Kuntavaaleissa äänestetään Suomessa laiskasti, vaikka vielä maakuntauudistukseen asti juuri kunnissa päätetään tavallisille ihmisille kaikkein läheisimmistä asioista.
Valtuutettujen peukaloiden alla ovat esimerkiksi terveyskeskukset, koulut, päiväkodit ja vanhusten hoito. Valtuustoissa päätetään, mihin kunnissa saa rakentaa ja mistä tiet kulkevat.
Viime kuntavaaleissa äänesti vain 58,3 prosenttia äänioikeutetuista. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää suurena riskinä sitä, että 9. huhtikuuta äänestysprosentti on karu lukema. Kansalaiset eivät nyt hahmota tarkasti, mistä kuntavaaleissa päätetään. Näin Jokisipilä arvioi eri puolueiden kevään kuntavaalimenestystä:
Kokoomus
Kokoomus on voittanut peräkkäin kahdet kuntavaalit. Vaaleissa 2012 puolueen kannatus oli 21,9 prosenttia.
– Ei näytä kovin todennäköiseltä, että kokoomus pääsee viime kuntavaalien tulokseen.
Hänen mukaansa Helsinki on iso riski kokoomukselle.
– Vihreät odottavat nyt vesi kielellä historiallista vaalisaavutusta ja Helsingin suurimman puolueen paikkaa. Se on mahdollista, mikäli vihreät eivät pilaa henkeään sisäisillä väittelyillä puheenjohtajavalinnasta.
Sdp
Sdp oli kuntavaalien 2012 kakkonen 19,6 prosentin kannatuksella. Tulos oli sdp:n huonoimpia vuosikymmeniin, mutta ennustuksia parempi. Puolue valitsee puheenjohtajan ennen kuntavaaleja helmikuussa.
– Puheenjohtajakampanjasta saatava julkisuus ei kauhean pitkälle kanna. Kokoomukselle ja vasemmistoliitolle tuli puheenjohtajan valinnan jälkeen pieni nousu ja sitten palattiin takaisin sinne, missä on oltu.
Sdp puhuu hänen mielestään väärästä asiasta, jos kuntavaalien teemana on sote-uudistus.
– Poliittisten vastustajien on helppo osoittaa, että teidän kampanja pyörii asioiden ympärillä, mitkä eivät ole valtuustojen päätettävissä.
Kaupungeissa sdp hyötyy eniten siitä, jos perussuomalaisille tulee kuntavaaleissa iso tappio.
Keskusta
Viime kuntavaalien 18,7 prosentin kannatus oli huono keskustalle, jonka kaikkein omin pelikenttä ovat kunnat. Tulokseen vaikutti vielä keskustan ympärillä pyörinyt vaalirahakohu, joka oli kaikilla tuoreessa muistissa.
– Maakuntamallin saaminen läpi on keskustalle valtava historiallinen saavutus. Se sementoi monia asioita pitkälle tulevaisuuteen. Taitavasti toimien puolue varmistaa maakuntamallilla kukoistuksensa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Jokisipilä arvioi, että keskustan käänne parempaan vahvistuu kuntavaaleissa pääministeri Juha Sipilän omistusten ja esteellisyyden ympärillä käytävästä keskustelusta huolimatta.
Maaseudulla keskusta hyötyy eniten, jos perussuomalaisille tulee kuntavaaleissa iso tappio.
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset oli kuntavaalien nelonen 12,3 prosentin kannatuksella 2012. Kannatus kuntavaaleissa nousi tuntuvasti, mutta ei yltänyt jytkylukuihin.
– Jos nykyisten gallupien 8 prosentin kannatus realisoituu kuntavaaleissa, niin perussuomalaiset menettää koko maassa satoja valtuutettuja.
Jokisipilä muistuttaa, että kunnissa perussuomalaisilla on ollut paljon keskinäistä riitelyä, loikkauksia toisiin valtuustoryhmiin ja jopa kunnallisjärjestöistä erottamisia.
– Perussuomalaisten vuodesta 2008 alkanut nousu on taittunut. Kuntavaaleissa nähdään, kuinka suuri on ydinkannatus.
Jokisipilä epäilee myös Timo Soinin mahdollisuuksia tehdä aktiivista vaalikampanjaa.
– Kun katsoo, miten haastavaa on ollut yhdistää puolueen johtaminen ja ulkoministerinä toimiminen, se ei lupaile kovin aktiivista ja innokasta kampanjaa.
Vihreät
Vihreitä äänesti viime kuntavaaleissa 8,5 prosenttia uurnilla käyneistä. Tämän päivän gallupit näyttävät vihreille noin 13 prosentin kannatusta.
– Suurimman puolueen paikka vihreille on realismia vain Helsingissä, ei muualla. Onnistuneella kampanjalla he pystyvät nousemaan kolmen kärkeen muuallakin. Veikkaan, että monissa kunnissa tulee menemään ensimmäinen vihreä valtuutettu läpi.
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton uudella puheenjohtajalla Li Anderssonilla on kova näytön paikka nostaa ylöspäin puolueen viime kuntavaalien 8 prosentin kannatusta.
– Anderssoniin kohdistuu keskimääräistä kovempia odotuksia. Hänen on mahdollista vetää kannatusta suunnista, jotka olivat ennen Vasemmistoliitolle lähes mahdottomia. Potentiaalista kannatusta löytyy suomenruotsalaisista, feministeistä, opiskelijanuorisosta ja globalisaatiokriitikoista. Nyt testataan onnistuuko hän.
Rkp
Rkp:n kannatus viime kuntavaaleissa oli 4,7 prosenttia.
Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson taisteli laajan ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämiseksi Vaasan keskussairaalassa.
– Se oli työnäyte paikallisesta vaikuttamisesta. Puolue voisi tietysti yrittää monistaa sitä erityisesti ruotsinkielisillä seuduilla.
Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraatteja äänesti 3,7 prosenttia vuoden 2012 kuntavaaleissa.
Vaaliveturina on uusi puheenjohtaja Sari Essayah. – Essayah ei ole ottanut yhtä tiukkoja arvokonservatiivisia kantoja kuin edeltäjänsä Päivi Räsänen. Hahmona häntä on helpompi äänestää kuin Räsästä.
Valtuustojen vallasta napataan puolet pois
Kirsi Turkki
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä luonnehtii kevään kuntavaaleja historiallisiksi. Uudet valtuutetut hoitavat tehtäväänsä noin puolitoista vuotta, ja sitten toimenkuva muuttuu olennaisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta.
– Puolet vallasta siis napataan pois.
Jokisipilän mielestä vaarana kuntavaaleissa on, että äänestäjät eivät hahmota, mitkä ovat kuntien ja mitkä maakuntien tulevat tehtävät. Kunnille jää sivistystoimen ja koulutuksen tehtäviä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä maankäyttöön ja tekniseen toimeen ja elinvoimaisuuteen liittyviä asioita.
Jokisipilä arvioi, että kuntavaalien ehdokasasettelussa voi jo näkyä, millä strategialla puolue lähestyy 2018 maakuntavaaleja. Kovia nimiä voidaan säästää maakuntavaalien ehdokkaiksi.
Joissakin maissa on lainvastaista asettua ehdokkaaksi eri tasoille. Eturistiriitojen riski on Jokisipilän mukaan realistinen myös Suomessa. Kunnanvaltuutetun voi olla vaikea tehdä maakunnan edun mukaisia päätöksiä maakuntavaltuustossa, jos päätökset ovat kotikunnan edun kanssa ristiriidassa.
Erityisen mielenkiintoiseksi tilanne Jokisipilän mukaan menee, jos kuntajohtajat asettuvat ehdolle maakuntavaaleissa. Maakuntavaltuustoissa päätetään niin keskeisistä asioista, että kuntajohtajien suorastaan kannattaisi olla siellä valvomassa kunnan etua. Toisaalta maakuntavaltuustojen tehtävänä on edistää maakunnallista etua.
Markku Jokisipilä on Lännen Median vaaliasiantuntija
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, VTT Markku Jokisipilä on Lännen Median vaaliasiantuntija. Jokisipilän arvioita kuntavaaleihin liittyen voi lukea Lännen Median 12 osakaslehdestä jo ennen huhtikuussa järjestettäviä vaaleja.
Lännen Media haastattelee kuntavaalien teemoista kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajat. Jokisipilä arvioi puheenjohtajien haastattelujen yhteydessä kunkin puolueen vahvuudet ja heikkoudet.
Kuntavaali-iltana 9.4. Jokisipilä kommentoi vaalien tulosta Lännen Median lehtien verkkosivuilla heti ennakkoäänien tultua julki.
Toinen arvio vaali-iltana saadaan, kun vaalitulos on pääpiirteissään valmis.
Jokisipilä on kokenut politiikan asiantuntija. Hänet nimitettiin Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaksi elokuussa 2014. Hän on toiminut myös poliittisen historian professorina.
