Täysin odotettu tilanne, sillä SAK:lla (SDP ja Vasemmistoliitto) ei ole pienintäkään vastuuntuntoa Suomen supervaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Mihinkään ei olla valmiita sitoutumaan vedoten voimassa oleviin työehtosopimuksiin - se siitä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
HSTV:n analyysi kertoo, mitä kaatumisesta seuraa
Yhteiskuntasopimus kaatui – suunnitellut miljardin euron leikkaukset yritetään välttää muilla keinoin
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajama laaja yhteiskuntasopimus on kaatunut.
Sipilä ilmoitti torstai-iltana, ettei sopimusneuvotteluja kannata enää jatkaa osapuolten eri näkemysten takia. Keskeinen este oli se, ettei suurin palkansaajien keskusjärjestö SAK suostunut allekirjoittamaan hallituksen sopimukselle asettamia numeerisia tavoitteita.
"Olen äärimmäisen pettynyt, kaikki kivet käännettiin", Sipilä sanoi pääministeri torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Hänen mukaan sopimus kaatui, koska "prosessissa ei löytynyt sitoutumista yhteiseen maaliin".
"Sen verran monta muutoshanketta läpivieneenä lähden siitä, että yhteinen maali pitää olla ennen kuin pystytään lähtemään yhteiselle taipaleelle. Nyt edellytyksiä yhteisymmärryksen löytymiselle tästä tavoitteesta ei löytynyt", Sipilä sanoi.
"Yritystä ei puuttunut. En missään tapauksessa halua syytellä ketään osapuoliatässä. Yritys oli aito ja kova."
Sipilä sanoi, että hallitus aloittaa huomenna vaihtoehdosuunnitelman tekemisen, jotta hallitusohjelman tavoitteisiin päästään. Ne aiotaan julkistaa alkusyksyn aikana.
”Sen tavoitteena on, että hallituksen ei tarvitsisi turvautua näihin lisäleikkauksiin ja veronkorotuskiin vaan, että meillä on aikaa hallitusohjelman mukaisesti kevääseen 2017 asti löytää muita vaihtoehtoisia keinoja.”
Sipilä sanoi, että yhteiskuntasopimusta olisi tarvittu, koska Suomi elää eurossa. "Eurossa elämisessä on tultu ensimmäistä kertaa tällaiseen tilanteeseen, jossa tarvitaan sisäisen devalvaation tai sellaisia keinoja, että nolla- tai negatiivisen kasvun tilanteessa kilpailukykyä pitää pystyä parantamaan. Nämä tutut tunnetut keinot eivät riitä. Suomalaisen työn kilpailukyky on päässyt heikentymään rajusti."
Hän sanoi, ettei hallitus ei missään tapauksessa luovu tavoitteestaan. "Työllisyysasteen on noustava 72 prosenttiin, työttömiä on 350 000, ja pitää löytää keinoja kustannuskilpailukyvyn parantamiseen."
Sipilä ja hallitus tekivät päätöksen sen jälkeen, kun työmarkkinoiden osapuolet yrittivät viimeisen kerran tänään löytää ratkaisua. Päivän mittaan ei edistytty juuri lainkaan.
Alustava lista yhteiskuntasopimuksessa neuvoteltavista aiheista piti olla valmiina perjantaina kello yhdeksän aamulla, jolloin työmarkkinajärjestöjen hallinnot ovat koolla.
Neuvottelut ovat jatkuneet elokuun alusta lähtien, mutta osapuolet eivät ole saaneet aikaiseksi Sipilälle minkäänlaista yhteistä ratkaisuehdotusta.
Hallitus on kaavaillut yhteiskuntasopimuksella viiden prosentin "kilpailukykyhyppyä". Lisäksi yhteiskuntasopimuksen yhdessä palkkaratkaisujen kanssa täytyisi vahvistaa julkisen talouden tasapainoa vähintään puoli prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Hallitusohjelman tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen yksikkötyökustannuksia alentamalla vähintään viidellä prosentilla.
SAK ei ole siis valmis sitoutumaan mihinkään hallituksen toivomiin tavoitteisiin. Se on vain valmis sitoutumaan sopimuksen valmisteluun. SAK:n liitot perustelevat päätöstä muun muassa sillä, etteivät ne ole valmiita sitomaan käsiään vuotta ennen kuin ne alkavat neuvotella seuraavista sopimuksista.
