sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Uusi sormi pääsee ydinliipaisimelle – Eurooppa on pian Trumpin ja Putinin välissä

Valitettavasti Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole ainoita ydinasevaltioita. Maailmassa on tällä hetkellä aivan liikaa ydinasetuhovoimaa. 
Pelotteiksi riittäisi huomattavasti pienempikin määrä. Olisi erittäin tärkeää, että esim. YK:n johdolla päästäisiin ydinasearsenaalivarastoja purkamaan, vähentämään.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat    |   HS-analyysi

Uusi sormi pääsee ydinliipaisimelle – Eurooppa on pian Trumpin ja Putinin välissä

Ydinaseet ovat aina läsnä Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa, mutta suhteiden arki ratkaistaan Euroopassa.



Virkaanastujaistensa jälkeen 20. tammikuuta Donald Trump päättää Yhdysvaltain presidenttinä ydinaseiden käytöstä. Venäjällä presidentti Vladimir Putinilla on vastaava valta.
BRYSSEL

YLIMPÄNÄ ovat ydinaseet.

Ilman toistensa tuhoamiseen riittäviä ydinaseita Yhdysvallat ja Venäjä eivät olisi nykyisen kal­taisia suurvaltoja ja Venäjän kiinnitys minkäänlaiseen suurvalta-asemaan olisi heikko.

Katseet ovat kääntyneet takaisin ydinaseisiin parin vuoden ­aikana, kun Vladimir Putinin Venäjä on muistuttanut omista aseistaan sekä poliittisissa puheissa että asevoimiensa harjoituksissa.

Nyt katseet kääntyvät myös Washingtoniin. Donald Trumpin sormi on ydinasenapilla sen jälkeen kun hän aloittaa presidenttikautensa 20. tammikuuta.

Paras suoja ydinaseuhkaa ­vastaan on jo vuosikymmenten ajan ollut molemminpuolinen tieto, ettei ydinaseiden hallittu käyttö ole mahdollista.

Poliittisia keinoja valvoa ydinasepäätöksiä kussakin maassa on kuitenkin hyvin vähän. Päätöksenteon pitää olla erittäin nopeaa. Ratkaisut saatetaan tehdä, kun vastapuolen ohjukset ovat jo ilmassa. Presidenttien sormet ovat liipaisimilla.

PARHAITEN ydinaseuhkaa vähennetään sillä, että kansain­välisen politiikan asetelmat pysyvät muuten jokseenkin raiteillaan. Siitäkin epävarmuus kasvoi Trumpin vaalivoiton myötä, eikä kuva ole vielä läheskään selkeä.

Joitain asioita voi kuitenkin jo hahmottaa, kun tilannetta katsoo Yhdysvaltain ja Venäjän ­välimaastosta, sotilasliitto Naton päämajasta Brysselissä.

”Olen täysin vakuuttunut, että Yhdysvallat säilyttää vahvan ­sitoutumisensa Natoon, trans­atlanttiseen yhteyteen ja Euroopan turvallisuustakeisiin”, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg alkuviikosta Naton ulko­ministerikokouksessa.

Stoltenberg on optimisti virkansa puolesta, mutta näyttö ­jatkuvuudesta alkaa olla aidosti varsin vahvaa.

SUHTEET Länsi-Eurooppaan ja Venäjään saattavat lopulta olla alue, jossa Trumpin vaalipuheet jäävät erityisen kauas todellisuudesta. Selkeys Euroopassa auttaisi hillitsemään ydinuhkia.

Diplomaatit ja asiantuntijat Natossa ovat hakeneet tulevaisuuden merkkejä Trumpin tekemistä henkilövalinnoista, puheluista Euroopan johtajille ja tietenkin myös twiiteistä.

Eräs kokenut diplomaatti ar­vioi ­tilannetta puolustusmenojen, terrorisminvastaisen toiminnan sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kannalta.

PUOLUSTUSMENOT Länsi-Euroopassa alkoivat kasvaa Venäjän toimien vuoksi jo ennen kuin Trump sätti Eurooppaa riittämättömästä panoksesta omassa puolustuksessaan. Nyt nousu on saanut uuden sykäyksen.

Terrorismin vastustaminen on niitä harvoja asioita, joista Trump on puhunut johdon­mukaisesti, vaikkei olekaan kertonut, miten hän aikoo nitistää kaikki terroristit.

Terrorisminvastainen toiminta on samaan aikaan Naton uusia painopisteitä. Nato siirtää Irakin armeijan koulutushankkeensa Jordaniasta Irakin alueelle. Terrorisminvastainen toiminta on pääteemoja Naton ja EU:n tiivistyvässä yhteistyössä.

YHDYSVALTAIN ja Venäjän suhteissa Trump ja Putin saattavat pyrkiä vaalipuheiden mukaisesti jonkinlaiseen uuteen järjestelyyn, mutta hankkeen onnistumiseen ei uskota arvioissa sen paremmin Brysselissä kuin Washingtonissakaan – ei to­dennäköisesti myöskään Moskovassa.

Yhdysvaltain republikaaneja ja demokraatteja edustava 27 vaikutusvaltaisen senaattorin ryhmä lähetti torstaina Trumpille yhteisen kirjeen, jossa vaadittiin tiukkaa linjaa Venäjän toimiin Ukrainassa.

Lisäksi merkittävä osa Trumpin valitsemista avustajista vaatii samaa. Joukossa on puolustusministeriehdokas, eläkkeellä oleva kenraali James Mattis.

Muuan diplomaatti Natossa muistuttaa, että myös Yhdys­valtain kaksi edellistä presidenttiä, George W. Bush ja Barack Obama, yrittivät alussa päästä uuteen yhteisymmärrykseen Venäjän kanssa, mutta he epä­onnistuivat siinä.

Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto on jo käytössä. Se ei kuitenkaan ole ratkaissut ongelmia.

EUROOPAN, Yhdysvaltain ja Venäjän tulevilla suhteilla on suora vaikutus Suomen ja Ruotsin kumppanuuteen Naton kanssa.

Obama ja hänen ulkoministerinsä John Kerry ovat ajaneet Suomen ja Ruotsin tiivistä kumppanuutta sekä osallistumista ministereiden ja päämiesten tasolla Naton kokouksiin.

Kokeneen Nato-virkailijan epävirallisen arvion mukaan osallistuminen Nato-kokouksiin on jo vakiintunut käytäntö, vaikka sen suojana ei ole instituutioita. Naton ja EU:n tiivistyvä yhteistyö lujittaa järjesteltyä entisestään.

Nato on hyvä näköalapaikka ­Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin Trumpin aikana. Tällä viikolla se oli vajaakäytössä, kun ulkoministeri Timo Soini (ps) jäi pois Naton ulkoministerikokouksesta sairauslomaansa liittyvän lentokiellon vuoksi.

Seuraava mahdollisuus on puolustusministerikokous hel­mikuussa. Se voi olla Mattisin esittäytymismatka. Todennäköisesti kesällä pidettävään huippukokoukseen ei sen sijaan ole kutsuttu Naton ulkopuolisia maita.

Vuoden turhake...

Hmmmmm - mielenkiintoista...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Vaipankätkijä, ilotulite ja huuhdottava vessapaperihylsy… Tutkija: Vuoden turhake -nimitys voi aiheuttaa haittaa yritykselle

Titteli tuo mukanaan negatiivisia mielikuvia, joten se vahingoittaa usein myös yrityksen mainetta.
Kotimaa

Vuoden turhakkeita
Vuoden turhakkeeksi on aikaisempina vuosina valittu muun muassa lehtipuhallin, ulkomainen pullovesi, mönkijä, ilotulite ja Flush&Go-vessapaperihylsy.Yle



Vuoden turhake -valinnalla voi olla merkittävä vaikutus tuotteelle ja yritykselle, arvioi Tampereen yliopiston markkinoinnin yliopisto-opettaja ja tohtorikoulutettava Sonja Lahtinen.
– Markkinoinnissa on pitkään ajateltu, ettei ole olemassa sellaista asiaa kuin huono julkisuus, mutta näkemykseni mukaan se ei tänä päivänä enää pidä paikkaansa. Pelkkä tunnettuus ei riitä siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen, vaan tuotteen täytyy herättää kuluttajissa myönteisiä mielikuvia, Lahtinen kertoo.
Kuluttajat ovat nykyään varsin tietoisia omien kulutustottumustensa eettisistä ja ekologisista vaikutuksista. Siksi nimityksellä, joka tulee Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemalta Suomen Luonto -lehdeltä ja korostaa tuotteen haitallisia vaikutuksia, voi olla suuri vaikutus yrityksen maineelle.
– Se tuo mukanaan niin negatiivisia mielikuvia ympäristön vahingoittamisesta, että on haitallinen yrityksen maineelle. Kuluttaja tekee pienimmätkin päätökset tunteeseen perustuen. Jos tuote herättää kielteisiä mielikuvia ja siten kielteisiä tunteita, sillä on negatiivinen vaikutus myös yrityksen maineeseen, Lahtinen sanoo.
Suomen Luonto -lehden päätoimittaja Heikki Vasamies kertoo, että he haluavat kilpailulla ensisijaisesti saada ihmiset ajattelemaan omia valintojaan.
– Haluamme kiinnittää huomiota hyödykkeisiin, joiden käyttöarvo ei ehkä sittenkään ole niin korkea kuin miltä aluksi vaikuttaa. Nykyään tehdään runsaasti elämää tarpeettomankin paljon helpottavia tuotteita, joiden ympäristövaikutukset ovat yllättävän suuria, Vasama perustelee.

Osa turhakkeista säilyy, osa kuolee




Monet turhakkeet ovat säilyttäneet suosionsa tittelistään huolimatta.
Ensimmäinen vuoden turhake, vuonna 2000 valittu lehtipuhallin, on monilla suomalaisilla aktiivisessa käytössä. Pysyvään käyttöön ovat jääneet myös vuoden 2005 turhakkeeksi nimetyt kaupunkimaasturit. Trafin tilastojen mukaan marraskuun 30 eniten rekisteröidyn henkilöauton joukkoon sisältyvät ainakin Toyotan ja Hondan katumaasturit.
Turhakkeen tittelistä eivät erityisemmin ole kärsineet myöskään ilotulitteet, turkikset ja mönkijät. Sen sijaan esimerkiksi vuoden 2001 turhaketta, vaipankätkijää, ei taida tällä hetkellä monen kaupan hyllyiltä löytyä.
Yliopisto-opettaja ja tohtorikoulutettava Sonja Lahtisen mielestä negatiivisävytteiset nimitykset, kuten vuoden turhake, vaikuttavat tuotteeseen eniten silloin, kun valinta kohdistuu jonkin tietyn yrityksen tuotteeseen.
Tiettyyn tuotteeseen valinta kohdistui viisi vuotta sitten, kun osassa Lotuksen wc-papereissa käytettävä Flush&Go -vessapaperihylsy valittiin vuoden turhakkeeksi. Se sai melkein neljänneksen kaikista annetuista äänistä.
Flush&Go:ta kritisoitiin esimerkiksi siitä, että vessanpönttö ei ole mikään kierrätysasema. Vessapaperihylsy on mahdollista kierrättää jo muutoinkin, joten miksi se tarvitsisi huuhtoa pöntöstä alas, ihmeteltiin.
Markkinointipäällikkö Heidi Toivola SCA Hygiene Productsilta kuitenkin kertoo, ettei valinta vuoden turhakkeeksi ole haitannut tuotteen myyntiä tai markkinointia.
– Olimme silloin wc-papereiden markkinajohtaja Suomessa ja olemme edelleen. Kuluttajilta ei tullut palautetta, eikä valinnasta vuoden turhakkeeksi ole ollut haittaa, Toivola sanoo.
Parhaimmillaan tällainen nimitys, kuten vuoden turhake, voi laittaa yrityksen miettimään tuotettaan uudelleen ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja korvata tuote ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla.
SONJA LAHTINEN, TAMPEREEN YLIOPISTO

Huonon julkisuuden voi kääntää voitoksi

Yrityksen on mahdollista kääntää negatiivissävytteinen titteli myös voitoksi, muistuttaa yliopisto-opettaja ja tohtorikoulutettava Sonja Lahtinen. Hän nostaa esimerkiksi Kodakin kertakäyttökamerat, jotka valittiin Yhdysvalloissa vuoden jätteentuottajiksi.
Nimityksestä seurasi se, että yritys loi kertakäyttökameroiden kierrätysjärjestelmän. Se palkittiin myöhemmin kierrätyksen ja ympäristötietoisen käyttäytymisen edistämisestä.
– Parhaimmillaan tällainen nimitys, kuten vuoden turhake, voi laittaa yrityksen miettimään tuotettaan uudelleen ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja korvata tuote ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla. Tai he voivat kehittää kokonaan uuden tuotteen tai palvelun vastaamaan asiakkaiden huoliin, Lahtinen selventää.
– Yhdessä tutkimuksessa huomattiin, että mikäli yritys on aikaisemmin joutunut huonoon valoon ympäristövaikutuksistaan tai eettisesti kestämättömästä toiminnastaan ja tekee sen jälkeen korjaavia toimenpiteitä, on positiivilla uutisilla myönteisempi vaikutus kuin sellaisessa tilanteessa, jossa yrityksen toimintaa ei olisi ensin asetettu negatiiviseen valoon. Saadaan eräänlainen tuhkimotarina, joka aina vetoaa ihmisten tunteisiin, Lahtinen jatkaa.

Kuluttajan valta markkinoilla kasvaa

Suomen Luonto -lehden päätoimittaja kertoo, että vuoden turhakkeen valinnalla haetaan myös kansalaisvaikuttamista.
– Että ihmiset omilla valinnoillaan pyrkisivät ohjaamaan sitä, mitä heille tarjotaan, Vasama sanoo.
Sonja Lahtinen uskoo, että tämä voi toteutua. Hyvä esimerkki vastaavasta kansalaisvaikuttamisesta on tapahtunut nyhtökauran ympärillä. Kun ihmiset ottivat tuotteen hyvin vastaan ja se loppui jatkuvasti monista kaupoista, sai tuote suuren näkyvyyden sosiaalisessa mediassa. Kuluttajat saivat omilla valinnoillaan aikaan sen, että ruokatuotteiden valmistajat innostuivat kehittelemään lihaa korvaavia tuotteita.
– Tänä päivänä yhtenä isona megatrendinä puhutaan kuluttajien valtaistumisesta. Kuluttajien valta markkinoilla kasvaa ja valinnoilla on oikeasti merkitystä siinä, millaisia tuotteita ja palveluita markkinoille tuodaan, Lahtinen sanoo.
Vuoden 2016 turhake julkistetaan perjantaina.

lauantai 10. joulukuuta 2016

Katse harhailee historiassa...

Kävin aamulla lämmittämässä Pikkupuolen massiivista takkaa. Lämmitykseen käytin kaksi pesällistä kuivia koivuklapeja.
Ensimmäistä pesällistä poltellessani istuin nojatuolissa ja annoin katseeni harhailla erilaisissa esineissä. Niillä kaikilla on luonnollisesti oma historiansa. Jokaisesta esineestä olisi mahdollisuus kirjoittaa ainakin yhden blogitekstin.

Katseeni kiinnittyi takan reunalla olevaan talon pienoismalliin.

Ehkä pienenä mutta tärkeänä yksityiskohtana on syytä kirjoittaa toistamiseen, että ensimmäisen Inter Rail-matkamme yhteydessä kesällä 2000 Yorkin torilla - ostettuamme englantilaistyyppisen talon pienoismallin - teimme päätöksen rakentaa tontillemme uuden rakennuksen - Ekoateljeen, joka on nykyisin nimeltään Pikkupuoli. Sitä rakennettiin yli kymmenen vuotta.

Niin ja minä aamulla lämmitin kyseisen rakennuksen takkaa. Leivinuunille saatta löytyä ennen Joulua käyttöä...

Suunnittele kuolemasi - designyritys haluaa muuttaa loppumme pelottavasta kauniiksi...

Jututin viime pari viikkoa sitten vaimoni kanssa Kemin kulttuurikeskuksen iltakäynnin
jälkeen torilla tuttavaamme, jonka aviomies oli yllättäen sairastunut ja muutaman 
kuukauden kuluttua kuollut. Hän kertoi, miten jatkuvan ikävän ja kaipuun keskellä ihminen
on yksin. Hän totesi myös, miten paljon on käytännön asioita, jotka kaatuvat läheisen 
kuoleman jälkeen päälle...
Varmaan asia on juuri näin. Siksipä ennen kuolemaansa kaikki tärkeät tiedot

pankkitileistään, sijoituksistaan, henkivakuutuksesta, testamentista, asuntoon, yleensä
muuhun omaisuuteen tai hautajaisiin liittyvistä järjestelyistä olisi tärkeää kertoa vähintään
läheiselleen ja/tai kirjoittaa ne luotettavasti muistiin.
Nimenomaan viimeksi mainitussa kohdassa salasanat ovat arvossa arvaamattomassa.


Alla olevaa artikkelia lukiessani kävi mielessä vuosikymmeniä sitten pohdiskelemani Bright Box-ajatus. Pitäisiköhän tuo kaivaa "naftaliinista" esille ja hiukan jalostaa sitä eteenpäin. Nyt alkaa olla tietotekniikka kohdallaan sen toteuttamiseksi...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Suunnittele kuolemasi - designyritys haluaa muuttaa loppumme pelottavasta kauniiksi



Palkittu globaali designyritys IDEO on löytänyt bisnesmahdollisuuksia maailman viimeisestä tabusta – kuolemasta.
Yhtiön sisältöjohtaja Shoshana Berger puhui Slushissa kuoleman designista.
”Kuolema on yhtä luonnollinen asia kuin syntymä ja elämä. Suunnittelemme syntymän ja elämämme tarkasti, mutta tähän asti emme ole suunnitelleet kuolemaamme.”
Bergerin mukaan suurin osa ihmisistä toivoo, että voisi kuolla kotona. Tästä huolimatta useimmat meistä kuolevat sairaaloissa, joissa ihmisten henkiseen hyvinvointiin ei juuri kiinnitetä huomiota.
”Lääkäreitä ei ole koulutettu käymään keskusteluita kuolevien kanssa. Tämän vuoksi he esimerkiksi suosittelevat hyvin aggressiivisia hoitoja sairauksien loppuvaiheessa, vaikka ne eivät juuri pidennä elämää ja heikentävät elämänlaatua. Tämä on yksi terveysjärjestelmämme suurimmista epäonnistumisista”, Berger kuvaili.
IDEOn missiona on muuttaa ihmisen kokemus kuolemasta kauniimmaksi. Yhtiö teki yhteistyötä kalifornialaisen sairaalan ja yli tuhannen kuolevan ihmisen kanssa.
Tutkimuksessa löytyi yksinkertaisia keinoja muuttaa ihmisten viimeisiä kuukausia miellyttävämmäksi.
Yksi kuolevista esimerkiksi kammosi sairaalan laitteiden piippaavia ääniä. Kun äänimaailmaa muutettiin, hänen mielialansa parani.
Berger kehottaa kaikkia kirjoittamaan oman muistokirjoituksemme jo nyt. Se auttaa ymmärtämään, mihin haluamme elämämme käyttää. Kannattaa myös miettiä, mitä todella haluat sanoa ennen kuolemaasi läheisille ihmisille.
Tärkeää on myös muistaa, että vuonna 2016 jokaisella on massiivinen digitaalinen jalanjälki.
”Kirjoita ylös kaikki käyttämäsi palvelut ja salasanasi ja mieti, kuka ottaa niistä vastuun kuolemasi jälkeen”, Berger muistutti.
The California Sunday Magazine -lehti kirjoitti vuonna 2015 IDEOn kehittämästä After I Go-sovelluksesta. Nyt jo kuopattu sovellus tarjosi ihmisille paikan, jonne he pystyivät tallentamaan ennen kuolemaansa kaikki tärkeät tiedot alkaen pankkitileistään, henkivakuutuksesta, testamentista, salasanoista tai esimerkiksi asuntoon, omaisuuteen tai hautajaisiin liittyvistä järjestelyistä.

Perussuomalaisia äänestäneitä on palannut Sdp:n kannattajiksi – hinta on ollut kuitenkin kova...

Taas kerran oli mukava lukea Yrjö Raution osuvaa ja asiallista tekstiä. Aivan lähiaikoina nähdään, "uskaltaako" kansanedustaja Timo Harakka heittäytyä häviämään puheenjohtaja Antti Rinteen vastaehdokkaaksi...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Perussuomalaisia äänestäneitä on palannut Sdp:n kannattajiksi – hinta on ollut kuitenkin kova


SDP valinnee Antti Rinteen jatkamaan puheenjohtajanaan seuraavat kolme vuotta. Hän tuskin saa edes vastaehdokasta. Puoluekokous on helmikuussa, ja mahdollisten haastajien olisi pitänyt jo ilmoittautua, jos aikoisivat vakavissaan kilvoitella puheenjohtajuudesta.

Enemmistö puoluekokousedustajista toivoo puheenjohtajakilpaa. Ilmapiiri Sdp:ssä on kuitenkin nyt niin ahdas, ettei kukaan rohkene kilpaan ryhtyä, ellei ole varma voitostaan. Rinne on tehnyt yhtenäisyydestä tehokkaan keinon vaientaa kilpailijansa ja arvostelun. Pienikin särö yhtenäisyydessä laskee hänen mukaansa kannatusta. Sen aiheuttajaa odottaa rangaistus.

Sdp:n entinen puoluesihteeri Ulpu Iivari esitti Kanava-lehdessä 7/2016 terävän analyysin sosiaalidemokraattien tilasta: ”Porvarihallituksen epäsuositut ratkaisut nostavat puolueen kannatusta ja antavat sille lisäaikaa. Jos sitä ei pystytä käyttämään kunnolliseen yhteiskunta-analyysiin ja tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaohjelman tekoon, vaikeudet alkavat viimeistään hallitusvastuun koittaessa.”

Sdp oli vielä 2000-luvun alussa ”yleispuolue, jota saattoivat äänestää myös sen yhteiskunnallista merkitystä ja toimintaa kunnioittavat korkeasti koulutetut, yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat ihmiset. (…) Entisestä yleispuolueesta on tullut supistuvan joukon työväenpuolue”.

SAMOISSA ongelmissa kuin Sdp rämpivät sosiaalidemokraattiset puolueet lähes kaikkialla. Sdp on kuitenkin myös omilla ratkaisuillaan jouduttanut tätä kehitystä.
Nykyinen Sdp ei ole enää ensisijaisesti aatepuolue, vaan etupuolue. 
Ratkaiseva muutos tapahtui, kun puoluekokousedustajien niukka enemmistö nosti Rinteen Jutta Urpilaisen tilalle vajaat kolme vuotta sitten.

Rinteen Sdp on keskittynyt palkansaajien edunvalvontaan ja kilpailuun perussuomalaisten kanssa työläisäänestäjien kannatuksesta. 

Osa viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisia äänestäneistä onkin palannut Sdp:n kannattajiksi. Hinta on ollut kuitenkin kova.

Jos Sdp haluaa miellyttää äänestäjiä, jotka saattavat äänestää perussuomalaisia, se hylkää väistämättä ne koulutetut ja valistuneet kansalaiset, joille humaanit arvot ovat tärkeitä. Tämä tie johtaa väistämättä ”supistuvan joukon työväenpuolueeksi”.

ESIMERKIKSI Ranskassa lähes kaikki ennen niin mahtavan kommunistipuolueen kannattajat ovat siirtyneet äärioikeiston riveihin, suuri osa sosialistienkin kannattajista. Askel ei ole pitkä, kun puoluevalintaa eivät ohjaa arvot, vaan edut.

Palkansaajien etujen vaalimisessa ei sinänsä ole vikaa. Siihen tarkoitukseen on kuitenkin jo ammattiyhdistysliike. Jokainen puolue hakee sitä paitsi palkansaajien kannatusta, koska he ovat suurin äänestäjäryhmä. Vain arvot voivat erottaa vasemmistopuolueen muista ja nostaa sen takaisin laajenevan joukon yleispuolueeksi.

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.