torstai 21. tammikuuta 2016

Aleksandr Litvinenko murhattiin Lontoossa marraskuussa 2006...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Ulkomaat  | 

Litvinenkon murhan oudot käänteet: miten murhaajat toheloivat, miksi Putinin arvostelija tapettiin?

Entisen venäläisagentin Aleksandr Litvinenkon murhaajilla oli tehokas, uusi myrkky käytössään. Murhaajat eivät tiettävästi tienneet jättävänsä jälkeensä radioaktiivista ainetta.


Aleksandr Litvinenko kuolinvuoteellaan Lontoossa marraskuussa 2006.
Aleksandr Litvinenko kuolinvuoteellaan Lontoossa marraskuussa 2006. Kuva: C1R

Venäjän turvallisuuspalvelun entinen työntekijä, Britanniaan loikannut Aleksandr Litvinenko murhattiin Lontoossa marraskuussa 2006.
Brittiläisten murhatutkijoiden mukaan venäläiset agentit Andrei Lugovoi ja Dmitri Kovtun laittoivat Litvinenkon teekuppiin erittäin myrkyllistä poloniumia lontoolaisessa Millennium-hotellissa. Litvinenko kuoli kolme viikkoa myöhemmin.
Listasimme vastauksia Litvinenkon murhamysteeriin liittyviin kysymyksiin.

1. Mistä murhassa käytetty polonium-210 oli peräisin?


Suojavaattein varustautunut tutkijat tutkii autoa. Murhatutkijat löysivät poloniumia autosta Pohjois-Saksassa sijaitsevassa Haselaussa, missä Dmitri Kovtun oli vieraillut. Kuva joulukuultaa 2006.
Murhatutkijat etsivät poloniumia autosta Haselaussa Pohjois-Saksassa joulukuussa 2006. Dmitri Kovtun vieraili Haselaussa Litvinenkon murhan aikaan. Kuva: Kay Nietfeld / EPA
Litvinenkon murhassa käytetty aine polonium-210 on hyvin luultavasti peräisin Sarovin kaupungista. Sarov oli jo Neuvostoliiton aikaan suljettu, ydinasekehittelyyn keskittynyt kaupunki.
Sarovissa toimii tiedustelupalvelu FSB:n laboratorio. Siellä on luultavasti pakattu murha-aseeksi sopiva annos poloniumia.
Myrkyn kuljetuksesta ei ole varmuutta. Arvellaan, että toinen murhaajista toi pakkauksen reittilennolla Hampurin kautta Lontooseen.
Litvinenko nieli poloniumia 200 kertaa yli kuolettavan annoksen. Polonium on kuolettavaa nimenomaan nieltynä.

2. Millä tavalla murhaajat tunaroivat?

Murhaajat levittivät poloniumia vahingossa ympärilleen käsitellessään ainetta.
Rikostekniikan asiantuntijat löysivät suuria määriä radioaktiivista säteilyä Millennium-hotellin baarista, missä murhaajat ja Litvinenko tapasivat.
Murhassa käytetystä teekannusta löytyi säteilyä 100 000 becquereliä senttimetriä kohti. Pöydästä rekisteröitiin 20 000 becquereliä. Ihmisen riittää tappamaan nieltynä 10 000 becquereliä.
Säteilyä oli baarissa eri paikoissa. Erityisen paljon säteilivät tuolit, joilla Litvinenkon tavanneet venäläismiehet olivat istuneet.
Jäämiä löytyi myös kassakoneesta, viinapulloista ja espressokeittimestä. Henkilökuntakin siis altistui myrkylle.
Toisen tekijäksi epäillyn, Dmitri Kovtunin, hotellihuoneesta murhatutkijat löysivät jätteitä murha-aseen hävittämisestä. Radioaktiivista ainetta oli jäänyt käsienpesualtaan poistoputken siivilään.
Venäjän tiedustelupalvelun arvellaan luulleen, että poloniumin käytöstä ei jää jälkiä ja että ainetta on mahdotonta havaita vainajasta. Polonium on kuitenkin mahdollista havaita ruumiinavauksessa.

3. Kuinka murhaajat saivat Litvinenkon juomaan myrkytetyn teen?


hotellin sisäänkäynti
Millennium-hotellin baarista löydettiin jälkiä poloniumin 210-isotoopista. Kuva: Mike Conway / EPA
Litvinenko suhtautui epäluuloisesti venäläisagentteihin, joten juoman nauttiminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Lisäksi agentit tiesivät, että Litvinenko ei käytä alkoholia, joten drinkin tarjoaminen ei tullut kyseeseen.
Tiedettiin myös, että Litvinenko oli rahapulassa ja siksi haluton tilaamaan mitään kalliin hotellin baarissa.
Agentit rakensivat tilanteen seuraavasti.
Pöydässä oli tyhjiä viinalaseja, teekuppeja ja teekannu aiemman tilausten jäljiltä. Tarjoilija kävi pöydässä ja kysyi tilausta. Litvinenko sanoi, ettei hän halua mitään. Silloin Lugovoi sanoi Litvinenkolle ohimennen, että ”teetä olisi vielä jäljellä, jos maistuu ennen kuin mennään”.
Litvinenko kaatoi puhtaaseen kuppiin lopun teen ja joi siitä kolme tai neljä siemausta. Hän kertoi tutkijoille jälkeenpäin, että tee oli jäähtynyttä eikä maistunut hyvälle.

4. Epäilläänkö Putinin olevan murhan takana?


Vladimir Putin vuonna 2006.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vuonna 2006. Kuva: Sergei Chirikov / EPA
Litvinenko syytti kuolinvuoteellaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia murhakäskyn antajaksi.
– Herra Putin, voit onnistua hiljentämään yhden miehen, mutta vastalauseiden myrsky kaikuu korvissasi lopun elämääsi, Litvinenko sanoi.
Todisteita Putinin osallisuudesta on käytännössä äärimmäisen vaikea löytää.
Arvellaan, että Litvinenkon kaltaisessa tapauksessa pikkutekijät eivät päätä murhatöistä. On siis mahdollista, että päätös on tehty hallinnossa korkealla, jopa poliittisen vallan keskiössä.
Litvinenkosta tuli Putinin kiivain julkinen arvostelija sen jälkeen, kun hän lähti maanpakoon Lontooseen vuonna 2000.
Litivinenkon raskain syytös oli, että Putin ja muu Venäjän johto olisi järjestänyt kerrostaloräjäytykset venäläiskaupungissa vuonna 1999. Kreml puolestaan sanoi tšetšeeniterroristien iskeneen – ja oikeutti näillä räjäytyksillä uusien sotatoimien aloittamisen Tšetšeniassa.
Litvinenko myös ärsytti Putinia nimittämällä Venäjää mafiavaltioksi, jossa hallinto, järjestäytynyt rikollisuus ja tiedustelupalvelut ovat kasvaneet yhteen erottamattomaksi kokonaisuudeksi.
Hän hyökkäsi Putinia vastaan myös henkilökohtaisella tasolla. Litvinenko nimitti Putinia ”Kremlin pedofiiliksi” ja väitti, että Putinin ura ulkomaantiedustelussa eteni nihkeästi tällaisten taipumusten vuoksi.

5. Miksi Litvinenko päätettiin murhata?

Ratkaisevaa luultavasti oli, että Litvinenko oli tehnyt paljastuksia Espanjassa toimivan venäläismafian yhteyksistä Putinin lähipiiriin.
Litvinenko alkoi tehdä yhteistyötä Britannian tiedustelupalvelun MI6:n kanssa vuodesta 2003 alkaen. Tässä roolissa hänen oli tarkoitus matkustaa Espanjaan antamaan paikalliselle syyttäjälle todistajanlausunto venäläismafiasta.
Litvinenkolle annettiin myrkkyä noin viikko ennen Espanjan matkaa.

6. Liittyykö Litvinenkon murha Politikovskajan murhaan?


Ruusuja Anna Politkovskajan murhapaikalla Moskovassa 8. lokakuuta 2006.
Ruusuja Anna Politkovskajan murhapaikalla Moskovassa lokakuussa 2006. Kuva: Juri Kochetkov / EPA
Tästä ei ole tietoa. Tutkiva toimittaja Anna Politkovskaja oli Litvinenkon ystävä, ja molemmat olivat presidentti Putinin hallinnon kärkeviä arvostelijoita.
Litvinenko ja Politkovskaja tapasivat toisensa Lontoossa keväällä 2006, vain joitakin kuukausia ennen murhia. Litvinenkon mukaan Politkovskaja ei halunnut lähteä Venäjältä lastensa ja vanhempiensa takia.
– Alexander, olen peloissani, Politkovskaja sanoi Lontoossa Litvinenkon mukaan.
Politkovskaja ammuttiin kotitalonsa rapussa lokakuussa 2006, vain noin kuukausi ennen Litvinenkon murhaa. Vuonna 2014 viisi tšetšeeniä tuomittiin syyllisiksi Politkovskajan murhaan, mutta murhan toimeksiantajasta ei ole lopullista tietoa.
Epäilyt ovat vahvoja, että Litvinenkon murhan takana ovat venäläisen turvallisuuspalvelun työntekijät. Litvinenkon tapauksessa on helpompi nähdä yhteyksiä Kremliin kuin Politkovskajan tapauksessa. 

7. Koituiko murha-aseesta poloniumista vaaraa muille ihmisille?


sairaalan sisäänkäynti
Aleksander Litvinenko kuoli University College Hospitalissa Lontoossa marraskuussa 2006. Kuva: Ian Langsdon / EPA
Litvinenkon kehossa oli kymmenen mikrogrammaa polonium-210:tä. Määrä oli niin suuri, että siitä koitui suuri vaara ruumiinavauksen tehneille lääkäreille.
– Litvinenkon ruumiin tutkiminen oli vaarallisin ruumiinavaus, mitä koskaan on länsimaissa tehty, sanoi Britannian sisäministeriön alainen oikeuslääkäri, patologi Nathaniel Cary.
Jonkinasteiseen vaaraan joutui myös Litvinenkon leski Marina, joka oli tutkittavana sairaalassa.
Säteilysairauksista kärsivät ilmeisesti myös murhan toteuttajat, poloniumia huolettomasti käsitelleet Lugovoi ja Kovtun. Kumpikin oli sairaalahoidossa Moskovassa joulukuussa 2006.
Molemmat miehet näyttävät myöhemmin toipuneen säteilyaltistuksesta.

8. Mitä miehiä ovat Litvinenkon epäillyt murhaajat?


Andrei Lugovoi ja Dmitri Kovtun.
Andrei Lugovoi (vas.) ja Dmitri Kovtun saapumassa tiedotustilaisuuteen Moskovassa marraskuussa 2007. Kuva: Juri Kochetkov / EPA
49-vuotias Andrei Lugovoi on tehnyt uran sekä armeijassa että tiedustelupalvelu KGB:ssä. Hän toimi presidentti Boris Jeltsinin turvamiehenä ja myöhemmin liikemiehenä.
Lugovoi on hankkinut suuren varallisuuden johtamalla muun muassa menestyksekästä turvallisuusalan yritystä.
Litvinenkon murhan jälkeen Lugovoi siirtyi politiikkaan. Hän on ollut Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman jäsen vuodesta 2007.
50-vuotias Dmitri Kovtun on myös entinen valtion turvallisuuspalvelun työntekijä ja liikemies. Uraa hän on tehnyt yksityisessä turvabisneksessä ja liiketoiminnan konsulttina.
Brittiviranomaiset ovat vaatineet kummankin miehen luovuttamista Britanniaan tuomittaviksi, mutta turhaan.
Presidentti Putin myönsi vuonna 2015 Lugovoille kunniamerkin isänmaan hyväksi tehdyistä palveluksista.
Lähteet: BBC, Guardian

Lisää aiheesta

Pekka Juntti: Minä, Halla-aho ja Odinin sotureiden uhkaus...

Olen lukenut hiukan jälkijunassa Pekka Juntin analyysikirjoituksen Pohjolan Sanomista lauantailta 16. tammikuuta 2016.
Artikkeli on nimeltään Minä, Halla-aho ja Odinin sotureiden uhkaus. Mielenkiintoinen artikkeli, joka pistää vakavasti ajattelemaan, missä Suomessa otsikon asioissa mennään.

Mikäli et ole lukenut kyseistä artikkelia - suosittelen...

Oletko kiertotalouden tulppa?


Kotimaa  | 

Varastot täynnä tavaroita, joita et käytä? Testaa, oletko kiertotalouden tulppa

Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että käytetty tavara pistetään kiertoon. Seuraavassa vaiheessa ollaan, kun sitä ei edes omisteta, vaan jaetaan ja lainataan. Testaa, toimitko kiertotalouden periaatteiden mukaan, vai täyttyykö kämppä turhasta roinasta.

Haamstraaja piirroskuva
Jos olet hamstraaja, kiertotalouden ratas pysähtyy sinuun. Kuva: Stina Tuominen / Yle
Kiertotalous on termi, joka on alkanut vilahdella otsikoissa ja poliitikkojen puheissa. Ensimmäisenä siitä tulee mieleen tulee perinteinen kierrättäminen.
Kiertotalouteen viitataan myös, kun puhutaan teollisuuden jätteiden käyttämisestä raaka-aineena, energian käytön vähentämisestä ja tavaroiden ja esimerkiksi autojen ja asuntojen jakamisesta.
Tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja turhaa energian ja luonnonvarojen käyttöä. Aukottomassa kiertotaloudessa jätettä ei synny lainkaan, ja jätteen poltto tai kaatopaikalle vienti ovat viimeisiä keinoja.
Tavallisessa arjessa helpoin tie kiertotalouteen on tavaroiden kiertoon laittaminen ja jakaminen. Tuoreessa kyselytutkimuksessa suomalaiset jaettiin neljään ryhmään sen perusteella, kuinka valmiita he siihen ovat.
Ruksi itseäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto ja selvitä, millainen kierräjä ja jakaja olet.

1/6 – Miten suhtaudut nurkissa pyöriviin tavaroihin, joita et juuri tarvitse?

2/6 – Milloin luovut vähälle käytölle jääneistä tavaroista?

3/6 – Voisitko majoittaa tuntemattoman tai majoittua tuntemattoman kodissa?

4/6 – Miten suhtaudut tavaroiden kierrättämiseen?

5/6 – Miten suhtaudut tavaroiden lainaamiseen?

6/6 – Minulle sopivin palvelu olisi…

Vastaukset tallennetaan käyttäen Google Form -työkalua.
Testi perustuu palvelumuotoilutoimisto Palmun palveluanalyytikko Petteri Herton tutkimukseen ja materiaaleihin. Tutkimusta varten ihmisiä haastateltiin sekä kasvokkain että verkossa. Tutkimukseen osallistui 1 000 suomalaista. Sen teetti kiinteistö- ja ympäristöyhtiö Lassila & Tikanoja.