Itä-Ukrainan sodan alkamisesta tulee maanantaina kuluneeksi vuosi.
Sodan alkamispisteeksi lasketaan nimittäin yleisesti Donetskissa ja Luhanskissa 6. huhtikuuta 2014 järjestetyt mielenosoitukset, joissa vaadittiin kansanäänestystä kahden itäisen alueen asemasta. Molemmat kaupungit ovat alueellisia pääkaupunkeja, ja mielenosoitusten päätteeksi väkijoukko valtasi hallintorakennukset. Viikon sisällä Donetskin alueella oli vallattu useita hallintorakennuksia. Tilanne kärjistyi koko huhtikuun ajan. Touko- ja kesäkuussa tilanne ajautui jo avoimeen sotaan Ukrainan joukkojen ja Itä-Ukrainan kapinallisten välillä.
Nyt on voimassa helmikuussa sovittu tulitauko, joka on pääsääntöisesti pitänyt. Esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijat ovat silti raportoineet ammuskelusta myös raskaalla aseistuksella toistuvasti.
Jo vuoden kestänyt sota on muuttanut monta asiaa. HS esittelee sodan näkyvimpiä vaikutuksia.
Lännen ja Venäjän välit lähes poikki
Koko Ukrainan kriisi on suistanut länsimaiden ja Venäjän välit huonommiksi kuin kertaakaan sitten kylmän sodan.
Ukrainan kriisissä on kyse pitkälti geopolitiikasta. Venäjä ei halunnut Ukrainan solmivan yhteistyösopimusta EU:n kanssa marraskuussa 2013, koska pelkäsi Ukrainan valuvan lännen leiriin. Virallisesti Venäjä tosin puhui Ukrainan EU-sopimuksen olevan Venäjää ja sen taloudellisia etuja vastaan.
Kun Ukrainan silloinen presidentti
Viktor Janukovytš ilmoitti hylkäävänsä sopimuksen EU:n kanssa, sopimuksen kannattajat aloittivat mielenosoitukset Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustassa. Ne kasvoivat valtaviksi sen jälkeen, kun poliisi oli hajottanut opiskelijoiden pienet mielenosoitukset väkivalloin. Mielenosoittajien enemmistö halusi muuttaa Ukrainan järjestelmää. He halusivat muun muassa oligarkkien vallan rajoittamista, korruption kitkemistä, oikeusvaltiota ja toimivampaa demokratiaa.
Mielenosoitukset päättyivät silloisen presidentin
Viktor Janukovytšin pakoon, kun hän ymmärsi oman turvakoneistonsa romahtaneen. Venäjän kannan mukaan Janukovytš syrjäytettiin lännen rahoittamassa vallankaappauksessa.
Pian Janukovytšin lähdön jälkeen Venäjän tunnuksettomat erikoisjoukot käytännössä miehittivät Krimin niemimaan. Venäläisjoukkojen valvoman kansanäänestyksen jälkeen Venäjä liitti Krimin itseensä.
Länsimaat pitivät tätä kansainvälisen oikeuden vastaisena. Yhdysvallat ja EU sopivat ensimmäisistä pakotteista Venäjää vastaan.
Venäjä on osallistunut varsin näkyvästi Itä-Ukrainan sotaan, vaikka se virallisesti kiistääkin osallisuutensa. Venäläismediakin on raportoinut Ukrainassa kuolleista venäläissotilaista. Itä-Ukrainan kapinallisten aseet ovat pääsääntöisesti Venäjältä.
EU määräsi uusia pakotteita sen jälkeen, kun Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut malesialaiskone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa heinäkuussa. Venäjä asetti vastapakotteita, jotka näkyivät muun muassa Suomen viennissä. Pakotteet ovat lopettaneet investoinnit Venäjälle lähes kokonaan.
Viime aikoina Venäjä ja sotilasliitto Nato ovat järjestäneet isoja sotaharjoituksia, Nato muun muassa Baltiassa. Venäjän presidentti
Vladimir Putin on pohdiskellut ydinaseen käyttöä ääneen.
Inhimillinen hätä
Etyjin tarkkailuoperaation johtaja
Ertugrul Apakan sanoi lauantaina, että Itä-Ukrainan sodassa on kuollut yli 6 000 ihmistä ja yli miljoona on joutunut jättämään kotinsa.
Varsinkin kulloisenkin rintamalinjan lähellä olleet asuinalueet ovat monin paikoin tuhoutuneet lähes kokonaan. Myös infrastruktuuria on tuhottu osin myös tarkoituksella. Etyjin mukaan Itä-Ukrainassa on muodostumassa humanitäärinen kriisi, koska sairaalat ja koulut eivät toimi normaalisti ja sähköverkot ja vesihuolto ovat monin paikoin pois käytöstä.
Monet ihmiset ovat myös menettäneet sodassa omaisuutensa, ammattinsa ja työpaikkansa.
Sota on luonnollisesti myös koventanut asenteita ja rikkonut ihmissuhteita. Ennen kriisiä Itä-Ukrainassa monet kokivat olevansa nimenomaan ukrainalaisia. Nyt näin ei ole. Tähän on vaikuttanut Venäjän propaganda, mutta yritykset rajoittaa venäjän kielen asemaa ja joidenkin vapaaehtoispataljoonien käytös vain vahvistivat epäilyjä.
Ukrainan talouden romahtaminen
Ukrainan talous oli jo valmiiksi huonossa kunnossa kansainvälisen finanssikriisin jäljiltä. Maa ei myöskään ole tehnyt tarvittavia hyödyllisiä talousuudistuksia, vaan talous on pitkälti upporikkaiden miljardöörien hallitsemaa. Korruptio on yleistä, tosin Janukovytšin aikana se paheni jopa entisestään.
Sodan seurauksena Ukraina on käytännössä vararikossa. Länsimaiset rahoittajat ovat kuitenkin epäileväisiä raha-avun suhteen, mikäli korruptiota ei saada kuriin.
Huono taloustilanne toisaalta pitää Ukrainan heikkona ja etäämpänä lännestä, mikä sopii Venäjälle.
Maidanin vaatimukset ovat toteutumatta
Edellinen presidentti Janukovytš pakeni Maidaniksi kutsutun kansannousun seurauksena, mutta Maidanille eli Kiovan Itsenäisyydenaukiolle toissa talvena kokoontuneet mielenosoittajat eivät olleet siellä vain kaatamassa silloista presidenttiä. Pääjoukko toivoi Ukrainasta normaalia maata, joka olisi oikeusvaltio, jossa oligarkeilla olisi vain vähän valtaa ja jossa korruptio pantaisiin kuriin.
Tavoitteista on toteutunut vain presidentin vaihtuminen.
Uudistusten hitaus on selittynyt pitkälti sodalla. Nyt Ukrainassa tyytymättömyys on kuitenkin kasvussa. Hallitus onkin tehnyt näyttäviä pidätyksiä korruptioon liittyen, mutta vielä on liian aikaista sanoa, ollaanko järjestelmää oikeasti muuttamassa.
