka alkoi "puhutella" autoamme, kesäautoamme eli VW Doppel TD vm. 1989... "Tuonne voisi pistää vaikka hirvenruhon lavalle." hän aloitti keskustelun. "Kyllä vaan, jos autolla ollaan metsäautotien päällä." totesin hänelle ja kerroin hiukan auton ominaisuuksista. Kerroin myös, että tämä on toistaiseksi ensimmäinen ja ainoa auto, jonka olemme ostaneet uutena. Mies kaivoi pienen muistilehtiön esiin ja pyysi minun puhelinnumeroni. Kerroin hänelle, että tuskin sitä tarvitset, sillä me emme ole myymässä tätä autoa. Olemme päättäneet pitää tämän - erinomaisen käyttöauton itsellämme - taisinpa lisätä, että tämän arvo vaan nousee lähivuosina... No - jatkoimme keskustelua autoista ja vähän muustakin. Hän kertoi hakeneensa kaupasta lohenpäitä supikoirapyyntiin - syöteiksi. Olipa mukava juttutuokio.
