Olen itsekin viime vuosikymmeninä haikaillut kirjoituksissani niitä aikoja, jolloin presidentit olivat vielä Kekkosia...
Olen suuresti arvostanut menneiden vuosikymmenien kliseitä - mm. Paasikiven-Kekkosen-linja, YYA-sopimus, jne, ja UKK-kirjainyhdistelmä on vieläkin takaraivossa "kova juttu" mutta...
Maailma on muuttunut yhdessä vuodessa mielestäni niin dramaattisesti, että "vanhoilla hapatuksilla" ja "vanhojen muistelemisella" ei ole enää yksinkertaisesti käyttöä.
Kun poljetaan kansainvälinen oikeuskäytäntö maan rakoon, kun raaàsti siirretään valtakunnanrajoja, kun toistuvasti valehdellaan päin naamaa, kun, kun ja kun - ei voi suomalaisena suhtautua asioihin niin naiivisti kuin mm. alla olevassa artikkelissa arvostettu ja tunnettu henkilö tekee,
Reaalimaailma on aivan muuta kuin Esa Seppäsen Kekkosaikaan. Venäjä-suhteisiin on löydyttävä yksinkertaisesti uusi suunta, uusi ote, ei se sen kummoisempaa ole ja siinä Suomen on oltava itsekriittisen itsenäinen ja itsekäs.
Olen muuten sitä mieltä, että Natosta on seuraavan vaalikauden aikana tehtävä avoin ja asiallinen SWOT-analyysin tyyppinen selvitys. Sen tekemistä ei ole syytä viivitellä, puhumattakaan pelätä..
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Päivitetty 11.3.2015 11:05, julkaistu 11.3.2015 08:47
"Venäjä-pakotteet ovat idioottimaisia"
- Venäjä-tutkija Esa Seppäsen mielestä Suomen Nato-jäsenyys lisäisi turvattomuutta enemmän kuin turvallisuutta. ndash; Suomen Nato-jäsenyys koettaisiin Venäjällä turvallisuusvajeena, hän sanoo.
Venäjä-tutkija, Kekkosen adjutanttina toiminut Esa Seppänen haluaisi valtionjohdon muistavan UKK:n opit.
Markku Uhari
Esa Seppänen kertoo tarinan talonpoika
Hermanni Määttäsestä, joka asui hänen isänsä, kirjailija
Unto Seppäsen kotikylässä Kanneljärvellä:
Pietarissa kauppaa käyneeltä Määttäseltä kysyttiin, millaista kaupankäynti Venäjällä oikein on.
- Koskaan et voi olla niin viisas, etteikö löytyisi vielä viisaampaa, joka huijaa sinua. Koskaan et voi olla myöskään niin tyhmä, etteikö löytyisi joku vielä sinua tyhmempää, jota sinä pystyt huijaamaan. Siinä on pelin henki, Esa Seppänen toteaa.
Viime vuosina tietokirjailijana toiminut Seppänen on Venäjä-suhteiden veteraani. Hän toivoisikin, että valtio lakkaisi turvallisuuspolitiikassaan luomasta Venäjästä vihollista.
Venäjän viimeaikaisen
toiminnan taustalla on Seppäsen mielestä yksi selkeä motiivi: suurvalta-aseman palauttaminen.
Presidentti
Vladimir Putin haluaa voittaa häpeän, jonka Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti.
Toisaalta maa on tällä hetkellä vahvasti jakautunut vauraaseen ja hyvinvoivaan eliittiin sekä köyhään työväkeen. Menneen valta-ajan ajattelu pitää kuitenkin kansan koossa, uskoo Seppänen.
- Putinin kotirintama on hajanainen, mutta sitä yhdistää usko suurvalta-asemaan, hän sanoo.
Krimin niemimaan liittäminen Venäjään liittyy suurvaltahaaveisiin.
Sevastopolin laivastotukikohdan avulla Venäjä pääsee Välimerelle, ja Itä-Ukrainan separatistien hallussa olevalla vyöhykkeellä halutaan turvata maayhteys Krimille.
- Pitää muistaa, että venäläisyys on syntynyt Ukrainassa. Ukraina on aina ollut erityisasemassa.
Seppänen uskoo
, että Venäjä on saavuttamassa tavoitteensa Itä-Ukrainassa. Maa tulee hänen mukaansa jäämään kahtiajakautuneeksi, ja nykytilanne on vain hyväksyttävä.
Samalla hän kritisoi EU:n tapaa hoitaa kriisissä Venäjän-politiikkaa. Kritiikin kärki kohdistuu maata vastaan kohdistettuihin talouspakotteisiin.
- Mitkään eivät ole niin idioottimaisia kuin pakotteet. Suomi on kärsinyt niistä kaikkein eniten.
– On aivan turha ajatella, että Venäjä alistuisi. Kasvojen säilyttäminen on siellä kaikki kaikessa, hän sanoo.
Ukrainan kriisiin olisi ollut diplomaattinen ratkaisu, jos todella olisi haluttu neuvotella. Ja Seppäsen mukaan venäläiset osaavat neuvotella.
- Keinoja olisi ollut, mutta niitä ei haluttu etsiä, Seppänen lisää.
Tällä hetkellä
Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun Seppäsellä on selkeä mielipide: Suomen kannattaisi pitää sotilaallinen sitoutumattomuutensa.
- Ei meillä ole mitään uhkaa ole. Suomen Nato-jäsenyys koettaisiin Venäjällä turvallisuusvajeena, Seppänen sanoo.
Hänen mielestään Suomen valtionjohto on unohtanut presidentti Kekkosen aikana kehitellyt keinot hoitaa idänsuhteita, kun on innokkaasti hakeuduttu lännen yhteistyöelimiin.
Mutta eikö tämä olisi suomettumista?
- Suomettuminen on hirveä sana, en hyväksy sitä. Sana on kilpi, jonka taakse yritetään kätkeytyä.
- Pitää ajatella, mitä kaikkea saavutettiin Kekkosen johdolla, hän tiivistää.
KUKA
Esa Seppänen
Syntynyt Helsingissä vuonna 1933. Asuu nykyisin Espoossa.
Työskenteli Puolustusvoimissa vuoteen 1980 asti, kunnes jäi eläkkeelle. Seppänen toimi palvelusvuosiensa aikana muun muassa presidentti Urho Kekkosen adjutanttina vuosina 1969 - 1971.
Vuosina 1971 - 1980 vastasi pääesikunnassa puolustusvoimien Neuvostoliitto-suhteista. Sotilasarvoltaan Seppänen on everstiluutnantti (evp).
Puolustusvoimien-vuosien jälkeen hän työskenteli Wärtsilän ja Rauma-Repolan palveluksessa.
Johti vientiyhtiö Finn-Stroin Moskovan-toimistoa sekä toimi yksityisenä yrityskonsulttina. Asui Moskovassa 1988 - 1999.
Väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2007 Kekkosen ja NL:n johdon välisistä suhteista.
Kirjoittanut yksitoista tietokirjaa, jotka ovat käsitelleet pääsääntöisesti Venäjää ja Venäjä-suhteita.
Viimeksi julkaistiin syksyllä 2014 Seppäsen toimittama "Kuka Kekkonen?".
