ÄLYKKYYSTESTIEN tulokset paranevat ikäluokasta toiseen, tutkijat ympäri maailman ovat huomanneet. Nyt suomalaiset tutkijat näyttävät, että myös tietyt persoonallisuuden piirteet ovat voimistumassa, ainakin suomalaisten miesten keskuudessa.
SELVISI, että etenkin itseluottamus, seurallisuus ja johtamismotivaatio olivat nuoremmilla ikäluokilla korkeammalla tasolla kuin vanhemmilla.
Seuratessaan varusmiesten myöhempiä vaiheita tutkijat huomasivat, että nämä luonteenpiirteet ennustavat korkeampaa tulotasoa 30–34 vuoden iässä.
”Nämä ovat selkeästi ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat. Jos ihmiselle maksetaan enemmän, on hän todennäköisesti jollain lailla arvostetumpi tai tuottavampi työntekijä työnantajan silmissä”, pohtii tutkimusta tehnyt työmarkkinatutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesti tutkimuskeskuksesta ja paljastaa, että aiheesta on luvassa jatkotutkimusta.
Tulosten mukaan nuorimman ikäluokan keskimääräiset persoonallisuuden piirteet ennustivat 12 prosenttia korkeampia tuloja kuin vanhimman ikäluokan keskivertopersoona.
Testin perusteella nykyiset nelikymppiset ovat myös aiempia ikäpolvia energisempiä, harkitsevampia ja vastuullisempia ja heillä on kovempi suoritusmotivaatio. Nämä piirteet eivät kuitenkaan voimistuneet yhtä vahvasti kuin itseluottamus, seurallisuus ja johtamismotivaatio.
SITÄ testitulokset eivät kerro, mistä muutos suomalaismiesten keskimääräisissä luonteenpiirteissä johtuu. Joiltain osin muutos saattaa liittyä kasvuympäristöön.
Tutkittujen varusmiesten lapsuudessa vanhempien tulot ja äitien koulutustaso keskimäärin nousivat samalla, kun perhekoko pieneni ja Suomi kaupungistui.
Kaikki nämä tekijät ennustavat korkeampia pisteitä sekä älykkyys- että persoonallisuustesteissä. Tulosten mukaan muutokset taustatekijöissä ennustivat kaksi kolmasosaa älykkyyden havaitusta kasvusta ja kolmasosan persoonallisuuden muutoksesta.
Toisin sanoen valtaosa persoonallisuuden muutosta selittävistä tekijöistä on vielä tunnistamatta.
VASTAAVAA havaintoa luonteenpiirteiden muuttumisesta ei Sarvimäen mukaan ole tehty muissa maissa.
”Tällaista koko ikäluokan kattavaa, vertailukelpoista aineistoa ei ole missään muualla maailmassa”, tutkija selittää.
Varusmiestestejä voidaan pitää hyvin edustavina, sillä noin 80 prosenttia ikäluokan miehistä suorittaa ne. Ulkopuolelle jäävät siviilipalvelusmiehet, palveluksesta vapautetut sekä totaalikieltäytyjät. Tutkimusryhmän laskelmien mukaan heidän mukanaolonsa ei muuttaisi havaittua trendiä.
KEHITYSKULKU saattaa muuttua nuorempien ikäluokkien eli 1977–1979 syntyneiden tuloksissa. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin se, että nämä ikäluokat tekivät persoonallisuustestin jo ennen varusmiespalvelusta kutsuntojen yhteydessä.
”Kutsunnoissa miehet näyttävät vastaavan samoihin kysymyksiin arvioitavien piirteiden suhteen myönteisemmin kuin palveluksen aikana”, Sarvimäki sanoo. Vuonna 1977 syntyneet vaikuttavat siksi tilastoissa vanhempiin ikäluokkiin verrattuna kerrassaan ylivertaisilta.
Mielenkiintoisesti testitulokset eivät ole siirtymävuoden jälkeen enää jatkaneet kohenemistaan.
TUTKIJAT eivät tiedä, mihin suuntaan trendi on sittemmin jatkunut, sillä Puolustusvoimat ei ole luovuttanut tätä tuoreempia testituloksia tutkimuskäyttöön. Kolmen vuoden perusteella ei vielä voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Se kuitenkin tiedetään, että aiemmin havaittu älykkyysosamäärän kasvu on nyttemmin pysähtynyt monissa pitkälle kehittyneissä maissa. Tästä kertovat myös suomalaisten varusmiesten tulokset.
Varusmiesten persoonallisuustestejä ruotivan tutkimuksen julkaisi tiedelehti Pnas.
- TiedeSeuraa
- PsykologiaSeuraa
- persoonallisuusSeuraa
