maanantai 11. tammikuuta 2016

Helsingin Keski-Pasilaan nousee Tripla - aikanaan...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Varmaan tarkkaavainen lukija muistaa artikkelini Ystävällinen pasilalaisnuoruikainen 1970-luvun puolesta välistä.
 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pasilassa alkaa jättimäinen rekkaralli: Miljoona tonnia maata kuljetetaan Vantaalle

Keski-Pasilassa sijaitsevalta Triplan työmaalta ajetaan maata pois vajaat 30 000 rekkalastillista.

KAUPUNKI  

Fakta

Keski-Pasila valmistuu vaiheittain

 Keski-Pasilaan rakennettava Tripla on kolme korttelia yhdistävä miljardihanke. Siihen kuuluu muun muassa kauppakeskus, hotelli, asuntoja sekä toimistoja. Kauppakeskuksen on tarkoitus avautua vuonna 2019.
 Triplan pysäköintiluolan varsinainen rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2016. Maanpäällisten osien rakentaminen alkaa keväällä 2017.
 Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa myös Keski-Pasilan tornialueen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Torneihin on alustavasti suunniteltu työpaikkoja 4 000 ja asuntoja 1 200 ihmiselle.
KESKI-PASILA
Pasilan aseman vieressä on monttu, joka näyttää aikuisten miesten hiekkalaatikolta. Montussa pyörii piippausten, kolinan ja moottorinmurinan säestämiä kaivinkoneita ja kuorma-autoja.
Montussa on hyytävän kylmä, sillä maakasojen keskellä puhaltava tuuli saa pakkasen puremaan lähes 30 asteen voimalla.
Ihmiskehon lisäksi kylmyys tekee tuhojaan kuopassa hyöriville laitteille.
Tavallisesti Helsingin Rautatientorin kokoisella alueella pörräisi paljon erilaisia vempeleitä. Nyt monttuaukio on verrattain hiljainen, sillä osa koneista ei ole lähtenyt pakkasten takia käyntiin.
”Työtä ei voi tehdä tällaisella kelillä täydellä teholla”, harmittelee YIT:n vastaava työmaanjohtaja Esa Isokääntä.
TERHI LIIMU
Maata joudutaan kuljettamaan pois noin miljoona tonnia.
Maata joudutaan kuljettamaan pois noin miljoona tonnia.
Töitä Isokäännän johtamalla työmaalla riittää. Alueelle on tarkoitus kaivaa 20 metriä syvä kuoppa, johon saadaan tehtyä kauppakeskus Triplan parkkihalli. Autoja viisikerroksiseen halliin pitäisi saada mahtumaan noin 2 600.
”Täältä viedään noin miljoona tonnia maata pois”, Isokääntä kertoo.
Kuopasta kaivetun maan pitäisi olla muualla kesäkuun loppuun mennessä. Se tarkoittaa Pasilaan talveksi ja kevääksi valtaisaa rekkarallia.
Miljoona tonnia vastaa YIT:n mukaan noin 650 000 kuutiota maata. Rakennusyhtiön mukaan maata kuljetetaan pois 25–27 kuutiota kerrallaan vetävillä täysperävaunurekoilla.
Näin ollen maata joudutaan kuljettamaan jopa 26 000 kuormallista ennen kuin kuopasta syntyvä maa on saatu ajettua muualle.
Maata kuskataan aamusta iltaan kymmenien autojen voimalla.
”Pyrimme pitämään ajossa taukoa liikenteen ruuhka-aikoina. Veturitie on niin tukkoinen, ettei sinne tieten tahtoen ruuhka-aikaan lähdetä”, sanoo Tripla-hankkeen infratöiden työpäällikkö Juha Vunneli.
Pasilan aluerakentamista Helsingin puolelta johtava Niina Puumalainen vakuuttaa, etteivät maakuljetukset jumiuta Pasilan alueen liikennettä.
”Triplan työmaa hyödyntää vanhan Veturitien pohjaa, joten he pystyvät ohittamaan Länsi-Pasilan pahimman kohdan”, sanoo kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolla työskentelevä Puumalainen.
”Rekkoja lähtee sieltä nyt tiheään, joten rekkaralli näkyy siellä. Tilanne olisi kuitenkin ollut vielä pahempi, jos emme olisi tehneet Pasilankadun järjestelyitä. Nyt Pasilan tiiviimmällä alueella normaali ajoneuvoliikenne saadaan pidettyä rekkaliikenteestä erillään”, Puumalainen jatkaa.
Helsinki levensi viime vuonna Triplan rakentamista varten Pasilankadun kaksikaistaiseksi kumpaankin suuntaan.
Suurin osa Triplan parkkiluolan tieltä kaivettavasta maasta ajetaan Vantaan Petikkoon, jonne rakennetaan paraikaa uutta golfkenttää.
Pilaantunutta maata puolestaan ajetaan pilaantuneen maan vastaanottopaikoille: Hyvinkäälle, Riihimäelle, Lahteen ja Forssaan.
Vantaan golfpuiston kannalta Triplan rakennustyöt osuivat hyvään aikaan.
Kentän ensimmäiset yhdeksän reikää on tarkoitus saada auki loppukesästä. Kesällä ei kuitenkaan pääse golfaamaan Keski-Pasilasta kuljetettavalla maalla, sillä pasilalaista savea käytetään vasta myöhemmin, vuonna 2018 avautuvien ratojen muokkaamiseen.
”Kyseinen alue on nyt tasainen, joten tarvitsemme sinne maata, jotta saamme luotua mielenkiintoisen golfkentän”, kertoo Vantaan golfpuisto -yhdistyksen puheenjohtaja Jari Koski.
Golfkentän kannalta tilanne on ihanteellinen myös siksi, että he saavat maan vastaanottamisesta YIT:ltä rahaa.
”Summan suuruus on liikesalaisuus, mutta onhan tämä meille win-win-tilanne: saamme maamassoja, jolla voimme rakentaa kenttää sekä siitä vielä rahaa”, Koski sanoo.
TERHI LIIMU
Keski-Pasilaan kaivetaan 20 metriä syvä kuoppa, johon rakennetaan kauppakeskus Triplan pysäköintihalli.
Keski-Pasilaan kaivetaan 20 metriä syvä kuoppa, johon rakennetaan kauppakeskus Triplan pysäköintihalli.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Puulla lämmittäjät! Häkä! Hajuton tappaja!



Kotimaa  | 

Laitatko pellit kiinni, kun sininen liekki häviää? - väärin!

Puulla lämmittäjät eivät vieläkään älyä pelätä hajutonta tappajaa, häkää, vaan maksimaalisen lämmön talteenoton tavoittelussa häkävaaraan suhtaudutaan huolettomasti.


Punaisena hehkuva hiillos.
Kuva: Heikki Rönty / Yle

Oletko kuullut vanhan kansanviisauden, suusta suuhun leviävän varman perinnetiedon oikeasta hetkestä sulkeä takan tai leivinuunin luukut, jotta lämpöä ei varmasti karkaa harakoille? Sehän menee niin, että pellin voi tuupata kiinni, kun sininen liekki on kadonnut ja hiillos vielä hehkuu. Tapa elää yhä tiukasti, vaikka hään ja palamisen asiantuntijat kammoksuvat vaarallista perinnettä.
- Voin omasta kokemuksesta kertoa, miten isälleni ja äidilleni kävi. Heillä oli kaksi tulisijaa ja eräänä yönä he heräsivät siihen, kun koira oksenteli. Koira oli jo huonossa kunnossa ja he huomasivat pian itsekin, ettei heillä ole täysi toimintakyky tallessa. Tämä johtui siitä, että isäni oli sitten laittanut perinteisesti kun sininen liekki tuli ja hävisi, pellin kiinni liian aikasin ja siellä oli häkää, Mikkelin paloasemaryhmän päällikkö Markku Mäkelä kertoo.
- Ei kannata puhua mistään sinisestä liekistä tai mistään sellaisesta vaan luukun voi laittaa kiinni, kun hiillos on aivan musta. Silloin ei tule häkää. Ei pidä ajatella sitä, että siinä menee lämpöä hukkaan jos laittaa myöhemmin pellin kiinni, koska häkä pitää saada tulisijasta pois.
Ei sitä lämpöä niin paljon hukkaan mene, parempi pysyä elossa.
– Palopäällikkö Markku Mäkelä
Monet luottavat siihen, että häkä poistuu kyllä, koska nykyisen lainsäädännön perusteella sulkupelleissä pitää olla 3-5 prosenttia aukkoa. Ei auta, sanoo Mäkelä.
- Jos ei ole riittävää virtausta, se reikä ei riittäisi siihen, että häkä poistuu.
Pelastusviranomaiset tutkivat muutama vuosi sitten koko Suomessa omakotitalojen häkäpitoisuuksia sairaankuljetuskäyntien yhteydessä. Kävi ilmi, että häkää oli yllättävän monissa rakennuksissa.
- Ihmiset eivät itsekään tienneet raja-arvojen ylittyneen, oireita ei vielä ollut. Siinä vaiheessa jos oireita tulee, särkee päätä, on huonovointisuutta, vetämätön olo ja jopa oksennuttaa niin häkäpitoisuus on jo reilusti yli säädetyn turvallisuusrajan.
Pelastusviranomaisille tulee aika ajoin ilmoituksia tilanteista, joissa häkä on jo aiheuttanut huonovointisuutta.

Häkävaroitinkaan ei pelasta aukottomasti

Palovaroitin ei hälytä häkäpitoisuudesta, mutta häkävaroitin hälyttää. Siihenkään ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti.
- Häkä kaasuna on aavistuksen kevyempää kuin ilma ja häkä menee ilmavirtojen mukaan eikä välttämättä tavoita häkävaroitinta. Korostan sitä, että ei sitä lämpöä niin paljon hukkaan mene, että parempi pysyä elossa ja laittaa pelti kiinni vasta kun hiillos on musta, Mäkelä sanoo.
Häkä on tehokas ja salakavala tappaja. Se yhtyy veren hemoglobiiniin 200 kertaa paremmin kuin happi eli häkä vaikuttaa äärettömän huomaamattomasti.
- Jos menet nukkumaan ja häkäpitoisuus nousee, on todennäköistä, ettet herää. Häkäpitoisuuden noustessa vaivut todennäköisesti syvempään uneen, menet tajuttomaksi ja jos kukaan ei sinua pelasta niin se on kuolema.

Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötä aseellisissa kriiseissä - hyvä niin...

Toivottavasti artikkelissa mainittuja aseellisia kriisejä ei tule mutta varmuuden vuoksi...

Varmuuden vuoksi-sanonta palautta mieleeni isäni sanat ajellessamme 1960-luvun loppupuolella Luulajaan velipoikaani tapaamaan. Katselimme siihen maailman aikaan tien varressa olleita valtavan suuria "betoniporsaita", joilla tarpeen tullen olisi voinut katkaista valtatien liikenteen.
Taisinpa itse hiukan vähätellä em. rakennelmia, koska ne oli mahdollista suhteellisen helposti senaikaisillakin sotilasajoneuvoilla kiertää. Isäni totesi lyhyesti: "Ne ovat varmuuden vuoksi."

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Sipilältä ja Löfveniltä poikkeuksellinen kirjoitus: ”Vakavin turvallisuutta uhkaava haaste”


Suomen ja Ruotsin pääministerit ovat linjanneet harvinaisessa yhteisartikkelissa, että maat varautuvat tiivistämään entisestään yhteistyötä aseellisissa kriiseissä.
Sunnuntaina Lännen Median lehdissä julkaistussa kirjoituksessa pääministerit Juha Sipilä (kesk.) ja Stefan Löfven korostavat maiden puolustusyhteistyön tiivistämisen tärkeyttä.
”Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa.”
Pääministerit mainitsevat Suomen ja Ruotsin kannalta suurimmaksi turvallisuusuhaksi sotilaallisen toiminnan lisääntymisen Itämeren alueella.
Heidän mukaansa turvallisuustilanne Itämeren alueella on heikentynyt sen jälkeen, kun Venäjä aloitti Ukrainaa vastaan kohdistetut tuomittavat toimet ja liitti Krimin laittomasti Venäjään.
Syyrian kriisin vaikutusta ja Isisin aiheuttamaa terroriuhkaa ei myöskään pois suljeta.
”Käsissämme on vakavin eurooppalaista turvallisuutta uhkaava haaste kylmän sodan loppumisen jälkeen”, pääministerit kirjoittavat Eurooppaan kohdistuneeseen pakolaiskriisiin ja terrorismiin viitaten.
Sipilän ja Löfvenin mukaan Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistyminen on viime aikoina näkynyt yhteisten harjoitusten sekä lisääntyneen tiedonvaihdon alkamisessa, mutta myös satamien ja lentokenttien käytössä toistemme maissa.
Pääministerien mielestä maiden sotilaallisella liittoutumattomuudella on vaikutusta siihen, että Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella turvallisuustilanne pysyy vakaana.
Yhteistyön tiivistämisen he näkevät välttämättömänä.
”Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.”
Lännen Median lehtien lisäksi pääministerien yhteinen puheenvuoro on julkaistu Dagens Nyheter -lehdessä Ruotsissa.

Venäjän taloudessa pahin on takana mutta...

Öljyn hinnalla on ratkaiseva merkitys Venäjän taloudessa. Venäjän talous heijastuu myös Suomen talouteen. Valitettavasti nimenomaan EU:n ja Yhdysvaltojen oikeutetut sanktiot rassaavat kukaties eniten Eu-maista juuri Suomea...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Venäjän talous putosi viettävälle pohjalleen

PÄÄKIRJOITUS  
Paavo Rautio HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvasi maansa talouden kehitystä viime vuoden lopulla parikin kertaa arvioimalla, että pahin on takana ja pohjat on nähty. Parempi kuvaus olisi ehkä, että talous vakautui viime vuoden lopulla äkkipudotuksen jälkeen tasaisen varmaan taantumiseensa – se asettui viettävälle pohjalleen.
Pari viime vuotta ovat olleet Venäjän taloudelle todella vaikeaa aikaa. Bruttokansantuote on ollut pahassa luisussa vuoden 2013 huipputasosta.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vertailussa Venäjä oli tuolloin jo maailman yhdeksänneksi suurin talous, kun bkt-lukemia vertaillaan käyvin hinnoin. Parissa vuodessa Venäjä on pudonnut samassa bkt-taulukossa sijalle 13, Meksikon ja Espanjan tienoille.

Uuden elämän äärellä...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Tampere 

Matematiikanopettajasta tuli taiteilija – Eläkkeellä voi alkaa kokonaan uusi elämä

Eläkkeelle jäämisen myötä ikaalilaiselle matematiikanopettajalle Pertti Ahoselle koitti uusi elämä, kun väreistä energiansa saava mies ryhtyi taiteilijaksi. Ateljeetyöskentely täyttää päivät, mutta välillä pitää muistaa vain istua ja ihmetellä.



Eläkeläistaiteilija Pertti Ahonen
Eläkeläistaiteilija Pertti Ahosen värikylläinen maailma Kuva: Riikka Nurmi / Yle

Kun ikaalilainen lukion matematiikanopettaja Pertti Ahonen keväällä 2011 jäi eläkkeelle, oli hänellä selvät sävelet tulevaisuuden suhteen: jatkossa hän omistautuisi harrastuksilleen.
Ensi töikseen mies tarttui pensseliin ja maalasi vimmaisesti keväästä syksyyn. Ateljeessa opettajantyö unohtui.
Väri on energiaa. Välillä se virtaa töissäni rauhallisemmin ja välillä ryöpsähtelee.
– Pertti Ahonen
– Rakas taideharrastukseni oli ollut jo hiipumassa, mutta kolme kuukautta maalattuani tuntui kuin en olisi koskaan töissä ollutkaan. Olin tykännyt työstäni, mutta syksyllä en enää oikein osannut keskustella työasioista entisten kollegoiden kanssa, Ahonen muistelee.

Tanssien tehdyissä töissä on energiaa

Pertti Ahosen ateljee on täynnä värejä, ja abstrakteissa töissä kuvataan kaikkialla virtaavaa energiaa.
– Väri on energiaa. Välillä se virtaa töissäni rauhallisemmin ja välillä ryöpsähtelee. Toisissa tauluissa on enemmän rosoa ja rokkenrollia, toisissa väripinnat liudentuvat toistensa lomaan lyyrisemmin.
Myös luomisprosessi on varsin energinen. Etenkin isoja töitä tehdessään Ahonen maalaa koko vartalollaan ja tanssahtelee teoksen edessä.
– Aina maalatessani kuuntelen radiota ja tanssin, näin pyrin saamaan teokseen oikean rytmin.
Työura matematiikan opettajana näkyy maalauksissa. Osa teoksista on geometrisiä, ja kultainen leikkaus linjoineen ja jakopisteineen näkyy kaikissa töissä. Ateljeen instrumenttipöydän perusteella taiteilijan voisi tosin luulla eläköityneen keittiön puolelta.
Pitää olla aikaa myös istuskella kotona ikkunan äärellä ja miettiä asioita.
– Pertti Ahonen
– Tässä on kakkulapio, paistolasta, muurarin raappa ja auton jääskrapa. Näillä leivotaan väriä kankaalle, mies esittelee välinearsenaaliaan.

Tekemisen puute voi pelottaa eläkeläistä

Viiden eläkkeellä vietetyn taiteiluvuoden aikana entiselle opettajalle on koittanut toinen elämä. Työkiireen tilalle ovat tulleet taide, kuntoilu ja hyvinvointi.
Ahonen tietää kuitenkin, että on heitäkin, jotka eivät osaa aikaansa työelämän jälkeen täyttää.
– Toisia eläkkeelle jääminen voi pelottaakin, kun ei tiedä mitä työn tilalle keksisi. Itsellä touhua on riittänyt joskus vähän liikaakin. Olen kuitenkin ajatellut, että eläkkeellä pitäisi siirtyä tekemisestä edes vähän olemisen puolelle. Pitää olla aikaa myös istuskella kotona ikkunan äärellä ja miettiä asioita.

Suomen ay-väki virittelee lakkoasetta...

Ennennäkemätön lakko! Se nyt tästä vielä puuttuukin! Olen lueskellut viimeaikaisia hallitus vs oppositio-kirjoituksia suurennuslasin kanssa.

Minulle on tullut tunne, että media suorastaan herkuttelee vastakkainasettelulla ja pumppaa uutta verta opposition verisuonistoon erilaisilla kyselyillä/"kyselyillä".

Olen aivan varma, että läheskään kaikkia kiviä ei ole käännetty yhteiskuntasovun löytämiseksi. Totean edelleen, että järjen käyttö Suomessakin on onneksi vielä mahdollista.  

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

LM:n kysely: Suomeen tulossa ennennäkemätön lakko, jos hallitus ei peru pakkolakeja

JOEL MAISALMI - ARKISTO
Peräti 64 prosenttia Lännen Median kyselyyn vastanneista ay-vaikuttajista on lakkoaseen kannalla, jos hallitus ei luovu pakkolakiesityksistä. Kuvassa työmarkkinajärjestöjen johtajat Lauri Lyly (SAK), Sture Fjäder (Akava) ja Antti Palola (STTK). Arkistokuva.
Suomeen on muodostumassa vahva ja laaja lakkorintama, mikäli maan hallitus ei muuten peru pakkolakiesityksiään.

Asia selviää Lännen Median työmarkkinakyselystä, joka lähetettiin palkansaajien keskusjärjestöjen (SAK, STTK ja Akava) hallituksien jäsenille ja keskeisten ammattiliittojen hallituksien jäsenille. Kyselyyn vastasi 207 ay-vaikuttajaa.
SAK:n keskeisistä päättäjistä 88 prosenttia kannattaa lakkoon ryhtymistä pakkolakien vastustamiseksi. LM-kysely kertoo sen, ettei valmius lakkoon ole pelkästään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n linja.
Kyselyyn vastasi 11 SAK:n hallituksen jäsentä eli yli puolet hallituksesta. Vastanneista jokainen kannattaa lakkolinjaa.
Päätökset työtaisteluun ryhtymisestä tehdään ammattiliitoissa. 

Kyselyn perusteella sekä metalli- että metsäteollisuuden työntekijät ovat valmiita lakkoon, samoin rakennusalan työntekijät ja veturinkuljettajat.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä kyselyyn vastasi peräti 15 keskeistä päättäjää, joista 13 kannattaa lakkovalmiutta. JHL on 230 000 jäsenen ammattiliitto, joten sen valmius työtaisteluun tekee SAK:n rintamasta tiiviin.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n vastaajista 59 prosenttia tukee lakkoaseen käyttöä. Ammattiliittokohtainen hajonta on toimihenkilöpuolella suurta, mutta yleislakon mahdollisuutta tukee se, että suuret ammattiliitot Pro ja Tehy ovat LM-kyselyn perusteella valmiita lakkoon.
Pro on suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto, jonka jäsenistä 90 000 on työmarkkinoilla. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy edustaa yli sataatuhatta palkansaajaa.
STTK:n 26-jäsenisestä hallituksesta kyselyyn vastasi 17 jäsentä, joista viisi näyttää vihreää lakolle. Ajatusta vastustaa 7 jäsentä, ja viisi valitsee ”en osaa sanoa”-vaihtoehdon.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta kyselyyn vastasi 13 henkilöä, joista peräti 11 tukee lakkoaseen käyttöä. Myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on lakon kannalla, jos pakkolakiesityksiä ei peruta. Luukkaisen mukaan OAJ:n on oltava valmis työtaistelutoimiin. Luukkainen vahvistaa Lännen Medialle, että asiasta on keskustelu OAJ:n hallituksessa.


Pitäisikö keskusjärjestönne jäsenten teidän mielestänne ryhtyä vuonna 2016 lakkoon, mikäli hallitus ei muuten peru pakkolakiesityksiään? Katso kaikki vapaat kommentit (pdf):