lauantai 11. kesäkuuta 2016

Maailmalla pohditaan, kuinka sähköä kannattaa varastoida...

Toimin tällä kerralla tiedosnantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Maailmalla pohditaan, kuinka sähköä kannattaa varastoida – startup-yhtiön ratkaisu on kivillä lastattu juna

Sähkö varastoidaan ajamalla raskas juna ylämäkeen ja puretaan päästämällä juna vierimään alamäkeen. Suomalaisasiantuntija pitää ideaa raikkaana.

TIEDE 
ARES
Taiteilijan näkemys ARES:n Nevadaan kaavailemasta sähkön junavarastosta.
Taiteilijan näkemys ARES:n Nevadaan kaavailemasta sähkön junavarastosta.

KALIFORNIALAINEN startup-yhtiö Advanced Rail Energy Storage (ARES) kehittää markkinoille yllättävää varastointimenetelmää esimerkiksi aurinko- ja tuulisähkölle, kirjoittavat yhdysvaltalaiset lehdet. Idea on sinänsä yksinkertainen. Aurinko- ja tuulisähkön ongelmana on tuotannon jaksottaisuus.
Kun tuulee tai paistaa, syntyy sähköä, mutta kun aurinko painuu mailleen ja tuuli tyyntyy, loppuu sähköntuotanto.
ARES:in ratkaisussa junanvaunut lastataan raskaasti kivikuormalla. Kun tuuli- ja aurinkosähköä on runsaasti tarjolla, junalastia ajetaan sähkön voimin raiteita pitkin ylös. Kun tuuli tyyntyy tai aurinkosähkön tuotanto hiipuu, lasti laitetaan vierimään alamäkeen.
PAINOVOIMAN AVULLA juna vierii alaspäin. Veturin moottori muuntuu generaattoriksi, joka tavallaan kierrättää jarrutusenergian käyttöön sähköksi. Jarrutusenergian hyödyntäminen tapahtuu samalla periaatteella kuin vaikkapa hybridiauto Toyota Priuksessa, vertaa Wired-lehti.
Sähkön varastointia kehitetään yhdeksi vaihtoehdoksi muille varastointitavoille. Sähköä varastoidaan laajasti pumppuvoimaloiden avulla. Kun sähkö on halpaa, vettä pumpataan ylhäällä sijaitsevaan altaaseen ja kun sähkö on kallista, vesi juoksutetaan alempana sijaitsevaan järveen tai mereen.
YKSI VAIHTOEHTO OVAT AKUT. Energiayhtiö Helen ilmoitti hiljattain, että se käynnistää Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston Helsingissä. Varasto perustuu akkuihin. HS:n artikkelin asiasta voi lukea tästä.
ARES:n mukaan sähkön varastointi junien avulla on selvästi halvempaa kuin pumppuvoimaloiden teko, eikä vettäkään tarvita, vaan junavoimala toimii vaikka autiomaassa, jossa aurinkovoimaakin on runsaasti tarjolla. ARES:n toimitusjohtaja Jim Kelly sanoo Forbes-lehdessä, että junavoimavaraston käyttöönotto voi maksaa vain noin puolet siitä mitä maksaa vaihtoehtoinen varastointitapa.
ARES kaavailee 50 megawatin junavoimalaa Nevadan osavaltioon. Yhtiön mukaan energiakapasiteetti olisi 12,5 megawattituntia. Projektin kustannusarvio on vajaat 49 miljoonaa euroa. Rautatietä rakennettaisiin vajaat yhdeksän kilometriä. Nyt ARES:llä on koekäytössä junavoimala Kaliforniassa.
SÄHKÖN VARASTOINTIONGELMIIN perehtynyt tekniikan tohtori Pertti Kauranen tuntee ennestään kalifornialaisten hankkeen.
”Ihan raikkaita ajatuksia”, sanoo.
Kauranen huomauttaa, että periaate on aivan sama kuin pumppuvoimalassa. Halvan sähkön aikaan vettä pumpataan ylös vesialtaaseen, ja kalliin sähkön aikaan vesi juoksutetaan alemmalle tasolle. Alas juokseva vesi pyörittää turbiinia, jonka liike saa generaattorin akselin pyörimään. Tällöin syntyy sähköä.
Kaurasen mukaan junavoimala on teknisesti mahdollinen ratkaisu, mutta sellaisen toivottavuuden ratkaisevat ensi sijassa, millaisiksi kustannukset nousevat ja halutaanko maa-alueita käyttää junavoimaloihin.
”Vahvasti epäilen, että kustannut ovat liian isot.”
MAAILMAN SÄHKÖVARASTOISTA 99 prosenttia on nyt pumppuvoimaloita, Kauranen sanoo.
”Ne ovat edullisin tapa siellä, missä ympäristön puolesta niille ovat olemassa edellytykset.” Akkuvarastot kuitenkin kehittyvät voimakkaasti.
Kauranen kertoo, että sähkön varastointiliiketoiminta kehittyy ripeää vauhtia. ”Alan teollisuuden mukaan viimeistään tänä vuonna sähkön varastointibisnes on lähtenyt käyntiin.”
”Akkujen ja aurinkopaneelien hinnat laskevat 20 prosentin vuosivauhtia. Viidessä vuodessa hinnat puolittuvat.”
Kaurasen mukaan sähkön akkuvarastot yleistyvät, mutta lainsäädäntö jarruttaa niiden käyttöön ottoa. Esimerkiksi Suomessa verot ja siirtomaksut joudutaan maksamaan sähköä ladattaessa ja tuotantomaksu sähköä purettaessa.
SÄHKÖN AKKUVARASTOINTI on tulossa voimalla myös kotitalouksiin.
”Aluksi Australiassa, Hawaijilla ja ehkä Kaliforniassa ja Saksassa. Kun Saksassa kotitalouksiin asennetaan aurinkopaneeleita niin jo joka toisessa tapauksessa järjestelmään liitetään akku varastointia varten.”
”Australiassa kotitalouteen hankittavan akulla varustetun aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on kuudesta kahdeksaan vuotta.”

Soini AKT:n puheenjohtaja Piiraisesta: ”Olet 100 miljoonan euron mies”...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivulta hiukan tuunattuana:

Politiikka 

Soini AKT:n puheenjohtaja Piiraisesta: ”Olet 100 miljoonan euron mies”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini roimi puolueneuvoston kokouksen puheessaan ja jo aiemmin päivän toritapahtumassa kovin sanoin AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraista. Soinin mukaan AKT:n päätöksestä riippuu, saavatko suomalaiset työntekijät 100 miljoonan euron lisäveronalennusta vai eivät.

Timo Soini
Timo Soini Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Useat eduskuntapuolueet viettävät kokouksiaan politiikan superviikonloppuna, eikä perussuomalaiset tee asiassa poikkeusta. Perussuomalaisten puolueneuvosto on kokoontunut Lahteen.
Kunta- ja maakuntavaaliohjelmien valmistelun lisäksi ohjelmaan kuuluu hengennostatusta puolueen jäsenten keskuudessa. Puheenjohtaja Timo Soinilla riitti terveisiä myös ammattiyhdistysväelle.
– Marko Piirainen, AKT, sinä olet sadan miljoonan euron mies. Jos tulet vielä mukaan, tulee muitakin ja saamme sata miljoonaa enemmän verohelpotuksia.
Soini viittasi puheellaan kilpailukykysopimukseen, jonka toteutumisesta saatiin eilen varmistus, kun Metalliliiton valtuusto päätti sopimuksen solmimisesta. Tällä hetkellä sopimuksen kattavuus on eri arvioiden mukaan 85–87 prosenttia kaikista työntekijöistä.
Hallitus on houkutellut työntekijöitä sopimukseen mukaan veronalennusporkkanoilla, jotka nousevat kattavuuden mukaan. Hallituksen veronalennuslupauksien suuruus on vaihdellut 315–515 miljoonan euron välillä.
Yli 500 miljoonan euron veronalennukset vaatisivat sopimukselta yli 90 prosentin kattavuutta. Soini osoitti kiitokset puolueen työ- ja oikeusministerille Jari Lindströmille.
– Jari Lindström, teit meidän perussuomalaisten osalta satoja työtunteja sopimuksen eteen. Kovan paineen alla. Kiitos.

”Emme ole pettäneet vaalilupauksia”

Puheenjohtaja Soini ei myöntänyt oikeaksi väitettä, jonka mukaan puolue olisi rikkonut vaalilupauksiaan.
– Minä en myönnä valheita oikeiksi, enkä alistu valhepropagandan alle. Kaikkia emme ole saaneet aikaiseksi, mutta yhdestäkään emme ole luopuneet.
Soini luetteli 25 asiaa, joiden toteutumisen hän luki perussuomalaisten hallitustaipaleen ansioksi. Mukana listalla olivat muun muassa takuueläkkeen korotus, toimeentulotuen indeksisuoja, omais- ja perhehoidon tuen korotus sekä Yle-veron poistuminen pienituloisilta.
– Nyt kysytään kestävyyttä ja kanttia. Me emme ole luopuneet yhdestäkään ajamastamme asiasta. Hallituksessa tulee tuloksia.
Soini arvioi, että oppositiossa puolue olisi kasvanut Suomen suurimmaksi. Mutta asioita siellä ei olisi saanut läpi.

”Olemme sotilasliittoon kuulumaton maa”

Samaan aikaan kun perussuomalaiset pitävät kokousta Lahdessa, kokoomus on hyväksymässä puoluekokouksessaan uutta Nato-linjaansa. Sen mukaan Suomen pitää ”lähivuosina” hakea sotilasliitto Naton jäseneksi.
Ulkoministeri Soinin linja oli hallituskumppaniaan maltillisempi.
– Olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, joka tekee käytännönläheistä yhteistyötä myös Naton kanssa.
Samalla Soini painotti, että Suomi on osa länttä. Silti hän muistutti pitkästä yhteisestä rajasta Venäjän kanssa.
– Rajayhteistyö on tärkeää. Laiton maahantulo saatiin tyrehtymään. Neuvotellen, ei kylttejä kantamalla.

Kemi yrittää houkutella matkailijoita Joulupukin satamakonttorilla...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > yrittänyttä ei laiteta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomsita hiukan tuunattuna:


Kemi yrittää houkutella matkailijoita Joulupukin satamakonttorilla

Lumilinnasta tunnettu kaupunki avaa uuden matkailukohteen, joka toisi Kemiin turisteja myös kesäisin.

KOTIMAA 
KEMIN MATKAILU OY
Joulupukin satamakonttori (3. rakennus oik.) aukeaa lauantaina.
Joulupukin satamakonttori (3. rakennus oik.) aukeaa lauantaina.

KEMISSÄ avataan lauantaina Joulupukin satamakonttoriksi nimetty uusi matkailukohde. Satamakonttori on tehty Kemin sisäsatamassa sijaitsevaan vanhaan puiseen aittarakennukseen. Uusi kohde avataan sisäsataman kesäkauden avajaisten yhteydessä.
Aittarakennus on sama, joka on toiminut Kemin lumilinnan sisällä lämpimänä kahvilana ja lumihotellin vastaanottona. Ensi talvena lumilinna muuttaa noin kilometrin päähän, joten kemiläiset ottivat aitan uuteen käyttöön. 
Kemin kaupunki rekisteröi Joulupukin sataman jo vuonna 2005, mutta nyt joulupukki saa virallisen satamakonttorin punaiseen aittaan.
JOULUPUKIN satamakonttorilla Kemi yrittää houkutella matkailijoita ympärivuotisesti. Kemissä käy kesäisin esimerkiksi valtameriristeilijöitä. Tosin tänä kesänä niitä on tulossa vain yksi, joka saapuu ensi viikolla.
Talvisin lumilinna houkuttelee Kemiin turisteja ympäri maailmaa. Tiedottaja Noora Barria Kemin Matkailusta kertoo, että viime talvena ulkomaisten matkailijoiden majoitukset lisääntyivät 30 prosenttia ja aasialaisten matkailijoiden majoitukset 66 prosenttia.
”Talvimatkailu on ollut täällä ja yleisestikin Lapissa nousujohdanteista, mutta etenkin Aasiassa ihmisiä kiinnostaa Suomi myös kesäaikaan”, Barria sanoo.
”Kemissä on paljon tapahtumia kesällä ja kaunis sisäsatama, jotka palvelevat hyvin varsinkin suomalaisia matkailijoita. Kansainvälistä matkailijaa ajatellen tähän on kaivattu vetonaulaa. Se tuo lisähoukuttelevuutta, että matkailijoita pysähtyisi Kemissä enemmän myös kesäaikaan.”
JOULUPUKIN satamakonttori tekee yhteistyötä joulupukin brändityötä tekevän Santa Claus Licensingin kanssa. Yhteistyötä on suunniteltu myös Rovaniemen Santa Parkin kanssa.
Satamakonttori on auki kesän ajan. Joulupukki on paikalla iltapäivisin torstaista lauantaihin, ja alkuviikosta satamakonttorissa on tonttujen merimieskoulu.
Syksyllä satamakonttori on auki vain tilauksesta. Se avautuu uudelleen joulukuussa ja on avoinna lumilinnan kanssa samaan aikaan huhtikuun loppuun saakka.
”Tulevaisuus näyttää, pidetäänkö sitä ympärivuotisesti auki”, Barria kertoo.

Kemin Sauvosaari valmiina Veikkausliigaan

Toivotaan, että Kemin Sauvosaaren takakentän uudet kuppi-istuinkatsomot täyttyvät aikanaan PS Kemin koipeleistä toiseen.

Suora nettilainaus Lounais-Lappi-lehdestä hiukan tuunattuna:

Sauvosaari valmiina Veikkausliigaan

TUNTEMATON
Sauvosaaren uuden katsomon kuppi-istuimet ruuvattiin kiinni talkoovoimin.


Tapani Juusola
Kemin Sauvosaaren uusi katsomo on valmis ottamaan yleisön vastaan sunnuntaina kun PS Kemi kohtaa Veikkausliigan ottelussa FC Lahden. 

Peli alkaa poikkeuksellisesti jo kello 13.30 käynnissä olevien jalkapallon EM-kisojen vuoksi.
Takakentän uudessa katetussa katsomossa on kuppi-istuimet 1100 hengelle. Lisäksi merenpuoleiseen katsomoon on kiinnitetty tuhatkunta kuppi-istuinta. Seisomakatsomoissa maalien takana tilaa on noin 800 hengelle, ja myös merenpuoleisessa katsomossa on jonkun verran seisomapaikkoja.
– Uskon että FC Lahti –otteluun ainakin istuimet täyttyy, ja katsojamäärä alkaa kakkosella, PS Kemin puheenjohtaja Antti Pasanen mietiskelee.
PS Kemin oma yleisöennätys on viime kauden päätösottelusta FC Jazzia vastaan jolloin PS Kemin nousua liigan oli todistamassa 2114 katsojaa.
Sauvosaaren urheilupuiston kaikkien aikojen yleisöennätys on vuodelta 1970 jolloin Innon ja HIFK:n välistä silloista Mestaruussarjan kamppailua oli seuraamassa 3947 katsojaa. Lähes samaan päästiin myös vuoden 1988 SM-sarjan ottelussa KePS-RoPS, jossa oli 3 906 katsojaa.
Sauvosaaren uusi katsomo on kolmikantainen hanke, jonka Ammattiopisto Lappia on toimittanut, Kemin kaupunki rakennuttanut ja jota seurat, etupäässä PS Kemi, käyttävät. PS Kemi on talkoovoimin kiinnittänyt kuppi-istuimet sekä uuteen katsomoon että merenpuoleiseen vanhaan katsomoon.
Katsomon piti alun perin valmistua jo 25.5. kaavailtuun otteluun PS Kemi-RoPS, mutta ottelun siirtäminen juhannusviikolle oli hyvä ratkaisu.
– Vaihtoehtona oli tehdä jo toukokuuksi tavallaan tilapäiskatsomo, mutta tämä nykyinen on pidemmän päälle parempi ratkaisu, Lappian tiimivastaava Martti Mylly painottaa.
Katsomon keskeisenä rakennusmateriaalina on käytetty CLT-levyjä, eli ristikkäin liimattuja puulevykerroksia.
– Tämä on ensimmäinen CLT-katsomo Suomessa. Meidän opiskelijoille tällä työllä on valtavan suuri merkitys. Heitä on motivoinut se että työn jälki tulee näkymään julkisella paikalla, Mylly kertoo.
Tuotantoon, elementtien kokoamiseen ja pintakäsittelyyn osallistui Lappian opiskelijoita sekä Kemin että Tornion rakennusaloilta.
– Kaikki on mennyt yllättävän hyvin. Kaikki ns. säätäminen on jäänyt vähiin, vaikka tämä on ollut uusi rakennustapa, Mylly iloitsee.
Myös Kemin kaupungilla ollaan hankkeeseen tyytyväisiä.
– Aikataulu oli epärealistinen, mutta siihen nähden kaikki on onnistunut hyvin. Ja katsomon lisäksi myös nurmikenttä on loistavassa kunnossa, Kemin kaupungin tekninen johtaja Mika Grönvall kehuu.
– Tämä on Kemin näköinen katsomo, PS Kemin puheenjohtaja Antti Pasanen puolestaan toteaa.
Aikataulu oli epärealistinen, mutta siihen nähden kaikki on onnistunut hyvin. Ja katsomon lisäksi myös nurmikenttä on loistavassa kunnossa.
Mika Grönvall

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kikyn toteutuminen varmistui – Metalliliiton valtuusto hyväksyi sopimuksen...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Kikyn toteutuminen varmistui – Metalliliiton valtuusto hyväksyi sopimuksen

Kilpailukykysopimuksen toteutuminen varmistui tänään perjantaina, kun Metalliliiton valtuusto hyväksyi sopimuksen. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että seuraavaksi on yritysten vuoro kantaa vastuunsa.

Riku Aalto
Riku Aalto Metalliliiton valtuuston kokouksessa 10. kesäkuuta. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Metalliliiton valtuusto on hyväksynyt kilpailukykysopimuksen. Sopimus hyväksyttiin äänin 32–24.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti viime viikolla hyväksyvänsä kilpailukykysopimuksen, jos Metalliliitto on siinä mukana. Myös työntekijöitä edustavat työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava asettivat sopimuksen toteutumisen ehdoksi Metalliliiton mukaantulon.
Näin ollen kilpailukykysopimus näyttäisi nyt toteutuvan.
SAK:n ja EK:n laskelmien mukaan sopimus kattaa Metalliliiton mukaantulon jälkeen yli 85 prosenttia työntekijöistä. EK:n mukaan kattavuus on noussut 87 prosenttiin, kun se aiemmin laski kattavuuden olevan 85 prosenttia.

Aalto: Seuraavaksi yritysten vuoro kantaa vastuunsa

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto luonnehti valtuuston äänestystä äärimmäisen tiukaksi.
Investoinnit nyt sitten vaan laukalle.
– Riku Aalto
– Siinä muutaman ihmisen mielipiteen muuttuminen olisi vaihtanut tämän päätöksen toiseksi, Aalto sanoi toimittajille hetkeä äänestyksen jälkeen.
Aallon mukaan paine oli kova Metalliliiton päätöksentekijöille myös siksi, että muut järjestöt ja jopa presidentti loivat paineita liitolle.
Aalto huomautti, että seuraavaksi on yritysten vuoro kantaa oma vastuunsa.
– Investoinnit nyt sitten vaan laukalle. Odotetaan niitä miljoonainvestointeja Suomeen ja työllisyyden kasvua. Täytyy toivoa, että se myöskin tapahtuu. Jos sitä ei tapahdu, niin uskottavuus koko tämmöiselle sopimustoiminnalle varmasti heikentyy.