Välttämättä Sixten Korkmankaan ei aina ole täysin oikeassa. Tällä kerralla ilmeisesti on...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Miksi Paavo Väyrynen on väärässä
Paavo Väyrysen tuorein missio on luotsata Suomi ulos rahaliitosta. Onko hankkeessa järkeä?
Suomi liittyi rahaliittoon poliittisista syistä. Talouden kannalta ratkaisu ei ollut vahvasti perusteltavissa. Nyt vallitsevassa tilanteessa eurojäsenyydestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Liittymispäätös tapahtui matalalla profiililla ilman laajaa keskustelua. EMU-jäsenyys oli talouden ja politiikan eliitin hanke.
Ruotsissa kansa äänesti eurojäsenyyden kumoon.
Jos Suomen kansalta olisi kysytty, olisi sekin sanonut ei.
EMU on kuitenkin vaikeasti peruttava avioliitto. Rahaa ei vaihdeta niin kuin pukua tai paitaa. Tähän polkuriippuvuuteen on painavia syitä.
Moderni markkinatalous ei pärjää päivääkään ilman toimivaa ja luotettavaa maksujärjestelmää. Suomen maksujärjestelmä on nyt Euroopan keskuspankin ylläpitämä niin sanottu Target-järjestelmä.
Eurosta eroaminen edellyttäisi uuden maksujärjestelmän rakentamista. Se olisi vaativa ja aikaa vievä tehtävä. Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kaavaili, että verojärjestelmän varaan voisi rakentaa maksujärjestelmän (HS 31.1.2016). Siitä ei olisi tullut mitään.
Uusi markka olisi jonkin aikaa väistämättä euron rinnakkaisvaluutta, mikä aiheuttaisi omat ongelmansa. Pankit ja muut yritykset pyrkisivät suojaamaan valuuttapositioitaan, mikä aiheuttaisi suuria pääomaliikkeitä ja runsaasti keinottelua. Pääomaliikkeistä ja pankkeja olisi säädeltävä ankarasti.
Suomessa on lukematon määrä euromääräisiä sopimuksia. Lunastettaisiinko ne euroissa vai markoissa? Millä kurssilla euromääräiset vaateet voisi konvertoida markkamääräisiksi? Osapuolten vastakkaisista intresseistä syntyisi lukemattomia oikeuskäsittelyjä. Tämä olisi juristien paratiisi ja kaikkien muiden helvetti.
Kreikan ero olisi muille jäsenmailla ollut ymmärrettävä, kenties toivottukin tapahtuma.
Mutta Suomen ero olisi poliittinen pommi, joka järkyttäisi koko Eurooppaa. Sen jälkeen Suomen lähin ja kenties ainoa ystävä olisi Vladimir Putin.
Unohdetaan koko juttu. Rahaliitto on saatava toimimaan aiempaa paremmin. Ja Suomen pitää oppia elämään rahaliiton vaatimusten kanssa. Tästä on syytä viestittää myös työmarkkinajärjestöjen neuvottelijoille.