Valitettavasti Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole ainoita ydinasevaltioita. Maailmassa on tällä hetkellä aivan liikaa ydinasetuhovoimaa.
Pelotteiksi riittäisi huomattavasti pienempikin määrä. Olisi erittäin tärkeää, että esim. YK:n johdolla päästäisiin ydinasearsenaalivarastoja purkamaan, vähentämään.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat | HS-analyysi
Uusi sormi pääsee ydinliipaisimelle – Eurooppa on pian Trumpin ja Putinin välissä
Ydinaseet ovat aina läsnä Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa, mutta suhteiden arki ratkaistaan Euroopassa.
Julkaistu: , Päivitetty:
BRYSSEL
YLIMPÄNÄ ovat ydinaseet.
Ilman toistensa tuhoamiseen riittäviä ydinaseita Yhdysvallat ja Venäjä eivät olisi nykyisen kaltaisia suurvaltoja ja Venäjän kiinnitys minkäänlaiseen suurvalta-asemaan olisi heikko.
Katseet ovat kääntyneet takaisin ydinaseisiin parin vuoden aikana, kun Vladimir Putinin Venäjä on muistuttanut omista aseistaan sekä poliittisissa puheissa että asevoimiensa harjoituksissa.
Nyt katseet kääntyvät myös Washingtoniin. Donald Trumpin sormi on ydinasenapilla sen jälkeen kun hän aloittaa presidenttikautensa 20. tammikuuta.
Paras suoja ydinaseuhkaa vastaan on jo vuosikymmenten ajan ollut molemminpuolinen tieto, ettei ydinaseiden hallittu käyttö ole mahdollista.
Poliittisia keinoja valvoa ydinasepäätöksiä kussakin maassa on kuitenkin hyvin vähän. Päätöksenteon pitää olla erittäin nopeaa. Ratkaisut saatetaan tehdä, kun vastapuolen ohjukset ovat jo ilmassa. Presidenttien sormet ovat liipaisimilla.
PARHAITEN ydinaseuhkaa vähennetään sillä, että kansainvälisen politiikan asetelmat pysyvät muuten jokseenkin raiteillaan. Siitäkin epävarmuus kasvoi Trumpin vaalivoiton myötä, eikä kuva ole vielä läheskään selkeä.
Joitain asioita voi kuitenkin jo hahmottaa, kun tilannetta katsoo Yhdysvaltain ja Venäjän välimaastosta, sotilasliitto Naton päämajasta Brysselissä.
”Olen täysin vakuuttunut, että Yhdysvallat säilyttää vahvan sitoutumisensa Natoon, transatlanttiseen yhteyteen ja Euroopan turvallisuustakeisiin”, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg alkuviikosta Naton ulkoministerikokouksessa.
Stoltenberg on optimisti virkansa puolesta, mutta näyttö jatkuvuudesta alkaa olla aidosti varsin vahvaa.
SUHTEET Länsi-Eurooppaan ja Venäjään saattavat lopulta olla alue, jossa Trumpin vaalipuheet jäävät erityisen kauas todellisuudesta. Selkeys Euroopassa auttaisi hillitsemään ydinuhkia.
Diplomaatit ja asiantuntijat Natossa ovat hakeneet tulevaisuuden merkkejä Trumpin tekemistä henkilövalinnoista, puheluista Euroopan johtajille ja tietenkin myös twiiteistä.
Eräs kokenut diplomaatti arvioi tilannetta puolustusmenojen, terrorisminvastaisen toiminnan sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kannalta.
PUOLUSTUSMENOT Länsi-Euroopassa alkoivat kasvaa Venäjän toimien vuoksi jo ennen kuin Trump sätti Eurooppaa riittämättömästä panoksesta omassa puolustuksessaan. Nyt nousu on saanut uuden sykäyksen.
Terrorismin vastustaminen on niitä harvoja asioita, joista Trump on puhunut johdonmukaisesti, vaikkei olekaan kertonut, miten hän aikoo nitistää kaikki terroristit.
Terrorisminvastainen toiminta on samaan aikaan Naton uusia painopisteitä. Nato siirtää Irakin armeijan koulutushankkeensa Jordaniasta Irakin alueelle. Terrorisminvastainen toiminta on pääteemoja Naton ja EU:n tiivistyvässä yhteistyössä.
YHDYSVALTAIN ja Venäjän suhteissa Trump ja Putin saattavat pyrkiä vaalipuheiden mukaisesti jonkinlaiseen uuteen järjestelyyn, mutta hankkeen onnistumiseen ei uskota arvioissa sen paremmin Brysselissä kuin Washingtonissakaan – ei todennäköisesti myöskään Moskovassa.
Yhdysvaltain republikaaneja ja demokraatteja edustava 27 vaikutusvaltaisen senaattorin ryhmä lähetti torstaina Trumpille yhteisen kirjeen, jossa vaadittiin tiukkaa linjaa Venäjän toimiin Ukrainassa.
Lisäksi merkittävä osa Trumpin valitsemista avustajista vaatii samaa. Joukossa on puolustusministeriehdokas, eläkkeellä oleva kenraali James Mattis.
Muuan diplomaatti Natossa muistuttaa, että myös Yhdysvaltain kaksi edellistä presidenttiä, George W. Bush ja Barack Obama, yrittivät alussa päästä uuteen yhteisymmärrykseen Venäjän kanssa, mutta he epäonnistuivat siinä.
Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto on jo käytössä. Se ei kuitenkaan ole ratkaissut ongelmia.
EUROOPAN, Yhdysvaltain ja Venäjän tulevilla suhteilla on suora vaikutus Suomen ja Ruotsin kumppanuuteen Naton kanssa.
Obama ja hänen ulkoministerinsä John Kerry ovat ajaneet Suomen ja Ruotsin tiivistä kumppanuutta sekä osallistumista ministereiden ja päämiesten tasolla Naton kokouksiin.
Kokeneen Nato-virkailijan epävirallisen arvion mukaan osallistuminen Nato-kokouksiin on jo vakiintunut käytäntö, vaikka sen suojana ei ole instituutioita. Naton ja EU:n tiivistyvä yhteistyö lujittaa järjesteltyä entisestään.
Nato on hyvä näköalapaikka Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin Trumpin aikana. Tällä viikolla se oli vajaakäytössä, kun ulkoministeri Timo Soini (ps) jäi pois Naton ulkoministerikokouksesta sairauslomaansa liittyvän lentokiellon vuoksi.
Seuraava mahdollisuus on puolustusministerikokous helmikuussa. Se voi olla Mattisin esittäytymismatka. Todennäköisesti kesällä pidettävään huippukokoukseen ei sen sijaan ole kutsuttu Naton ulkopuolisia maita.
YLIMPÄNÄ ovat ydinaseet.
Ilman toistensa tuhoamiseen riittäviä ydinaseita Yhdysvallat ja Venäjä eivät olisi nykyisen kaltaisia suurvaltoja ja Venäjän kiinnitys minkäänlaiseen suurvalta-asemaan olisi heikko.
Katseet ovat kääntyneet takaisin ydinaseisiin parin vuoden aikana, kun Vladimir Putinin Venäjä on muistuttanut omista aseistaan sekä poliittisissa puheissa että asevoimiensa harjoituksissa.
Nyt katseet kääntyvät myös Washingtoniin. Donald Trumpin sormi on ydinasenapilla sen jälkeen kun hän aloittaa presidenttikautensa 20. tammikuuta.
Paras suoja ydinaseuhkaa vastaan on jo vuosikymmenten ajan ollut molemminpuolinen tieto, ettei ydinaseiden hallittu käyttö ole mahdollista.
Poliittisia keinoja valvoa ydinasepäätöksiä kussakin maassa on kuitenkin hyvin vähän. Päätöksenteon pitää olla erittäin nopeaa. Ratkaisut saatetaan tehdä, kun vastapuolen ohjukset ovat jo ilmassa. Presidenttien sormet ovat liipaisimilla.
PARHAITEN ydinaseuhkaa vähennetään sillä, että kansainvälisen politiikan asetelmat pysyvät muuten jokseenkin raiteillaan. Siitäkin epävarmuus kasvoi Trumpin vaalivoiton myötä, eikä kuva ole vielä läheskään selkeä.
Joitain asioita voi kuitenkin jo hahmottaa, kun tilannetta katsoo Yhdysvaltain ja Venäjän välimaastosta, sotilasliitto Naton päämajasta Brysselissä.
”Olen täysin vakuuttunut, että Yhdysvallat säilyttää vahvan sitoutumisensa Natoon, transatlanttiseen yhteyteen ja Euroopan turvallisuustakeisiin”, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg alkuviikosta Naton ulkoministerikokouksessa.
Stoltenberg on optimisti virkansa puolesta, mutta näyttö jatkuvuudesta alkaa olla aidosti varsin vahvaa.
SUHTEET Länsi-Eurooppaan ja Venäjään saattavat lopulta olla alue, jossa Trumpin vaalipuheet jäävät erityisen kauas todellisuudesta. Selkeys Euroopassa auttaisi hillitsemään ydinuhkia.
Diplomaatit ja asiantuntijat Natossa ovat hakeneet tulevaisuuden merkkejä Trumpin tekemistä henkilövalinnoista, puheluista Euroopan johtajille ja tietenkin myös twiiteistä.
Eräs kokenut diplomaatti arvioi tilannetta puolustusmenojen, terrorisminvastaisen toiminnan sekä Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kannalta.
PUOLUSTUSMENOT Länsi-Euroopassa alkoivat kasvaa Venäjän toimien vuoksi jo ennen kuin Trump sätti Eurooppaa riittämättömästä panoksesta omassa puolustuksessaan. Nyt nousu on saanut uuden sykäyksen.
Terrorismin vastustaminen on niitä harvoja asioita, joista Trump on puhunut johdonmukaisesti, vaikkei olekaan kertonut, miten hän aikoo nitistää kaikki terroristit.
Terrorisminvastainen toiminta on samaan aikaan Naton uusia painopisteitä. Nato siirtää Irakin armeijan koulutushankkeensa Jordaniasta Irakin alueelle. Terrorisminvastainen toiminta on pääteemoja Naton ja EU:n tiivistyvässä yhteistyössä.
YHDYSVALTAIN ja Venäjän suhteissa Trump ja Putin saattavat pyrkiä vaalipuheiden mukaisesti jonkinlaiseen uuteen järjestelyyn, mutta hankkeen onnistumiseen ei uskota arvioissa sen paremmin Brysselissä kuin Washingtonissakaan – ei todennäköisesti myöskään Moskovassa.
Yhdysvaltain republikaaneja ja demokraatteja edustava 27 vaikutusvaltaisen senaattorin ryhmä lähetti torstaina Trumpille yhteisen kirjeen, jossa vaadittiin tiukkaa linjaa Venäjän toimiin Ukrainassa.
Lisäksi merkittävä osa Trumpin valitsemista avustajista vaatii samaa. Joukossa on puolustusministeriehdokas, eläkkeellä oleva kenraali James Mattis.
Muuan diplomaatti Natossa muistuttaa, että myös Yhdysvaltain kaksi edellistä presidenttiä, George W. Bush ja Barack Obama, yrittivät alussa päästä uuteen yhteisymmärrykseen Venäjän kanssa, mutta he epäonnistuivat siinä.
Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto on jo käytössä. Se ei kuitenkaan ole ratkaissut ongelmia.
EUROOPAN, Yhdysvaltain ja Venäjän tulevilla suhteilla on suora vaikutus Suomen ja Ruotsin kumppanuuteen Naton kanssa.
Obama ja hänen ulkoministerinsä John Kerry ovat ajaneet Suomen ja Ruotsin tiivistä kumppanuutta sekä osallistumista ministereiden ja päämiesten tasolla Naton kokouksiin.
Kokeneen Nato-virkailijan epävirallisen arvion mukaan osallistuminen Nato-kokouksiin on jo vakiintunut käytäntö, vaikka sen suojana ei ole instituutioita. Naton ja EU:n tiivistyvä yhteistyö lujittaa järjesteltyä entisestään.
Nato on hyvä näköalapaikka Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin Trumpin aikana. Tällä viikolla se oli vajaakäytössä, kun ulkoministeri Timo Soini (ps) jäi pois Naton ulkoministerikokouksesta sairauslomaansa liittyvän lentokiellon vuoksi.
Seuraava mahdollisuus on puolustusministerikokous helmikuussa. Se voi olla Mattisin esittäytymismatka. Todennäköisesti kesällä pidettävään huippukokoukseen ei sen sijaan ole kutsuttu Naton ulkopuolisia maita.
