perjantai 6. tammikuuta 2017

Johan Bäckman - Suomen etujen antipuolustaja, "tehosekoittaja"...


Alla olevassa artikkelissa todetaan:
JOHAN BÄCKMAN on valtiotieteen tohtori, joka esiintyy tiheään Venäjän viestimissä puolustamassa Suomessa asuvien venäläisten ihmisoikeuksia. Venäjän liityttyä Syyrian sotaan Bäckman on käynyt Syyriassa kahdesti. Bäckman toimii Venäjän strategisten tutkimusten instituutissa Risissä pohjoismaiden edustajana.
____________________________________________________________________

Todettakoon, että Suomessa asuu tällä hetkellä yli 70 000 venäläistä syntyperää olevaa henkilöä.
Suomessa ihmisoikeusasiat ovat jotakuinkin kaikkien täällä vakituisesti asuvien osalta kunnossa. Toivottavasti rajoillamme ei ala tulevaisuudessa hiippailla pieniä vihreitä tunnuksettomia miehiä.
Oli niin tai näin, siihenkin on syytä varautua.

Johan Bäckmannin tyyppisistä henkilöistä kirjoitetaan usein avoimesti mediassa käsitteellä "persekärpänen". "Aika läheltä liippaa!" sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hybridiuhkiin keskittyvä EU:n keskus Helsingissä sai riesakseen yhdistyksen, jonka taustalla on Johan Bäckman – ”Sekoittumisen vaara on ilmeinen”

Suomeen perustettavan hybridiuhkien osaamiskeskuksen päällikkö ei pidä sattumana, että Kremlin politiikkaa kannattavat suomalaiset yrittivät rekisteröidä Eurooppalainen hybridiosaamiskeskus -nimellä yhdistyksen.





Merkittömiin taisteluvarusteisiin sonnustautuneet sotilaat vartioivat Krimin hallintorakennusta Simferopolissa 1. maaliskuuta 2014. Tunnuksettomista sotilaista tuli hybridisodankäynnin symboli.
SUOMEEN perustettava Eurooppalainen hybridiuhkien osaamiskeskus on saamassa kilpailijakseen yhdistyksen. 

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi on merkitty Johan Bäckman. Myös muut yhdistyksen perustajiksi merkityt ihmiset ovat julkisesti osoittaneet sympatiansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin politiikalle.

Patentti- ja rekisterihallitus sai Eurooppalainen hybridiosaamiskeskus -nimisen yhdistyksen rekisteröinti-ilmoituksen 23. marraskuusta 2016.

Tämä tapahtui kaksi päivää sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat ja useat muut kertoivat valtioneuvoston kanslian vetämän kansainvälisen hankkeen etenemisestä.

EU-TASOLLA ideoidun hybridiuhkien osaamiskeskuksen verkostoon on osallistumassa noin kymmenen valtion edustajia. Toiminnot käynnistyvät keväällä 2017. Keskus perustetaan Helsinkiin, ja sen henkilöstön vahvuudeksi tulee ainakin alkuvaiheessa neljästä kuuteen ihmistä.

Keskuksen perustamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia, ja hankkeen projektipäällikkönä työskentelee Matti Saarelainen, joka on virkavapaalla Suojelupoliisin osastopäällikön tehtävistä.

Hybridiuhista on ryhdytty puhumaan sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta talvella 2014. Tuolloin Venäjä käytti operaatiossa muun muassa tunnuksettomia sotilaita, mutta hybridiuhkiin liittyvään keinovalikoimaan kuuluu myös esimerkiksi tietoverkkojen ja psykologisten keinojen hyväksikäyttöä.

Epäkonventionaalisen eli ei-tavanomaisen sodankäynnin keinot herättävät tunteita, eikä Suomeen perustettava keskus selvästi miellytä kaikkia.

Jo samana päivänä, kun hankkeen etenemisestä marraskuussa uutisoitiin, viestipalvelu Twitteriin ilmestyi hybridikeskuksen nimeä kantava tili. Valtioneuvostolle tili ei kuitenkaan kuulunut, ja kun se poistettiin, tilalle tuli ”hybridivirasto”. Se jakaa muun muassa juutalais- ja pakkoruotsivastaista sisältöä sekä ajoittain Putinin puheita.

HS:n tiedossa ei ole, kuka tai ketkä perustivat ensimmäisen Twitter-tilin eikä myöskään sitä, kenen vastuulla jälkimmäinen tili sisältöineen on.

”Tämän yhdistyksen perustaminen ei sinänsä yllätä”, sanoo osaamiskeskuksen perustamista valmisteleva projektipäällikkö Saarelainen HS:lle.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS reagoi yhdistyksen rekisteröintiin pyytämällä valtioneuvoston kanslialta lausuntoa nimestä Eurooppalainen hybridiosaamiskeskus.

22. joulukuuta päivätyn lausunnon mukaan valtioneuvoston kanslia piti yhdistysrekisteriin pyrkivän yhdistyksen nimeä liian yhdenmukaisena EU:n hybridiuhkien osaamiskeskuksen kanssa. Sen mukaan yhdistyksen ja keskuksen sekoittuminen saattaisi olla keskukselle haitallista.

Yhdistyslain mukaan rekisteröitävän yhdistyksen nimi ei saa olla harhaanjohtava. Yhdistys ei myöskään saa olla tarkoitukseltaan lain tai hyvien tapojen vastainen.

”Kun asiakas kuuli meiltä lähettämästämme lausuntopyynnöstä, hän ehdotti yhdistykselle itse uutta nimeä”, kertoo Patentti- ja rekisterihallituksen lakimies Antti-Pekka Leinonen.

NYT yhdistys on rekisteröity. Sen nimeksi tuli Euroopan riippumaton hybridiuhkien tutkimuskeskus yhdistys ry.

”Haluan korostaa, ettei perustetulla yhdistyksellä ole mitään tekemistä tulevan eurooppalaisen hybridiuhkien osaamiskeskuksen kanssa. Koska nimet ovat niin lähellä, sekoittumisen vaara on ilmeinen. Lieneekö sattumaa”, pohtii valtioneuvoston kansliassa valmisteilla olevan keskuksen projektipäällikkö Matti Saarelainen.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Johan Bäckman. Hän kutsuu itseään ”Donetskin kansantasavallan viralliseksi edustajaksi Suomessa”. Donetskin ”kansantasavalta” on alue itäisessä Ukrainassa, joka pyrkii irtautumaan Ukrainasta Venäjän hallinnon tuella.

Suomessa ”kansantasavallan lähetystön” osoite on samassa talossa ja rapussa kuin nyt rekisteröidyn hybridiyhdistyksen rahastonhoitajan ilmoittama kotiosoite.

”Siitä voi nähdä ja helposti päätellä millaista muuta aktiviteettia tämän yhdistyksen taustavoimilla on”, sanoo Saarelainen.

Euroopan riippumaton hybridiuhkien tutkimuskeskus yhdistys ry kertoo säännöissään, että sen toiminnan tarkoituksena on julkaista selvityksiä ja tutkimuksia, toimia sosiaalisessa mediassa ja internetissä, kehittää kansainvälisiä yhteyksiä ja rahoittaa alan tutkimuksia ja selvityksiä.

YHDISTYKSEN perustaminen on Suomen perustuslain takaama kansalaisoikeus. Tiedossa ei ole, että sitä olisi käytetty vastaavasti suoranaisena tarkoituksena johtaa harhaan.

”Tiedossani ei tällä hetkellä ole vastaavaa. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, etteikö vastaavaa olisi jossain maailmalla”, Saarelainen sanoo.

Esimerkkejä yhdistyksistä ja muista kolmannen sektorin toimijoista osana pyrkimyksiä edistää Venäjälle edullisia päämääriä sen sijaan on lukuisia. Esimerkiksi Baltian maissa yli 40 yhdistystä sai laillisia kanavia pitkin yhteensä yli puolitoista miljoonaa euroa Venäjältä vuosina 2012–2015. Laskelman teki latvialainen tutkivan journalismin yksikkö Re:Baltica.

Hybridiosaamiskeskuksen Saarelainen sanoo, että hybridiasioista käytävä keskustelu ja siihen liittyvien ilmiöiden seuraaminen kuuluu perustettavan keskuksen toimintaan. Se on osa heidän päivittäistä työtään.

”Mikäli tämän yhdistyksen toiminta antaa perustettavan virallisen osaamiskeskuksen näkökulmasta aihetta, toimimme tilanteen mukaan. On tärkeää, ettei virallista osaamiskeskusta ja tätä yhdistystä sekoiteta toisiinsa”, Saarelainen sanoo.

”Ennakoin kuitenkin, että tässä tapauksessa suuri yleisö kyllä pystyy melko helposti erottamaan sen mitä kukin on ja tekee.”

JOHAN BÄCKMAN on valtiotieteen tohtori, joka esiintyy tiheään Venäjän viestimissä puolustamassa Suomessa asuvien venäläisten ihmisoikeuksia. Venäjän liityttyä Syyrian sotaan Bäckman on käynyt Syyriassa kahdesti. Bäckman toimii Venäjän strategisten tutkimusten instituutissa Risissä pohjoismaiden edustajana.

Miksi perustit tämän yhdistyksen, Johan Bäckman?

”Sen takia, että Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvista hybridiuhista saataisiin ajankohtaista tutkimusta”, Bäckman sanoo HS:lle.

”Meillä on tulossa suuri, painettu tutkimus englanniksi. Sen nimi on suomeksi käännettynä Euroopan unionin infosota Venäjää vastaan.”

Bäckmanin johtaman yhdistyksen julkaisu on hänen mukaansa tarkoitus jakaa Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen kongressin jäsenille sekä mahdollisesti myös Britanniaan.

EUROOPAN komissio teki keväällä 2016 oman linjauksensahybridiuhista, joihin informaatiosodankäynti luetaan. Osana linjausta oli periaatepäätös yhteisen osaamiskeskuksen perustamisesta: siitä samasta osaamiskeskuksesta, jota Suomeen ollaan nyt perustamassa.

Bäckman korostaa, ettei yhdistyksellä ole virallista englanninkielistä nimeä. Epävirallinen nimi kyllä löytyy. Seitsemän sanaa kahdeksasta ovat samoja kuin EU:n komission linjauksen otsikko oman osaamiskeskuksensa perustamisesta.

Onko yhdistys perustettu valtioneuvoston kanslian valmisteleman osaamiskeskuksen työn häiritsemiseksi?

”Miten se voisi olla häirintää, jos halutaan tutkia hybridiuhkia? On asiallista, että uhkia aletaan tutkia vakavammin. Mitä enemmän, sen parempi. Onhan niitä tutkinut Aleksanteri-instituuttikin.”




torstai 5. tammikuuta 2017

Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen...

Sen jälkeen kun europarlamentaarikko Paavo Väyrynen keminmaalaisporukkansa kanssa kaatoi Perämeren pohjukassa kaavaillun kuntaliitoshankkeen, ajatelin, että en kirjoita sanaakaan kyseisestä henkilöstä. Olen tosin joutunut hiukan myöhemmin lipsumaan asiassa, ainakin sivulauseessa nimi on varmaan tullut esiin. 
Alla oleva artikkeli on aivan pakko ottaa esiin. 
Miksi? 
Siksi, että kyllä on avoimesti todetava, että Paavo Väyrysellä on erinomainen taito saattaa häntä aiemmin lähellä olleet, vankasti tukeneet henkilöt äärimmäisen hankalaan välikäteen. 
Tosin on odotettavissa, että kekseliäisyydellä ja paikallispoliittisella oivalluksella ei ole mitään rajoja haettaessa sopiva porsaanreikä ja/tai takaportti, jolla Keminmaassa entinen meno jatkuu... 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Väyrynen asetti pikkukunnan keskustalaiset pahaan välikäteen – ”Tämä on aikamoinen päätös”


PENTTI VUOSAARI
Väyrynen asetti pikkukunnan keskustalaiset pahaan välikäteen – ”Tämä on aikamoinen päätös”
Paavo Väyrynen täytti viime syksynä 70 vuotta ja järjesti juhlaseminaarin kotikunnassaan Keminmaassa.
Henripekka Kallio
Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestö valmistautuu parhaillaan päättämään varsin poikkeuksellisesta asiasta: puolueen elävän legendan Paavo Väyrysen erottamisesta. Keskustan kunniapuheenjohtaja ja pitkäaikainen kansansuosikki on asettanut kotikuntansa keskustaväen hankalaan välikäteen.
– On tosi ikävä tilanne, myöntää kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuula Eilittä.
Väyrynen vei joulukuussa puoluerekisteriin perustamansa kansalaispuolueen. Keskustan säännöt ovat tältä osin selvät: ne kieltävät jäseniä kuulumasta kahteen puolueeseen.
Väyrynen ei aio erota keskustasta, joten hänet pitäisi erottaa siitä paikallisyhdistyksestä, johon hän kuuluu. Väyrynen on kuitenkin perustanut itse pikkuruisen paikallisyhdistyksensä ja toimii sen puheenjohtajana, joten yhdistys tuskin erottaa häntä.
Keminmaan kunnallisjärjestö joutuukin nyt pohtimaan Keminmaan keskustaseura -nimisen paikallisyhdistyksen erottamista puolueesta.
– Asia on mietinnässä, minkäänlaista päätöstä ei ole vielä tehty. Tämä on ennakkotapaus, jollaisia ei ole aikaisemmin tehty keskustassa. Täytyy tarkoin harkita ja miettiä, että tehdään oikein. Tämä on kuitenkin aikamoinen päätös, Eilittä pohtii.
Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestö kokoontuu ensi viikolla ja asia nousee siellä väistämättä keskusteltavaksi. Tekeepä kunnallisjärjestö mitä tahansa, päätöstä tullaan taatusti arvostelemaan.
– Olemme palaveeranneet kunnallisjärjestön johtokunnan kanssa sen verran, että olemme sopineet, ettei kenestäkään ihmisestä tehdä syntipukkia, vaan asiasta tehdään johtokunnan yhteinen päätös, Eilittä kertoo.
Päätös Väyrysen paikallisyhdistyksen kohtalosta tulee Eilitän mukaan alistaa kunnallisjärjestön yleiselle kokoukselle. Se järjestetään yleensä pari kertaa vuodessa ja keskustan käytäntö on, että se hyväksyy kuntavaalien ehdokkaat.
Väyrynen istuu Keminmaan kunnanvaltuustossa ja hän on ilmoittanut jatkavansa paikallispolitiikassa ”keskustan puitteissa”. Puolueiden on jätettävä kuntavaalien ehdokaslistansa helmikuun lopussa, joten ainakin Väyrysen mahdolliseen kuntavaaliehdokkuuteen liittyvä asia on ratkaistava aivan lähiviikkoina.
Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska muistutti joulukuussa, että keskustan riveissä toimii myös sitoutumattomia henkilöitä. Väyrystä sitoutumaton status ei kiinnosta.
– Minua on pyydetty keskustan ehdokkaaksi ja harkitsen asiaa. Minähän olen keskustan paikallisyhdistyksen jäsen ja jos olen ehdokkaana, niin olen siinä ominaisuudessa, keskustan ehdokkaana, Väyrynen itse määrittelee Lännen Medialle.
Samaan aikaan, kun Väyrynen pohtii jatkoa keskustalaisena paikallispoliitikkona, hän yrittää kasvattaa kansalaispuolueensa eduskuntapuolueeksi asti – ja jopa suurten puolueiden joukkoon ja hallituspuolueeksi asti.
Näin hurjiin suunnitelmiin Väyrysen on siivittänyt kansalaispuolueen Taloustutkimuksella tekemä mielipidetutkimus siitä, kuka olisi suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi.
Kyselyssä eniten kannatusta sai istuva pääministeri Juha Sipilä (kesk, 25,4%), sen jälkeen vihreiden Ville Niinistö (22,5%), kokoomuksen Petteri Orpo (19,7%) ja SDP:n Antti Rinne (15,5%). Väyrynen sai kansalaispuolueen puheenjohtajana yhtä suuren seitsemän prosentin kannatuksen kuin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Väyrynen tunnustaa kansalaispuolueen verkkosivuilla julkaisemassaan blogikirjoituksessa, että häntä kiehtoisi ajatus palata vielä kerran valtioneuvoston jäseneksi: ” Jos ministeriys vielä avautuisi, tulisin toimineeksi valtioneuvoston jäsenenä kuudella eri vuosikymmenellä. Tämä taitaisi olla maailmanennätys, jota ei helposti rikottaisi. ”
Kansalaispuolue voi viedä keskustalta vaatimattomallakin kannatuksella pääministeriyden, jos äänestäjiä siirtyy Väyrysen mukana tilanteessa, jossa suurimman puolueen asemasta käydään tiukka kilpa.
Väyrynen on ilmoittanut, että kansalaispuolue osallistuu eduskuntavaaleihin ja harkitsee maakuntavaaleihin osallistumista. Kuntavaaleihin kansalaispuolue ei osallistu, vaan kehottaa kannattajiaan muiden puolueiden listoille tai muodostamaan valitsijayhdistyksiä.

Suomi sai kunnianosoituksena nimikkovuoren maailman kylmimmälle ja kuivimmalle mantereelle

Suomi 100 v - Etelämantereella lisäksi Mount Suomi nimetty vuori - ei paha...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomist hiukan tuunattuna:

Suomi sai kunnianosoituksena nimikkovuoren maailman kylmimmälle ja kuivimmalle mantereelle


Suomi sai kunnianosoituksena nimikkovuoren maailman kylmimmälle ja kuivimmalle mantereelle
Mount Suomen huipulla. Retkikunta lähetti kuvan huipusta sateliittipuhelimen välityksellä.
Niina Niemelä
Lynx Adventure Antarctica -retkikunnan neljä miestä ovat tehneet ensinousun Etelämantereella sijaitsevalle vuorelle. Mount Suomeksi nimetty vuori on kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle.
Retkikunta saavutti ensimmäisinä ihmisinä maailmassa uuden vuorenhuipun Etelämantereella. Kokonaisuutena neliviikkoinen matka on osa Suomi100-juhlaohjelmaa.
– Teimme ensinousun vuorelle, jonka nimesimme Mount Suomeksi. Haluamme tällä teolla kunnioittaa myös tänä vuonna sata vuotta täyttävää Suomea, retkikunnan johtaja Pata Degerman kertoo satelliittipuhelimen välityksellä.
Etelämanner on maailman tuulisin, kylmin ja kuivin manner. Wohlthat-vuoristoketjussa sijaitsevan Mount Suomen huippu on 2 598 metriä merenpinnan yläpuolella. Aikaa huipun tavoittamiseen ja laskuun takaisin leiriin kului retkikunnalta kymmenen tuntia.
– Lähdimme aikaisin aamulla matkaan kohti etukäteen valitsemaamme huippua. Maasto on jäinen, luminen ja kivinen, joten teimme pääosan matkasta jalan. Nousu meni hyvin vaativista sääolosuhteista huolimatta. Tuulen voimakkuus oli kohtalainen ja pakkasta 26 astetta. Aurinko ei laske Etelämantereella tähän aikaan vuodesta lainkaan, Degerman sanoo.
Retkikunnan matka alkoi Novolazarevskayan tukikohdasta kohti etelänapaa 22. joulukuuta viime vuonna. Lisävarusterikon vuoksi tavoite saavuttaa etelänapa ei tällä kertaa toteutunut.
Retkikunta on taittanut matkaa Lynxin erikoisvarustelluilla Commander –moottorikelkoilla kuitenkin jo useita satoja kilometrejä.
– Kaikki on sujunut hyvin teknisesti kelkkojen suhteen ja jokaisen retkikunnan jäsenen jaksamisen osalta. Loppusuoralla ollaan, Degerman iloitsee.
Suomalais-islantilainen neljän miehen retkikunta teki ensinousun Etelämantereella sijaitsevalle vuorelle. Kuvassa miehet ennen matkaa.

(T)uhokierre kehitteillä! Putin vs. Trump!

Hmmmmm - niinpä - toivottavasti puheet pysyvät puheina...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Pääkirjoitus

Kun Venäjä uhkaa Tanskaa ydinaseilla, on syytä huoleen – ja uuden pelottavan kierteen ydinuhoon tuo nyt Donald Trump

Löysät puheet ydinaseista Venäjällä ja Yhdysvalloissa nostattavat uhkakuvaa, että myös Yhdysvallat alkaa uhkailla ydinaseiden käytöllä muita maita vastaan.



VAIN kaksi maata on viime vuosina uhannut käyttää ydinaseitaan muita maita vastaan: Pohjois-Korea ja Venäjä. 
Maat ­eivät kuulu samaan sarjaan, eikä niiden uhittelu ole yhteis­mitallista, mutta molemmat ovat muistuttaneet maailmaa ydinaseiden hirveän ­tuhovoiman jatkuvasta olemassaolosta.

Pohjois-Korea on häirikkövaltio, jolla on Arms Control Asso­ciationin tuoreiden tilastojen mukaan kahdeksan ydinkärkeä. Uhkauksia esittää diktatuuri, joka on muutenkin epävakautensa ja arvaamattomuutensa vuoksi jatkuva uhka rauhalle Itä-Aasiassa. 
Venäjä vuorostaan on toinen maailman kahdesta ydinasesuurvallasta, ja se on ­yhdessä Yhdysvaltojen, Kiinan, Ranskan ja Britannian kanssa sitoutunut ydinsulku­sopimukseen. Venäjän ydinaseiden määrää ja valvontaa säätelee joukko kahden­keskisiä aseriisuntasopimuksia Yhdysvaltain kanssa.

Sekä Venäjällä että Yhdysvalloilla on noin 4 500 toimivaa ydinkärkeä asejärjestelmissä tai varastoituina – tuhansien romutusta odottavien ydinkärkien lisäksi.
Siksi Venäjän runsaan parin vuoden aikana esittämät uhkaukset mahdollisuudesta kohdistaa ydinaseita muun muassa Tanskan laivaston aluksiin ovat huolestuttavampia kuin Pohjois-Korean uhittelu, vaikka Venäjällä kynnys ydinaseiden käytölle on ­varmasti ­huomattavasti korkeampi kuin Pohjois-Koreassa. 
Venäjä on murtanut ja muuttanut ­kylmän sodan vuosina syntynyttä käytäntöä, jossa suurvallat keskustelevat väärinkäsitysten välttämiseksi ydinaseistaan tarkoin valituilla ilmai­suilla.

Tuore huoli ydinaseista ehti välillä jo ­hiipua muiden huolten tieltä, mutta se voimistui uudestaan joulun alla. Sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin että Yhdysvaltain presidentiksi nouseva Donald Trump puhuivat tarpeesta vahvistaa oman maansa ydinasepelotetta.

Ensin Putin sanoi Venäjän asevoimien johdolle, että ”meidän pitää vahvistaa strategisten ydinasevoimien sotilaallista potentiaalia”.

Hetkeä myöhemmin Trump sanoi, että Yhdysvaltain pitää ”vahvistaa ja laajentaa” ydinasevoimaansa. Myöhemmin hän sanoi lisäksi, että ”antaa varustelukilvan tulla”.

Uusi uhkakuva on se, että Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat ryhtyy uhkaamaan ­muita maita ydinaseiden käytöllä. Yhtenä oireena erikoisesta muutoksesta Moskovan ja Washingtonin suhteissa sekä Trumpin avustajat että Putin kuitenkin jälkikäteen ­rauhoittelivat reaktioita Trumpin puheisiin ja sanoivat, ettei niissä ollut mitään uutta.

Puheet ovat huolestuttavia, jos puhujat tarkoittivat mitä sanoivat. Putin puhui tarpeesta kehittää aseita, jotka läpäisevät ohjustorjuntajärjestelmät. Kirjaimellisesti se tarkoittaisi uusien ohjustyyppien kehittämistä ja hyvin mahdollisesti strategisten ohjusten vähentämistä koskevien sopimusten romuttamista.

Trumpin sanat Yhdysvaltain ydinaseistuksen laajentamisesta tarkoittaisivat toteu­tuessaan samaa.

Uhittelujen pohjalta olisi liioiteltua puhua käänteestä maiden ydinasestrategioissa. Jos Venäjä ja Yhdysvallat uudistavat ydinaseistustaan, se ei itsessään ole uusi uhka muttei ratkaisukaan. Ydinasevaltojen toiminta on ennakoitavampaa, jos ne itse uskovat, että niiden ydinaseistus riittää ennalta ehkäisevän pelotteen ylläpitämiseen.

Kahden johtavan ydinasevallan löysät puheet ydinaseista ovat kuitenkin uhka. ­Ainakin ne heikentävät entisestään yrityksiä estää ydinaseiden leviäminen uusiin ­maihin.

Vedomosti: Norilsk Nickel harkitsee pahamaineisen tehtaan sulkemista Suomen rajan lähellä...


Olen kaksi kertaa mennyt linja-autolla vaimoni kanssa Norjan Kirkenesistä Murmanskiin kyseisen Nikkelin ohi - edestakaisin. Lohduttoman näköistä maisemaa. 
Mikäli oikein muistan, takavuosina mediassa esitettiin luotettavana tietona, että kyseisellä kaivos-/teollisuusaalueella miestyöntekijöiden keski-ikä oli pitkästi alle 50 vuotta. Rajuilla saasteilla arvattavasti oli oma osuutensa asiassa.

Todettakoon samaan hengenvetoon, että Norilsk Nickelin pääomistaja ja suurosakas Vladimir Potanin on oletettavasti tällä hetkellä Venäjän rikkaimpia ettei peräti rikkain henkilö. Nikkeli-sulattamon lopettaminen ei köyhää kirpaise...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Vedomosti: Norilsk Nickel harkitsee pahamaineisen tehtaan sulkemista Suomen rajan lähellä

Kaivosyhtiö pyristelee irti suursaastuttajan maineesta. Petsamossa lähellä Suomen ja Norjan rajaa sijaitsevan vanhan ja pahoin saastuttavan sulaton lakkautus voisi olla osa hanketta.
Kaivosteollisuus


Kartta
Yle
Suuri venäläinen kaivosyhtiö Norilsk Nickel harkitsee Murmanskin alueella Nikelissä eli suomalaisittain Nikkelissä sijaitsevan sulattamonsa lopettamista, kertoo kaivosyhtiön johtaja ja suuromistaja Vladimir Potanin venäläisen Vedomosti-taloussanomalehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).
Lähellä Norjan ja Suomen rajoja sijaitseva vanha sulattamo on jo kauan(siirryt toiseen palveluun) tunnettu(siirryt toiseen palveluun) muun muassa valtavista rikkidioksidipäästöistään ja sen lakkauttamisesta on ollut puheita(siirryt toiseen palveluun) jo aiemminkin.
– Olemme valmiita etenemään ja tarkastelemme mahdollisuutta sulkea sulattamo Nikelin asutuskeskuksessa Kuolan niemimaalla vuoden 2019 jälkeen Norilskin nikkelitehtaan sulkemisen malliin, Potanin sanoi Vedomostille.


Vladimir Potanin istuu muiden liikemiesten joukossa Venäjän teollisuusmiesten ja yrittäjien liiton RSPP:n kokouksessa. Hänellä on tumma puku, sininen kravatti.
Norilsk Nickelin pääomistaja ja suurosakas Vladimir Potanin.Yuri Kochetkov / EPA

Taustalla on yhtiön ohjelma, jonka tarkoitus olisi muuttaa Norilsk Nickel yhdestä Venäjän suurimmasta saastuttajasta ympäristöystävälliseksi yhtiöksi.
Koko ohjelman kustannusarvio on 13–14 miljardia dollaria eli noin 12–13 miljardia euroa vuoteen 2022 mennessä.
Potanin sanoi haastattelussa, että tärkein kysymys on kaivosyhtiön tuottamien rikkipäästöjen vähentäminen 1,5 miljoonalla tonnilla.

Vanha kaivospaikkakunta

Lähellä Suomen ja Norjan rajaa Petsamon piirissä sijaitseva Nikel eli Nikkeli tunnettiin Suomen hallitessa Petsamoa nimellä Kolosjoki ja nikkelintuotanto alkoi alueella jo tuolloin. Petsamo siirtyi sodan jälkeen Neuvostoliitolle.



Sulattamon lakkauttamispohdinnoista raportoi myös The Independent Barents Observer(siirryt toiseen palveluun).
– Se pitää tehdä yhdessä vakavasti otettavan sosiaalisen ohjelman kanssa, missä ei ole kyse pelkästään rahasta. Pitää katsoa paikallisviranomaisten kanssa, mitä tehdään, esittää ihmisille toisia töitä, kehittää sosiaalisen sopeuttamisen ohjelma, Vladimir Potanin tähdensi Vedomostin haastattelussa.
Potanin viittasi haastattelussa Norilskissa vuodesta 1942 toimineen tehtaan sulkemiseen(siirryt toiseen palveluun) viime vuonna.
Pohjois-Venäjällä sijaitsevalla Norilskilla on suoranaisen saastehelvetin maine, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi(siirryt toiseen palveluun) kaupungista viime syksynä.
Norilsk Nickelin aiheuttamat ympäristöongelmat olivat Venäjällä tapetilla myös viime syyskuussa, kun yhtiö myönsi päästöjensä aiheuttaneen siperialaisen Daldykanjoen värjääntymisen verenpunaiseksi.