NELIVETOISEN auton onnettomuusriski kasvaa huomattavasti talvisissa olosuhteissa. Tieto selviää ruotsalaisen vakuutusyhtiö Folksamin tuoreesta tutkimuksesta.
Folksamin tutkijat kävivät läpi noin 35 000 Ruotsin poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuodesta 2003 alkaen. Tutkimuksesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Hufvudstadsbladet.
Jopa tutkijat yllättyivät tuloksista.
”Nelivedon turvallisuudesta ei ole aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta, ja uskoin etukäteen, että nelivedosta voisi olla joitain myönteisiä vaikutuksia turvallisuuteen. Näinkin suuret kielteiset vaikutukset olivat suuri yllätys”, liikennetutkija Matteo Rizzi Folksamista kertoo HS:lle.
TUTKIMUKSEN mukaan nelivetoisten autojen onnettomuudet, jotka johtivat henkilövahinkoon, lisääntyivät liukkaissa ja lumisissa olosuhteissa jopa 30 prosenttia. Lisäksi tutkimus osoitti, että nelivetoisilla autoilla oli jopa kymmenen prosenttia suurempi törmäysnopeus kuin vastaavilla kaksivetoisilla autoilla.
Tutkijat vertailivat onnettomuustilastoista niitä automalleja, joista on nelivetoinen ja kaksivetoinen versio. Vertailussa oli mukana myös pelkästään kaksivetoisia automalleja. Kaikissa vertailun nelivedoissa oli sähköinen ajonvakautusjärjestelmä.
Tutkijoiden mukaan onnettomuusriskiin ei vaikuttanut se, oliko autossa pysyvä vai automaattinen neliveto.
TUTKIJAT uskovat nelivetoautojen talvella kasvavan onnettomuusriskin johtuvan turvallisuusharhasta. Nelivetoinen auto toimii hyvin liikkeelle lähdöissä jäisellä pinnalla, sillä autolla on nelivedon ansiosta hyvä ote tienpinnasta.
Kuski kuitenkin kuvittelee autonsa olevan talviolosuhteissa kaksivetoista autoa turvallisempi, eikä kuski saa nelivedon takia riittävästi signaaleita ajo-olosuhteista. Näin kuski ei sopeuta vauhtiaan samaan tapaan kuin etuvetoisella tai takavetoisella autolla ajava.
”Nelivedon etuna on parempi pito liukkaalla, joten kuski ajattelee voivansa ajaa hieman nopeammin. Kuski ei havaitse miten liukasta on, ennen kuin hänen pitää jarruttaa. Jarrutusmatka taas on käytännössä yhtä pitkä nelivedolla ja kaksivetoisella”, Rizzi sanoo.
Hänen mukaansa nelivetoinen auto sopii autoilijalle, joka ajaa paljon vaikeissa olosuhteissa – esimerkiksi mäkisessä maastossa tai runsaslumisilla teillä.
FOLKSAM testasi nelivetoisen ja kaksivetoisen auton eroja liukkaalla alustalla Ivalon testiradalla viime vuonna.
Testin mukaan nelivetoinen auto toimii liukkaalla jopa kolme kertaa paremmin kuin kaksivetoinen. Autossa olevat talvirenkaat vaikuttivat merkittävästi tulokseen. Nelivedon parempaa liikkeellelähtöä kuvastaa se, että halpoja nastarenkaita käyttävä neliveto voitti huippunastoilla varustetun kaksivetoisen.
”Nelivetoa ei pidä ostaa ajatellen ostavansa kaksivetoista turvallisemman auton. Autohankintaa tehdessä on syytä ymmärtää, että nelivedossa on niin myönteisiä kuin kielteisiäkin ominaisuuksia”, Rizzi sanoo.
Nelivetoiset autot ovat Ruotsissa suositumpia kuin Suomessa. Ruotsissa noin 30 prosenttia uusista autoista on nelivetoisia, kun Folksamin mukaan vastaava luku on Suomessa 19 prosenttia. Tutkija uskoo, että tulokset ovat kuitenkin vertailukelpoiset Suomessa.
”Suomessa on vastaavat ajo-olosuhteet eli yhtä paljon liukasta ja lumista. Sen lisäksi autokanta on kohtalaisen samankaltainen”, Rizzi kertoo.
Folksamin tutkijat kävivät läpi noin 35 000 Ruotsin poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuodesta 2003 alkaen. Tutkimuksesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Hufvudstadsbladet.
Jopa tutkijat yllättyivät tuloksista.
”Nelivedon turvallisuudesta ei ole aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta, ja uskoin etukäteen, että nelivedosta voisi olla joitain myönteisiä vaikutuksia turvallisuuteen. Näinkin suuret kielteiset vaikutukset olivat suuri yllätys”, liikennetutkija Matteo Rizzi Folksamista kertoo HS:lle.
TUTKIMUKSEN mukaan nelivetoisten autojen onnettomuudet, jotka johtivat henkilövahinkoon, lisääntyivät liukkaissa ja lumisissa olosuhteissa jopa 30 prosenttia. Lisäksi tutkimus osoitti, että nelivetoisilla autoilla oli jopa kymmenen prosenttia suurempi törmäysnopeus kuin vastaavilla kaksivetoisilla autoilla.
Tutkijat vertailivat onnettomuustilastoista niitä automalleja, joista on nelivetoinen ja kaksivetoinen versio. Vertailussa oli mukana myös pelkästään kaksivetoisia automalleja. Kaikissa vertailun nelivedoissa oli sähköinen ajonvakautusjärjestelmä.
Tutkijoiden mukaan onnettomuusriskiin ei vaikuttanut se, oliko autossa pysyvä vai automaattinen neliveto.
TUTKIJAT uskovat nelivetoautojen talvella kasvavan onnettomuusriskin johtuvan turvallisuusharhasta. Nelivetoinen auto toimii hyvin liikkeelle lähdöissä jäisellä pinnalla, sillä autolla on nelivedon ansiosta hyvä ote tienpinnasta.
Kuski kuitenkin kuvittelee autonsa olevan talviolosuhteissa kaksivetoista autoa turvallisempi, eikä kuski saa nelivedon takia riittävästi signaaleita ajo-olosuhteista. Näin kuski ei sopeuta vauhtiaan samaan tapaan kuin etuvetoisella tai takavetoisella autolla ajava.
”Nelivedon etuna on parempi pito liukkaalla, joten kuski ajattelee voivansa ajaa hieman nopeammin. Kuski ei havaitse miten liukasta on, ennen kuin hänen pitää jarruttaa. Jarrutusmatka taas on käytännössä yhtä pitkä nelivedolla ja kaksivetoisella”, Rizzi sanoo.
Hänen mukaansa nelivetoinen auto sopii autoilijalle, joka ajaa paljon vaikeissa olosuhteissa – esimerkiksi mäkisessä maastossa tai runsaslumisilla teillä.
FOLKSAM testasi nelivetoisen ja kaksivetoisen auton eroja liukkaalla alustalla Ivalon testiradalla viime vuonna.
Testin mukaan nelivetoinen auto toimii liukkaalla jopa kolme kertaa paremmin kuin kaksivetoinen. Autossa olevat talvirenkaat vaikuttivat merkittävästi tulokseen. Nelivedon parempaa liikkeellelähtöä kuvastaa se, että halpoja nastarenkaita käyttävä neliveto voitti huippunastoilla varustetun kaksivetoisen.
”Nelivetoa ei pidä ostaa ajatellen ostavansa kaksivetoista turvallisemman auton. Autohankintaa tehdessä on syytä ymmärtää, että nelivedossa on niin myönteisiä kuin kielteisiäkin ominaisuuksia”, Rizzi sanoo.
Nelivetoiset autot ovat Ruotsissa suositumpia kuin Suomessa. Ruotsissa noin 30 prosenttia uusista autoista on nelivetoisia, kun Folksamin mukaan vastaava luku on Suomessa 19 prosenttia. Tutkija uskoo, että tulokset ovat kuitenkin vertailukelpoiset Suomessa.
”Suomessa on vastaavat ajo-olosuhteet eli yhtä paljon liukasta ja lumista. Sen lisäksi autokanta on kohtalaisen samankaltainen”, Rizzi kertoo.
Fakta
Ajettavuutta testattiin Ivalossa
Folksam kävi läpi noin 35 000 Ruotsin poliisin raportoimaa onnettomuutta vuodesta 2003 lähtien.
Aineistossa oli noin 5 000 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joissa nelivetoinen auto oli mukana.
Tutkijat lähettivät rengaskyselyn talvikausina 2008–2014 onnettomuudessa olleille kuljettajille. Vastausten mukaan nelivedoissa oli lähes identtiset talvirenkaat kaksivetoisiin autoihin verrattuna.
Nelivedon ja kaksivetoisen auton ajettavuutta liukkaissa olosuhteissa testattiin Ivalossa. Testi suoritettiin kolmilla eri laatuisilla nastarenkailla.
- AutoiluSeuraa
- LiikenneturvallisuusSeuraa
