Tiesitkö alla olevan tarinan? Et? En minäkään! Se on joskus vähästä kiinni...
Tällä hetkellä: Sadattuhannet ovat kuolleet, yli miljoona on haavoittunut ja yli kymmenen miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan nyt yli viisi vuotta jatkunutta sotaa.
Ja sota jatkuu.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Syyrian sota alkoi koulupoikien graffiteista – HS kertoo poikien tarinan
Syyrian sodan puhkeamisesta on kulunut tasan viisi vuotta. Mielenosoitukset käynnistyivät, kun joukko teinipoikia Daraasta pidätettiin hallitusta arvostelevien graffitien vuoksi.
REUTERS
Se oli tavallinen ilta Syyrian Daraassa helmikuun 16. päivä vuonna 2011.
Koulupoika Bashir Abazid, 15, pelasi koulupäivän päätteeksi jalkapalloa kavereidensa kanssa. Pelin jälkeen viisikko vietti aikaa television ääressä.
TV-kanavilla lähetettiin raportteja kansannousuista, jotka olivat puhjenneet edellisen kahden kuukauden aikana Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa.
Syyriassakin oli ollut pieniä protesteja, mutta ei mitään sen suurempaa. Poikaporukka vihasi Syyrian hallinnon kovaotteista turvallisuuskoneistoa. He jutustelivat siitä, leviääkö kansannousujen aalto myös Syyriaan.
Sitten yksi pojista sai idean, joka lopulta muuttaisi Syyrian ja koko maailman historiaa.
Abazid ja muut asianosaiset ovat kertoneet käänteentekevän illan tapahtumista myöhemmin haastatteluissa kansainväliselle medialle kuten The New York Timesille, saksalaiselle Die Weltille, arabiemiraateissa ilmestyvälle The Nationalille ja brittilehti Daily Mailille.
Pojat kävivät ostamassa kaupasta spraymaalipurkkeja. Iltahämärissä he hiippailivat koulun pihalle. Koulun seinään ilmestyi kaksi tekstiä:
”Alas Bashar al-Assadin hallinto.”
”On sinun vuorosi, tohtori.”
Tohtorilla viitattiin presidentti al-Assadiin, joka on opiskellut Britanniassa silmätautien erikoislääkäriksi.
Seuraavana päivänä alkoi myllytys, jonka aikana Abazid luuli kuolevansa. Koulun vahtimestari kertoi graffiteista poliisille, joka pidätti yhden pojista, Nayefin.
Poliisit hakkasivat Nayefia, kunnes hän paljasti muut tekijät. Abazid piiloutui pariksi päiväksi.
Seuraavien päivien ja öiden aikana poliisi teki ratsioita koteihin ei puolilla Daraata. Nayefin isä pyysi Abazidia antautumaan poliisille. Poliisi oli luvannut, ettei pojille tehtäisi pahaa.
Lopulta Abazidin isä vei poikansa poliisiasemalla.
Lupaus siitä, ettei pojille tehtäisi pahaa, oli valhetta.
Nayef ja Abazid vietiin Syyrian tiedustelupalvelun tukikohtaan Suwaydaan. Siellä heitä kidutettiin viiden päivän ajan hakkaamalla, roikottamalla ja antamalla sähköiskuja, Abazid kertoi The National -lehdelle.
”He hakkasivat vaijereilla käsiämme molemmilta puolilta ja sanoivat murskaavansa sormet, joilla olimme kirjoittaneet seinään. Kyntemme halkesivat, murenivat ja irtosivat. Sormemme valuivat lakkaamatta verta.”
Kiduttajat tivasivat koulupojilta, kuka käski tehdä graffitit, ovatko he salafisteja vai kuuluvatko he islamistijärjestö Muslimiveljeskuntaan.
Poikien pidätys nostatti Daraassa mielenosoituksia.
Helmikuun 26. päivä poikien isät rohkenivat astella tiedustelupalvelun paikallisosaston konttorille vaatimaan lastensa vapauttamista. Paikallisosaston johtaja ja presidentti al-Assadin serkku Atef Najib otti heidät vastaan.
Najib kehotti isiä unohtamaan lapsensa ja tekemään uusia.
”Jos ette osaa tehdä lapsia, lähettäkää vaimonne tänne, niin teemme niitä puolestanne”, Najib oli sanonut Die Weltin mukaan.
Pian Daraan protesteissa ammuttiin ensimmäiset mielenosoittajat. Al-Assadin hallitus oli päättänyt vastata pieneenkin kapinointiin kovilla otteilla.
Kuukausi myöhemmin, maaliskuun 15. päivä, teinipojat olivat yhä vankeudessa. Heidät oli siirretty Damaskokseen, missä kidutus jatkui.
Samana päivänä oppositio marssi ensimmäisen kerran pääkaupungin kaduilla. Mielenosoittajat vaativat Syyriaan demokraattisia uudistuksia ja poliittisten vankien vapauttamista.
Graffiteja maalanneiden teinien pidätys oli yksi syy mielenosoituksille. Poliisi vastasi ampumalla ja pidättämällä mielenosoittajia.
Tuosta päivästä lasketaan alkaneen Syyrian sodan, joka on jatkunut nyt tasan viisi vuotta.
33 vankeuspäivän jälkeen poikaporukkaa oltiin siirtämässä autolla takaisin kotikaupunkiinsa Daraahan. Die Weltin haastattelussa Abazid kertoi uskoneensa, että heidät teloitetaan.
Auton saavuttua Daraan keskusaukiolle Abazid ihmetteli, miksi kadunvarret ovat täynnä ihmisiä. Väkijoukko kerääntyi auton ympärille ja pojat revittiin ikkunasta vapauteen.
Presidentti oli päättänyt armahtaa pojat. Mutta liian myöhään, sillä Syyrian kansannousu oli jo puhjennut.
Kaksi vuotta pidätyksensä jälkeen Abazid asui perheineen pakolaisleirillä Jordaniassa.
Siellä häneltä kysyttiin, kaduttaako häntä päähänpisto, joka johti sodan syttymiseen.
”Sillä mitä minä tein, ei ole merkitystä”, Abazid sanoi Die Weltin haastattelussa. ”Hallinto on syyllinen, al-Assad. Hän ei suostunut taipumaan. Olimme hänelle samantekeviä.”
Teinipojat ehkä leikkivä tulella.
Mutta he eivät valelleet bensiiniä.
WSAM ALMOKDAD / REUTERS
REUTERS
