maanantai 6. helmikuuta 2017

Vety onnistuttiin puristamaan metalliksi 80 vuoden yrittämisen jälkeen ...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tiede

Vety onnistuttiin puristamaan metalliksi 80 vuoden yrittämisen jälkeen – saavutus voi mullistaa elektroniikan ja avaruusraketit

Aineen oletetaan johtavan sähköä häviöttä myös huoneenlämmössä.





Vety puristettiin timanttien välissä kovempaan paineeseen kuin maan ytimessä.
JO 80 vuotta sitten ennustettiin, että vety saa äärimmäisessä paineessa metallin ominaisuudet. Nyt yhdysvaltalaiset tutkijat ovat todella onnistuneet puristamaan vedyn metalliksi. Löydön julkaisi tiedelehti Science.

Saavutuksella voi olla mullistavia seurauksia, sillä kiinteän metallisen vedyn oletetaan olevan korkeissakin lämpötiloissa suprajohtavaa. Sähkö siis virtaisi siinä ilman vastusta ja hävikkiä.

RATKAISEVAN kokeen tekijä, 79-vuotias Isaac Silvera Harvardin yliopistosta, luonnehti saavutusta Graalin maljan löytämiseksi.

”Tämä on ensimmäinen näyte koskaan maan päällä. Kun katsomme sitä, katsomme jotakin, mitä ei ole ennen ollut olemassa”, Silvera sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Silvera vieraili viime kesänä Suomen Turussa ja kertoi uransa mittaisesta kilpajuoksusta metallisen vedyn perässä Helsingin Sanomien haastattelussa.

Maalinauha katkesi, kun Silvera ja nuorempi tutkija Ranga Dias puristivat vetyä synteettisillä timanteilla 465–495 gigapascalin paineeseen –268 asteen kylmyydessä. Timantit oli pitänyt muotoilla ja käsitellä niin, etteivät ne murtuisi paineessa. Timanttien halkeileminen oli pilannut aiemmat kokeet.

PONNISTUS oli kovempi kuin alkuperäisen teorian kehittelijät Hillard Bell Huntington ja Eugene Wignert vuonna 1935 uskoivat. Muutokseen vaadittiin yli 20 kertaa suurempi paine kuin he olivat laskeneet – kovempi kuin maan ytimessä.

Jatkossa avainkysymys on, saadaanko metallinen vety säilyttämään suprajohtavuutensa myös tavanomaisemmissa oloissa. Silvera uskoo, että se on mahdollista.

Oletus on, että metallinen vety on timantin lailla metastabiilia eli pysyy kiinteänä myös huoneen lämpötilassa ja normaalissa paineessa.

Mikäli nämä oletukset pitävät paikkansa, metallivety avaa aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi elektroniikassa ja informaatiotekniikassa. Se olisi myös tehokkain mahdollinen polttoaine avaruusraketteihin.

Suomen Kuntavaalit 2017...

Näyttää vahvasti siltä, että lähestyvät kuntavaalit alkavat olla eri medialähteissä yhä enemmän esillä kaiken muun tarjonnan ohessa. Lähestyn itse asiaa tällä kerralla aluksi kylmillä tilastoluvuilla edellisistä kunnallisvaaleista vuonna 2012.
Tilastotietoja edellisistä kunnallisvaaleista:
Koko maan äänestysprosentti oli 58,3%
Puolueiden äänetysprosentit:
KOK 21,9%, SDP 19,6%, KESK 18,7%, PS 12,3%, VIHR 8,5%, VAS 8,0%, RKP 4,7%, KD 3,7% ja Muut 1,7%
Kovasti tuntuu olevan pyrkyä ns. paalupaikalle ainakin kolmella suurimmalla puolueella.
Viime aikoina on erityisesti nuoriin äänestäjiin kohdistettu vahvoja odotuksia. Sieltä tuohon alhaiseen äänestysprosenttiin toivottavasti löydetään apuja...
Itse liikun samalla teemalla kuin kahdella edellisellä kerralla: Parasta äänestää.
Tosin muutan teeman ulkoasua himpun verran: Parasta äänestä(ä).

”Niin kutsutun” lyhyt historia – nykyinen niin kutsuttu maailmanjärjestys on vähättelevien ilmausten kulta-aikaa

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat    |   Kolumni

”Niin kutsutun” lyhyt historia – nykyinen niin kutsuttu maailmanjärjestys on vähättelevien ilmausten kulta-aikaa

Kun Donald Trump puhui ”niin kutsutusta tuomarista”, hän turvautui perinteikkääseen vähättelykeinoon, kirjoittaa toimittaja Heikki Aittokoski. Jo kylmän sodan aikana ”niinkutsuttaminen” oli suosittua sekä Neuvostoliitossa että lännessä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui lauantaina Twitterissä Washingtonin osavaltion piirituomaria James L. Robartia ”niin kutsutuksi tuomariksi.”
KUN Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lauantaina kutsui Washingtonin osavaltion piirituomaria James L. Robartia ”niin kutsutuksi tuomariksi”, hän oli vähättelyssään perinteikkäillä linjoilla.

”Niin kutsuttu” on kiintoisa ilmaus, jolle on jo ehtinyt kertyä historiaa.

NEUTRAALISSA merkityksessään jokin asia on niin kutsuttu, jos sitä kutsutaan niin. Esimerkiksi kun tablettitietokoneet olivat vasta yleistymässä, saatettiin puhua niin kutsutuista tableteista.

Trumpin käyttämänä ilmaus ei tietenkään ollut neutraali. Hänen niinkutsuttelunsa tarkoituksena oli tuomari Robartin vähätteleminen.

Vähättelyllään Trump osui arkaan paikkaan. Kun toimeenpanovallan ylin käyttäjä niinkutsuttaa tuomiovallan edustajaa, siitä on lyhyt matka ajatukseen, että presidentin mielestä Yhdysvalloissa on vallan niin kutsuttu kolmijako.

EN TIEDÄ, milloin vähättelevä niinkutsuttelu on alkanut yleistyä suomen kielessä. Kansainvälisesti sen juuret ulottuvat melko kauas ajassa taaksepäin, vähintään natsi-Saksaan asti.

Propagandaministeri Joseph Goebbels puhui sotavuonna 1942 ”niin kutsutusta venäläisestä sielusta”, ja Neuvostoliitosta hän käytti ilmausta ”niin kutsuttu työläisten paratiisi”, jonka ”niin kutsuttuja sosiaalisia saavutuksia” hän piti naurettavina.

NEUVOSTOLIITOSSA niinkutsuttelu oli parjauksen vakioarsenaalia. Kun yhteiskuntatieteilijä Ilja Zemtsov vuonna 1991 kirjoitti Neuvostoelämän ensyklopedian, niin kutsuttu (tak nazyivaemyi) sai oman hakusanan.

Toisinajattelijat olivat ”niin kutsuttuja ajattelijoita”, joiden julkaisut olivat ”niin kutsuttuja julkaisuja”.

Olisi kuitenkin epäreilua väittää, että Trump asettui tölvinnällään osaksi totalitaarista perinnettä. Niinkutsuttelua on harjoitettu retorisena väheksymiskeinona myös demokratioissa, ja harjoitetaan edelleen.

Niin kutsumisella puhuja tai kirjoittaja antaa ymmärtää, ettei sana ole hänen mielestään sitä, mitä sana on tarkoittavinaan.

Länsi-Saksassa kylmän sodan henkeen kuului, että Itä-Saksasta puhuttiin niin kutsuttuna DDR:nä. DDR oli lyhenne sanoista Saksan demokraattinen tasavalta, joskaan valtio ei ollut demokraattinen, ei tasavalta eikä kaikkien mielestä edes saksalainen.

Springer-kustantamo oli kirjoitusteknisessä diplomatiassaan niin tiukka, että sen julkaisuissa – ennen kaikkea Bild- ja Welt-lehdissä – DDR kirjoitettiin johdonmukaisesti muotoon ”niin kutsuttu DDR”, tai vähintään käytettiin väheksyviä lainausmerkkejä, eli kirjoitettiin valtiosta nimeltä ”DDR”.

Lainausmerkittely, niin kuin hyvin tiedetään myös nyky-Suomen keskustelu”kulttuurin” perusteella, on niinkutsuttelun läheinen sukulainen.

NIINKUTSUTTELUA osasi käyttää taitavasti myös Ranskan kenraalipresidentti Charles de Gaulle. 1960-luvulla hänen tiedetään puhuneen maailmanjärjestö YK:sta viiltävällä niinkutsuttelun muunnelmalla: ”Yhdistyneiksi kutsutut kansakunnat” (les Nations dites unies).

Eikä niinkutsuttelu ole vierasta meidänkään ajallemme. Tässä mielessä huikeimpia viime vuosien esimerkkejä ovat Euroopan unionin asiakirjat, joissa määrätään venäläisiin ja ukrainalaisiin henkilöihin kohdistuvia pakotteita.

Kaikki listoilla esiintyvät henkilöt ovat niin kutsuttuja, ja he edustavat jotain niin kutsuttua, ja heidän niin kutsuttuja ”tekemisiään” täydentää lainausmerkittely.

Esimerkiksi pakotelistalle vuonna 2014 päätynyttä Marat Baširovialuonnehdittiin niin kutsutun Luhanskin kansantasavallan ministerineuvoston pääministeriksi, joka oli vastuussa niin kutsutun ”Luhanskin kansantasavallan hallituksen” separatistisista ”hallitustoiminnoista”.

JOS MAAILMA jatkaa kulkuaan tähän malliin, edessämme on niin kutsuttu tulevaisuus, joka on vähintäänkin ”haasteellinen”.
Presidentti Donald Trumpin twiitti lauantailta.
Hitlerin niin kutsutun tuhatvuotisen valtakunnan jäänteitä Berliinissä.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Mitä siitä, jos Putin tapattaa ihmisiä, Trump kommentoi: ”Olemmeko viattomia itsekään?”

Ylimielisiä - osittain jopa typeriä - twiittaustyyppisiä vastauksia satelee. Kuinka kauan sen aika näyttää...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mitä siitä, jos Putin tapattaa ihmisiä, Trump kommentoi: ”Olemmeko viattomia itsekään?”

Yhdysvaltain johtaja vakuutti taas horjumatonta tukeaan Venäjän presidentille – poliittisista murhista ja Ukrainassa menetetyistä ihmishengistä huolimatta.





Mainosjuliste Montenegrossa marraskuussa 2016.
”MUTTA HÄN on tappaja!” toimittaja Bill O’Reilly yrittää horjuttaa presidentti Donald Trumpin tukea Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

Mutta tuki ei horju:

”On paljon tappajia. Meilläkin on paljon tappajia. Mitä luulet, olemmeko viattomia itsekään”, Trump vastaa.

TÄMÄ KESKUSTELU käydään Fox-televisiokanavan haastattelussa, joka esitetään kokonaisuudessaan sunnuntaina, parhaaseen katseluaikaan juuri ennen amerikkalaisen jalkapallon Super Bowlia.

Haastattelussa toimittaja tivaa Trumpilta, eikö häntä häiritse se, että Putin tapattaa toimittajia ja toisinajattelijoita ja käy sotaa Ukrainassa. Haastattelu on jo ennalta tyrmistyttänyt amerikkalaisia puoluekannasta riippumatta.

KANAVA JULKAISI jo ennalta haastattelusta kohdan, jossa O’Reilly tenttaa Trumpia tämän kunnioituksesta Putinia kohtaan.

Osa haastattelusta on katsottavissa tästä:

”Totta kai kunnioitan häntä – kunnioitan monia ihmisiä, mutta se ei tarkoita, että tulisin heidän kanssaan toimeen”, Trump sanoo.

Hän korostaa haastattelussa suomalaisille hyvin tuttua perustelua, että Venäjän kanssa on parempi tulla toimeen kuin olla tulematta.

”Jos Venäjä auttaa meitä Isisiä ja islamistista terrorismia vastaan käytävässä taistelussa, se on hyvä asia.”

TRUMP ON AIKAISEMMINKIN viitannut kintaalla kysymyksille Putinin koneiston sekaantumisista poliittisiin murhiin, muistuttaa The Washington Post -lehti.

”Joe, luulenpa että meidänkin maassamme tapetaan paljon ihmisiä”, Trump vastasi talkshow-isäntä Joe Scarboroughille vuonna 2015.

Terveisiä Kemin Selkäsaaresta...

Olemme edellisen kerran käyneet Selkäsaaressa lauantaina 21.01.2017. Kävimme hetki sitten pikakäynnin ( rapiat 2 tuntia ) saaressa, minä suksilla ja vaimoni kävellen suksisauvat apuna.
Lähtiessämme Hahtisaaren rannasta liikkeelle saimme hiihtäjiltä kuulla ladun tämänhetkisen kunnon, tietoja moottorikelkkaurista ja latukahvilan aukiolon. Kerroimme, että oikaisemme tuosta suoraan saaren pohjoisreunaan ja nousemme rinnettä pitkin mökille.

Mökkiä lähestyessämme huomasimme aivan tuoreita jälkiä lumessa, jotka pysähtyivät lähellä mökkiä peililinjalle. Olisikohan jotkut puolitutut käyneet vilkaisemassa, olemmeko paikalla.
Moottorikelkalla oli huristeltu mennen tullen mökin läheisyydessä. Tällä kerralla ei näkynyt ollenkaan hirvenjäliä läheisyydessä.

Emme pistäneet ollenkaan tulta uuniin, vaan joimme murukahvit kotoa lähtiessämme kiehauttamaan veteen ja söimme eväsleivät poikkeuksellisesti ulkona räystään alla. Pohdiskelimme mahdollisia ensi kesän puiden ympäristöharvennuksia...

Oli hieno, pilvinen ilma, jäällä liikettä: moottorikelkkoja, pilkkijöitä, kävelijöitä ja hiihtäjiäkin. 

Me ajelimme kotiin Lumilinnan kautta. Kävijöitä tuntui olevan aika lailla liikkeellä - hyvä niin.