torstai 11. helmikuuta 2016

Sixten Korkman kirjoittaa "rautalankamallin" rahaliitosta...

Välttämättä Sixten Korkmankaan ei aina ole täysin oikeassa. Tällä kerralla ilmeisesti on...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Miksi Paavo Väyrynen on väärässä

TALOUS 11.2.2016 8:14

KOLUMNI

Sixten Korkman

Kirjoittaja on on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen professori.

Paavo Väyrysen tuorein missio on luotsata Suomi ulos rahaliitosta. Onko hankkeessa järkeä?

Suomi liittyi rahaliittoon poliittisista syistä. Talouden kannalta ratkaisu ei ollut vahvasti perusteltavissa. Nyt vallitsevassa tilanteessa eurojäsenyydestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Liittymispäätös tapahtui matalalla profiililla ilman laajaa keskustelua. EMU-jäsenyys oli talouden ja politiikan eliitin hanke.

Ruotsissa kansa äänesti eurojäsenyyden kumoon.

Jos Suomen kansalta olisi kysytty, olisi sekin sanonut ei.

EMU on kuitenkin vaikeasti peruttava avioliitto. Rahaa ei vaihdeta niin kuin pukua tai paitaa. Tähän polkuriippuvuuteen on painavia syitä.

Moderni markkinatalous ei pärjää päivääkään ilman toimivaa ja luotettavaa maksujärjestelmää. Suomen maksujärjestelmä on nyt Euroopan keskuspankin ylläpitämä niin sanottu Target-järjestelmä.

Eurosta eroaminen edellyttäisi uuden maksujärjestelmän rakentamista. Se olisi vaativa ja aikaa vievä tehtävä. Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kaavaili, että verojärjestelmän varaan voisi rakentaa maksujärjestelmän (HS 31.1.2016). Siitä ei olisi tullut mitään.

Uusi markka olisi jonkin aikaa väistämättä euron rinnakkaisvaluutta, mikä aiheuttaisi omat ongelmansa. Pankit ja muut yritykset pyrkisivät suojaamaan valuuttapositioitaan, mikä aiheuttaisi suuria pääomaliikkeitä ja runsaasti keinottelua. Pääomaliikkeistä ja pankkeja olisi säädeltävä ankarasti.

Suomessa on lukematon määrä euromääräisiä sopimuksia. Lunastettaisiinko ne euroissa vai markoissa? Millä kurssilla euromääräiset vaateet voisi konvertoida markkamääräisiksi? Osapuolten vastakkaisista intresseistä syntyisi lukemattomia oikeuskäsittelyjä. Tämä olisi juristien paratiisi ja kaikkien muiden helvetti.

Kreikan ero olisi muille jäsenmailla ollut ymmärrettävä, kenties toivottukin tapahtuma.

Mutta Suomen ero olisi poliittinen pommi, joka järkyttäisi koko Eurooppaa. Sen jälkeen Suomen lähin ja kenties ainoa ystävä olisi Vladimir Putin.

Unohdetaan koko juttu. Rahaliitto on saatava toimimaan aiempaa paremmin. Ja Suomen pitää oppia elämään rahaliiton vaatimusten kanssa. Tästä on syytä viestittää myös työmarkkinajärjestöjen neuvottelijoille.

Kemin kaupunginjohtaja: biodieseltehdas on iso mahdollisuus...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kemi 10.2.2016 klo 13:46 | päivitetty 10.2.2016 klo 14:58

Kemin kaupunginjohtaja: biodieseltehdas on iso mahdollisuus

Kiinalaisyhtiö Kaidin Kemiin kaavaileva biodieseltehdas toisi toteutuessaan Kemi-Tornion seutukunnalle paljon kaivattuja työpaikkoja. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus on 4 000 henkilötyövuotta. Pysyviä työpaikkoja tulisi tehtaaseen 150, mikä luo ympäristöön satoja työpaikkoja lisää.

Tero Nissinen, Pekka Koponen ja Jari Gustafsson tiedotustilaisuudessa Helsingissä. — Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen (vas.), Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen ja kansliapäällikkö Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä tiedotustilaisuudessa Finlandia-talossa Helsingissä keskiviikkona. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

KEMI

Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen on tavannut kiinalaisen Kaidin edustajia ensimmäisen kerran kesällä 2014. Hän on tyytyväinen, vaikka viimeistä sinettiä hankkeen toteutuminen ei ole vielä saanut.

Toivottavasti tämä on yksi ratkaisevista käänteistä kohti parempaa tulevaisuutta.

– Tero Nissinen

– Olemme kovasti hyvillämme, että keskusteluissa on päästy näin pitkälle, hän kuvaa.

Nissinen toteaa, että hankkeella on toteutuessaan todella merkittäviä suoria ja välillisiä vaikutuksia.

– Tässä on kova potentiaali Kemille, seudulle ja koko Pohjois-Suomelle.

Työpaikoille on tilausta

Tehtaan työllisyysvaikutus on erittäin merkittävä ja hyödyttää koko seutukuntaa. Kemissä työttömyysprosentti huitelee 20:n tienoilla ja on koko seutukunnan suurin, vaikka kaupunki on työpaikkojen suhteen omavarainen.

– Näitä työllisyydenhoidon malleja rakennettu ja elinvoimaa tarvitaan. Toivottavasti tämä on yksi ratkaisevista käänteistä kohti parempaa tulevaisuutta, Nissinen toteaa.

Toivottavasti vaikuttaa lentoaseman säilymiseen

Yhtiön mukaan tehdas tietää Suomelle 200 miljoonan euron verotuloja vuodessa.

– Verovaikutuksetkin on olennaisia. On kiinteistöveroa ja muita. Määrää on kuitenkin mahdotonta arvioida tässä vaiheessa.

Toteutuessaan hanke heijastuu monelle taholle. Yksi toivotuimmista on Kemi-Tornion lentoyhteydet.

– On selvää, että kun seudun lentoyhteyksien yksi tärkeä tarkoitus on palvella liikematkustusta, niin toivottavasti viimeaikaiset huonot uutiset lentoyhteyksistä saavat toisenlaista sävyä.

Digipolis ja AMK mukaan

Nissinen kuitenkin korostaa, että töitä on vielä tehtävä, jotta hanke etenee varsinaiseen investointipäätökseen. Nissinen mukaan valtion on tuettava hanketta energiapoliittisilla linjauksilla ja Kaidillakin riittää vielä tekemistä.

Myös Kemin kaupungin, seutukunnan, Digipoliksen ja Lapin ammattikorkeakoulun on tehtävä töitä hankkeen loppuun viemiseksi.

– Yksi tärkeä puoli, kun puhutaan biotalouden ekosysteemin rakentamisesta on se, miten me voimme tuoda tukea ja mahdollisuuksia meidän kehittämisyhtiön Digipoliksen ja Lapin ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistoiminnan kautta. Meillä on pitkä ja kova osaaminen prosessiteollisuuden kanssa toimimisesta, Nissinen sanoo.

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Jaakko Teppo, armoitettu humoristi Ruikoperältä...

Viime viikot ovat olleet jonkin verran vakavanpuoleisia - monista eri syistä - siksipä päätin vanhasta muistista hiukan saada omiin suupieliini hymyn häivettä.
Menin You Tube-sivustolle ja valitsin Jaakko Teppo. Miksi hänet? Siksi, että jos hän ei jutuillaan saa hymyä suupeiliin niin ei sitten kukaan.

Hän oli nuorena miehenä, uransa alkuaikoina mm. esiintymässä Ammatillisten Oppilaitosten Insinöörit AOI ry:n opintopäivillä Mikkelissä kauan, kauan sitten. Hän otti yleisönsä supertiukkaan otteeseen - meillä oli hauskaa, tosi hauskaa...

Valitsin You Tubesta otsikolla Karjalan kunnailla yli tunnin kokonaisuuden. Hän on kyseisessä ohjelmassa jossakin esiintymässä pääasiassa jutustellen - hieraisee toki muutaman laulunkin säestäen itseään epävireisellä kitaralla.

Nämän Jaakko Tepon jutut ja laulut ovat sarjastamme puolituhmia, rentoja mutta niistä on löydettävissä vakavaa, nykyaikaankin sopivaa asiaa - ainakin asiantynkää...

Tiedän, että niitä ei aivan tiukkapipoisena ole syytä kuunnella.

Pätkä Wikipediatekstiä:

Jaakko Sakari Teppo
Jaakko Teppo keikalla Kuusankoskella 21.5.1987.
Syntynyt	16. helmikuuta 1953 (ikä 62)
Kotipaikka	Iisalmi, Suomi
Aktiivisena	1980–1995
Tyylilajit	kupletti iskelmä
Soittimet	laulu, kitara

Jaakko Sakari Teppo (s. 16. helmikuuta 1953 Iisalmi) on karjalaistunut savolainen kansantaiteilija, trubaduuri ja satiirikko. Erityisesti hänen tuotannossaan, niin musiikillisessa kuin pakinoissakin ovat esillä oman kotiseudun, Savon ja Pohjois-Karjalanmurre, maaseutukulttuuri ja yhteiskunnalliset ongelmat, joihin hänen satiirinsa kohdistuu. Teppo on julkisesti kertonut olevansa näkemyksiltään vasemmistolainen.

Jaakko Tepolla on ollut tapana peilata yhteiskunnallisia asioita kuvitteellisen Ruikonperän kylän tapahtumien, erityisesti sen asukkaiden kuten Toivo "Topi" Ryynäsen, Veikko Römppäisen sekä Visa P. A. Kottisen tekemisten sekä olemisten kautta.

Jaakko Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat ”Pamela”, ”Pilkillä”, ”Hilma ja Onni”, ”Mikko-sika Mallorcalla”, ”Työttömän veisu”, ”Ieva”, ”Rötösrock” ja ”Sammakkoprinssi”.

UPI:n Mika Aaltola: yhdysvaltalaishävittäjien harjoitus Suomessa voidaan tulkita tahallaan väärin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 10.2.2016 klo 16:42

UPI:n Mika Aaltola: yhdysvaltalaishävittäjien harjoitus Suomessa voidaan tulkita tahallaan väärin

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola varoittaa, että toukokuussa Suomeen tulevien yhdysvaltalaisten F-15-hävittäjien vierailua voidaan käyttää propagandan ja disinformaation välineenä.

Karjalan lennoston vieraaksi ja harjoituskumppaniksi on toukokuussa tulossa 6–8 Oregonin osavaltion kansalliskaartin F-15-hävittäjää. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan kyseessä on luonnollinen osa yhteistoimintaa Suomen tärkeän kumppanimaan Yhdysvaltojen kanssa.

– On aika harvinaista saada yhdysvaltalaisia tänne noinkin pitkäksi aikaa, hän huomauttaa.

– Tämä kaikki sataa suomalaiseen laariin. Kyseessä on harjoittelu suomalaisissa olosuhteissa keskeisen kumppanimaan kanssa.

"Syytä varautua disinformaatioon ja propagandaan"

Jännittyneessä kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa tällainen ennalta sovittu vierailu saattaa kuitenkin aiheuttaa vääriä tulkintoja. Aaltolan mukaan harjoitusta voidaan myös tarkoitushakuisesti tulkita väärin – niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolellakin.

– Tässä on aina se riski, että harjoitusta yritetään käyttää sellaisessa tarkoituksessa, johon ei olisi aihetta. Kannattaa varautua erilaiseen disinformaatioon ja propagandaan, hän varoittaa.

Mahdollinen väärin ymmärtäminen ei Aaltolan mielestä voi olla este sille, että Suomi kehittää omaa puolustuskykyään.

Analyysi: Kovan onnen Kemiin osui kiinalainen jättipotti...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 10.2.2016 klo 12:46 | päivitetty 10.2.2016 klo 13:13

Analyysi: Kovan onnen Kemiin osui kiinalainen jättipotti – kaupunkilaiset tuulettavat vasta peruskiven muurauksen aikana

Kemi on kaupunki, jonne on suunniteltu suuria hankkeita ennenkin. Tulossa on ollut ydinvoimaa, biodiesel-tehtaita ja malmikuljetuksia satamaan. Yksikään näistä ei toteutunut, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Hannu Tikkala.

Hannu Tikkala Kuva: Derrick Frilund / Yle

Tilanne näytti vielä 2000-luvun alkuvuosina Kemissä valoisalta. Pitkään muuttotappiosta kärsineelle paikkakunnalle tai sen lähistölle suunniteltiin suuria investointeja.

Fennovoima arpoi ydinvoimalan sijoittamista Simon ja Pyhäjoen välillä, kaivosbuumin piti tuoda malmikuljetuksia Kemin satamaan ja Vapo puuhasi biodiesel-tehdasta Kemiin.

Silloinen Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo totesikin, että jos yksi hankkeista toteutuu, kaupungin tulevaisuus näyttää valoisalta. Ei toteutunut.

Tästä näkökulmasta on ymmärrettävissä Kemin nykyisen kaupunginjohtajan Tero Nissisen kommentit tänään julkistetun kiinalaisjohtoisen biojalostamohankkeen julkistustilaisuudessa: ”Tämä on vasta hankkeen julkistus.”

Kemissä jännätään, millaisia laskutoimituksia kiinalaiset sijoittajat nyt tekevät.

– Hannu Tikkala

Kemissä tuuletetaan vasta, kun kiinalaissijoittajat muuraavat peruskiveä polttoainetehtaan työmaalla.

Toivoa paikkakunnalle tuo se, että aikataulu näyttää olevan miljardihankkeelle nopea. Lopullinen investointipäätös tehtäneen kuluvan vuoden lopussa ja rakennustyöt voisivat alkaa jo ensi vuonna.

Aikatauluja nopeuttaa se seikka, että Vapo suunnitteli samalle paikalle omaa biodiesel-tehdastaan vuodesta 2007 lähtien. Tämän vuoksi tehtaalle löytyy Kemin Ajoksesta valmis kaava ja viranomaisten ympäristövaikutusselvitykset on jo tehty.

Toinen asia on sitten hankkeen kannattavuuslaskelmat. Vapo perusteli vetäytymistä Kemistä EU:n hitaalla uusiutuvien polttoaineiden lainsäädäntötyöllä, joka aiheutti hankkeelle epävarmuutta.

Aiemmin Vapon kumppanina ollut Metsä Group puolestaan perusteli omaa vetäytymistä puhtaasti kannattavuudella.

Kemissä jännätäänkin, millaisia laskutoimituksia kiinalaiset sijoittajat nyt tekevät.

Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään kemiläinen hanke. Valtakunnallisestikin kyse on suuresta investoinnista, sillä se pyörii samassa luokassa Metsä Groupin Äänekosken sellutehdasinvestoinnin kanssa.

Tämä voi olla se hetki, kun Kemin suunta muuttuu.

– Hannu Tikkala

Äänekosken 1,1 miljardin euron investointia on useaan otteeseen sanottu Suomen metsäteollisuuden suurimmaksi investoinniksi.

Kolmen vuoden aikana työmaa Kemissä työllistäisi 4 000 henkilötyövuoden edestä rakennusmiehiä ja toiminnan aikana tehdasta pyörittäisi 150 henkilöä. Kokonaisverotuloja hanke toisi 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Investoinnilla ei ratkaista Suomen talousongelmia, mutta se olisi yksi kaivatuista ulkomaisista piristysruiskeista talouteen.

Sen sijaan Kemiin investoinnilla olisi suurempi vaikutus

Paikkakunnalla työttömyyslukemat ovat nousseet yli 20 prosenttiin ja väestö on vähentynyt paperiteollisuuden rakennemuutoksen takia vähintään viimeiset 35 vuotta.

Tämä voi olla se hetki, kun kaupungin suunta muuttuu.