torstai 25. huhtikuuta 2019

Metsä Group saattaa ilmoittaa perjantaina, rakentaako se Kemiin yli miljardin euron sellutehtaan...

Hmmmmm - niinpä - mielenkiintoista, kertakaikkiaan mielenkiintoista. Kyllä! Se tulee ja hyvä niin...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Talous

Metsä Group saattaa ilmoittaa perjantaina, rakentaako se Kemiin yli miljardin euron sellutehtaan

Uusi tehdas työllistäisi rakennusvaiheessa tuhansia ihmisiä ja maksaisi yli miljardi euroa.

METSÄ GROUP KERTOO perjantaina alkuvuoden tuloksestaan, mutta HS:n tietojen mukaan tilaisuudessa tiedotetaan myös yhtiön pitemmän aikavälin suunnitelmista.

Yhtiö todennäköisesti kertoo, mitä se tekee Kemin sellutehtaalleen. Tehdas on yhtiön vanhin. Tehtaan kohtaloa on pohdittu viime toukokuusta lähtien. HS:n tietojen mukaan Polar King -niminen esiselvitys on valmis.

VAIHTOEHTOJA on kaksi.

Tehdas joko korvataan uudella tai modernisoidaan. Uusi tehdas olisi uuden ajan sellutehdas, joka kykenee tuottamaan puusta hyvin erilaisia biotuotteita.
Tehdas olisi mahdollisesti samaa kokoluokkaa tai suurempi kuin Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas, joka käynnistyi 2017. Sen on arveltu tuoneen koko maahan noin 1 500 uutta työpaikkaa. Rakennusaikana se työllisti tuhansia ihmisiä.

Metsä Groupin laskelmien mukaan Äänekoski on Suomen ja myös Euroopan suurin metsäteollisuusinvestointi ja sellutehdas. Se on kahdentoista Eduskuntatalon kokoinen.

METSÄ GROUP on jo aikaisemmin kertonut tekevänsä päätöksen kesän kynnyksellä tai kesän alussa.

Tehtaan koko ei välttämättä vielä selviä, vaikka siitä kerrottaisiin perjantaina. Yleensä tehtaista tehdään esiselvityksen jälkeen esisuunnitelma, jonka aikana tehtaan lopullinen hinta ja koko tarkentuvat.

Esisuunnitelman tekeminen saattaa kestää noin vuoden. Sen jälkeen tehdään varsinainen päätös tehtaan rakentamisesta.

Esiselvityksessä tutkittiin erityisesti puuraaka-aineen saatavuutta sekä Kemin teollisen infrastruktuurin ja logististen yhteyksien kehitysmahdollisuuksia.

METSÄ GROUPIIN kuuluvan Metsä Fibren sellutehdas on yksi Suomen meneillään olevasta viidestä sellutehdashankkeesta. Ennen eduskuntavaaleja keskusteltiin paljon siitä, kuinka paljon Suomen metsiä voisi vielä hakata. Kemin uusi tehdas lisäisi hakkuita. Sen on arvioitu tarvitsevan noin 3,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

Tehtaan takia pohjoisen metsäteollisuusvienti kasvaisi niin paljon, että se vaatisi Ajoksen väylän syventämistä, jotta nykyistä suuremmat laivat pääsisivät Perämerellä Kemin satamaan.

Metsä Groupin liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä arvioi HS:ssa maaliskuun lopulla, että sellutehtaiden tarvitsemaa kuitupuuta voisi hakata 2020-luvulla lisää 3–6 miljoonaa kuutiota eli yhden tai kahden sellutehtaan verran – ainakin jos hiilinieluvaatimuksia ei oteta huomioon.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin työvaatteet päälle ja eikun pihalle - tuttua puuhaa.

Iltapäivällä oli sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous klo 15 alkaen Kemin kaupungintalolla. Lähtiessäni kokoukseen sanoin vaimolleni, että esityslistasta päätellen ei ole pitkä kokous.

Menomatkalla kävin Tokmannilta ostamassa yhden linnunpöntön - aika asiallisen oloinen/näköinen.
Pistän sen huomenna vanhan pöntön tilalle maakellarin päällä olevaan pihlajaan. Mielenkiintoista nähdä, löytyykö siihen heti asukkaat...

Niin tuo edellä mainittu lautakuntakokous, se kesti klo 15-19 eli ei ihan lyhyt, meni aika-ajoin diskuteeraamiseksi...

Eduskunta on näinä päivinä vahvimmillaan, niin kuin pitääkin...




Hmmmmm - niinpä - eduskunta on paljon panttina. Toivottavasti kansalta saatua valtakirjaa ei kovin pahasti ryssitä lähivuosina...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Eduskunta on näinä päivinä vahvimmillaan, niin kuin pitääkin

Nykyinen perustuslaki siirsi hallituksen muodostamisen eduskunnalle. Se oli periaatteellisesti merkittävä muutos.


VAALIKAUDEN alku on edus­kunnalle erityisen juhlava. Tällä viikolla edustajien valtakirjat on tarkastettu ja puhemiehet valittu.

Järjestäytyminen on mennyt vankalla rutiinilla. Nyt torstaina vuorossa ovat valtiopäivien avajaiset. Sitten alkaa prosessi, joka ennemmin tai myöhemmin johtaa uuden hallituksen syntyyn.

Eduskuntavaalit ja sen jälkeiset tapahtumat heijastavat Suomen perustuslain juhlavia sanamuotoja. Perustuslain toisessa pykälässä sanotaan: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”

Näinä päivinä eduskunta on vahvimmillaan, sillä vuosituhannen vaihteessa uudistettu perustuslaki siirsi hallituksen muodostamisen eduskunnan käsiin. Muutos oli periaatteellisesti tärkeä, vaikka se ei saanut perustuslain valmistelun aikana yhtä paljon huomiota kuin ulkopoliittista vallankäyttöä koskevien pykälien viilaaminen.

Kesti kymmeniä vuosia ennen kuin itsenäisessä Suomessa lopulta toteutui se peri­aate, että hallitus on alusta loppuun riippuvainen eduskunnasta. Elinkaarensa alussa hallituksen kokoonpano riippuu kansanedustajien tahdosta. Kansanedustajat valitsevat pääministerin ja voivat halutessaan myös kaataa hallituksen.

Itsenäisen Suomen historiassa presidentin asema oli pitkään vahva hallitusten synnyssä. Nykyään presidentti ei valitse pääministeriä, ei anna hallituksille potkuja eikä omasta aloitteestaan hajota eduskuntaa. Presidentille on varattu ensisijaisesti muodollinen rooli, eikä toistaiseksi ole nähty tilanteita, joissa hänen tonttinsa kasvaisi.

VAALIEN jälkeisten viikkojen tapahtumat näyttävät helposti taktikoinnilta ja valtakamppailulta, mutta asiaa voi katsoa myös periaatteelliselta kannalta. Vuosikymmenten aikana Suomen poliittinen järjestelmä on asteittain kypsynyt ja kehittynyt parlamentaariseksi. Nykyinen perustuslaki on osoittanut toimivuuteensa.

Yksittäisen kansanedustajan kannalta eduskunnan asema voi näyttää toisenlaiselta. Ryhmä antaa tiukat ohjeet, miten vaalikauden ensimmäisissä äänestyksissä toimitaan. Hallituspohjan tunnustelun ja varsinaisten hallitusneuvottelujen aikana valta keskittyy helposti eduskuntaryhmän ja puolueen ydinjoukolle.

Kun ministerit on valittu ja hallitus nimitetty, valta tuntuu siirtyvän vauhdilla eduskunnasta valtioneuvostoon ja sen koneistolle. Ja kun hallitus lopulta tuo eduskuntaan budjetti- ja lakiesityksensä, yksittäisen kansanedustajan liikkumatila ei yleensä ole kovin suuri.

AJOITTAIN toistuvat joidenkin kansanedustajien puheenvuorot oman valtansa vähäisyydestä eivät kuitenkaan anna täyttä kuvaa eduskunnan asemasta. Suomessa eduskunta on poliittisen keskustelun tärkein näyttämö. Ratkaisevissa kohdissa eduskunnan tahto ohjaa politiikkaa ja kääntää tarvittaessa suuntaa.

Monien muiden maiden parlamentteihin verrattuna Suomen eduskunnalla on myös poikkeuksellisen vahva asema EU-politiikassa. Ministerit käyvät suuressa valiokunnassa ennen tärkeitä kokouksia ja niiden jälkeen. Suomalaiset kansanedustajat ovat hyvin kärryillä siitä, mitä unionin päätöksenteossa tapahtuu, ja he myös pystyvät vaikuttamaan etukäteen päätöksiin. Kotimaan politiikka ja EU-politiikka limittyvät luontevasti.

Edelleen on kuitenkin kehitettävää. Politiikan käytännöt on viritetty toimimaan yhden vuoden budjetista päättämiseen ja yhden lain säätämiseen. Monimutkaisissa ja pitkäaikaista uudistamista edellyttävissä asioissa eduskunta voisi ottaa uudenlaisen roolin, joka auttaisi ylittämään hallituksen ja opposition sekä vaalikausien rajat.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Hankalat "radiokelit" lähestyvät, oletko valmis...

Vähän alkaa olla enteitä siitä, että hankalat "radiokelit" lähestyvät. Siksipä otin eilen yhteyttä paikalliseen antenniasiantuntijaan sähköpostin välityksellä. Liikkeestä otettiin välitömästi tänä aamuna yhteyttä tietyin kommentein, joihin vastasin.
Arvelen, että asia etenee myönteisesti vähintäänkin siten, että liikkeestä käydään paikan päällä toteamassa nykytilanne antennimme suhteen. Todennäköisesti edessä pientä tuunausta...

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Hohhoijaa-lätkää...

Kärpät-HPK
HPK-Kärpät
Kärpät-HPK
HPK-Kärpät
Kärpät-HPK
HPK-Kärpät
Kärpät-HPK

Näinkö se sitten menee eli kaikki pelit rahastetaan - taas kerran. Monille varmaan riittäisi, että sarjataulukossa ensimmäisenä oleva jääkiekkojoukkue on Suomen mestari ja se olisi siinä...

He ovat korvaamattomia...

Kuulen silloin tällöin sanottavan:"He ovat korvaamattomia!"  Tämä kävi muun muassa mielessä, kun viimeksi kävelimme Kemi Peurasaaren hautausmaalla. Mullan/hiekan alla ovat korvaamattomat, heistä ei ole jäljellä meille eläville muuta kuin muistot. Toivottavasti myönteiset muistot...

Aina ajoittain joku henkilö ja/tai jokin ryhmittymä heittäytyy omissa pikkuajatuksissaan korvaamattomaksi. 
Se on tuhoon tuomittu tie. Jokainen ihminen tai työryhmä on korvattavissa. Toki voi olla, että ammattitaitoisen ihmisen tai työryhmän korvaaminen toisilla saattaa hetkellisesti tökkiä, mutta yleensä siitä selvitään.

Mitä tänään tähän asti...

Tuskin tämäkään teksti niin monia kiinnostaa mutta siitä huolimatta...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin vaimoni kanssa vilkaisemassa naapurimme uutta pesukonetta. Asiallinen laite, jonka käyttöohjeet tulevat varmaan lähiaikoina tutuiksi. 

Sain aamulla tekstiviestin, jonka perusteella lähdin keskustasta hakemaan Citizen-vetokelloni huollosta Kelloseppä Juha Martimolta.
Kauppakatua alas ajellessani kävi mielessä, että käyn jututtamassa City Motorin myyjiä. Niin tein ja samalla kysäisin Land Roverin vaihdekepin kumisuojusta, joka on hiukan rispaantunut, ollut jo pitkään. Yleiskumiosa löytyi hyllystä eikä ollut hiinankiroissa. Sen ostin. 

Ajelin tutusti sisäsataman kautta - yksi pilkkijä näytti olevan kaukana jäällä. Lokkeja oli myös runsaasti jäällä, ilmeisesti pilkkijän jäälle heittämät pikkusintit olivat huokutelleet ne paikalle

Uteiliaisuuttani ajoin Mansikkanokalle. Perinteinen Lumilinna oli murheellisen näköinen, uusi, ympärivuotinen odottaa ulkoalueiden siistimistä. Laukkasen Sakarin ilmatyynyalus oli parkissa, varmaan sille ajoja vielä riittää.

Kotiin tultuani tiedän tarkalleen, mitä teen. Teen kesää mitäpä muuta...

Niinpä - kesää olen tehnyt ja kahvitauon pitänyt. Takaisin pihalle...

maanantai 22. huhtikuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Päätimme eilen lähteä käymään Peurasaaren hautausmaalla, mutta se jäi silleen, koska alkoi tihuuttamaan vettä.

Tänään perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme tekemään seuraavan autoajelun: Syväkankaan kioski - Jätin muutaman Veikkauksen pelikupongin. Hotelli Toivola tuntui aika hiljaisen oloiselta. 
Karjalahden keräyspiste/Prisma - Tyhjensimme kontteihin ison kassillisen muovitavaraa ja ämpärillisen lasitavaraa. Hyvä, että näitä kierrätyspisteitä on, mutta tällä kerralla koko alue oli poikkeuksellisen epäsiistissä kunnossa. 
Vaimoni käväisi ostoksilla Prismassa. Minäkin käväisin istuskelemassa käytäväpenkillä, oli erittäin vähän asiakkaita liikkeellä. 
Kemin keskusta/sisäsatama - Merenjäällä oli pilkkijöitä niin kuin aina näihin aikoihin. Peurasaaren hautausmaa - Hautausmaalla oli kourallinen ihmisiä meidän lisäksemme. 

Hiljaisuuden rikkoi pikkulintujen äänet siihen saakka, kunnes Mansikkanokan suunnassa pärähti käyntiin ilmatyynyalus. Yllättävän kovaääninen, varmaan asiakkaidenkin on pidettävä kuulosuojaimia. Tuntui tekevän useita pikkulenkkejä vai oliko testausajot menossa - mene jä tiedä.
Sytytimme useita kynttilöitä lähinnä lähiomaistemme mutta myös muutaman tutun haudoille. 
Vaimollani oli yksi ylimääräinen kynttilä. Hän kysyi:"Kenen haudalle haluaisit sen sytyttää?" Moniakin vaihtoehtoja kävi mielessä, mutta valitsimme 1980-luvun alussa kuolleen naapuripariskunnan. Mukava pariskunta, jonka olisi toivonut elävän kauemmin. Kuollessaan he tuntuivat meistä vanhuksilta, mutta he olivat loppujen lopuksi nykyikäämme verrattuna meitä nuorempia.
Kalkkinokka - Ajoimme Kalkkinokan rivitaloasunnon kautta ja tyhjensimme postilaatikon. Kyltti: Ei mainoksia -kiitos! näytti tehonneen. 
Haukkari - Kotiin tultuamme totesimme Tommin tulleen Harrikka-tuunaukseen. Minä "syöksyin" työasun päälle saatuani jään- ja lumenenhajotushommiin. 
Tontin kulmalla ollessani kuulin Harrikan käynnistyvän varastorakennuksen autotallissa - hyvä niin...

Eiköhän tässä tälle päivälle ole ihan nokko hommantynkää.

Illansuussa maltoin olla pois pihalta. Huomenna on sitten toinen juttu.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Satanen eläkeläisille, hoitotakuu kaikille – Antti Rinteen 10 vaalilupausta...

Hmmmmm - niinpä - mielenkiintoista nähdä, kuinka monta alla olevasta vaalilupauksesta kirjautuu tulevan hallituksen ohjelmaan. Tuskin niitä on montakaan. Takaraivossa käy vanha sanonta: Tulee aika, jolloin perseet tervataan. No entisenä ay-pomona Antti Rinteellä on aika paksu nahka...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Satanen eläkeläisille, hoitotakuu kaikille – Antti Rinteen 10 vaalilupausta

Hallitusneuvottelut testaavat puolueiden vaalilupauksia. Paine kohdistuu erityisesti SDP:n Antti Rinteeseen.
Eduskuntavaalit
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti vappupuheen Lahden torilla vapunpäivänä tiistaina  1. toukokuuta 2018.
Antti Rinne lupasi pieniin eläkkeisiin sadan euron korotuksen vappupuheessaan Heinolassa 2018. Kuvassa Rinteen puhe Lahdessa samana vappuna.Samuli Ikäheimo / Lehtikuva
SDP:n vaalivoitto ja nousu suurimmaksi puolueeksi tarkoittavat, että puolueen puheenjohtaja Antti Rinteestä tulee hallitustunnustelija.
Kun hallitus muodostetaan, puolueet joutuvat yleensä joustamaan osasta tavoitteitaan. Hallitustunnustelijana Rinne kuitenkin päättää, minkä puolueiden kanssa hän ensisijaisesti yrittää hallitusta muodostaa.
SDP pääsee tällöin linjaamaan, mitkä vaalilupauksista ovat sille tärkeimpiä.
Vaalilupauksia ja -tavoitteita demareilla riittää. Puheenjohtaja Antti Rinne on toistellut lupauksia vaalikentillä ja useita lisää löytyy SDP:n yli satasivuisesta eduskuntavaaliohjelmasta(siirryt toiseen palveluun). Osa lupauksista on selkeitä ja kirjaimellisia, osa pidemmän aikavälin tavoitteita tai pyrkimyksiä.
Keräsimme kymmenen konkreettista asiaa, jotka demarit ovat luvanneet toteuttaa alkavalla vaalikaudella.

1. Sadan euron korotus pieniin eläkkeisiin

Eniten huomiota saanut SDP:n vaalilupaus julistettiin vappuna 2018. Tuolloin Antti Rinne lupasi vappupuheessaan sadan euron korotuksen alle 1 400 euron eläkkeisiin.
Rinne lupasi lisätä näihin eläkkeisiin “100 euroa nettona kuukaudessa” ohjelmalla, joka toteutetaan useamman vuoden aikana.
Lupaus toistuu lähes täsmälleen samoilla sanoin demarien vaaliohjelmassa. Ylen vaalitentissä Rinne lievensi lupaustaan sanoen muun muassa, että lupauksen toteuttamisen aikataulu riippuu talouskasvusta.

2. Tuhat uutta hoitajaa ja lääkäriä

Samassa puheessa Rinne lupasi myös 1 000 uutta työpaikkaa terveydenhuoltoon.
Myöhemmin tämä lupaus on täsmentynyt tarkoittamaan(siirryt toiseen palveluun) tuhatta uutta lääkäriä tai hoitajaa.
Vanhus
Vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin kannatetaan laajasti. Emma Pietarila/Yle

3. Sitova hoitajamitoitus vanhustenhoitoon

Antti Rinne vaatii, että lakiin kirjataan vanhustenhoidon hoitajamitoitukseksi 0,7.
Tämä on eräs vaalien vähiten kiistanalaisista lupauksista. Ylen uutisoi tammikuussa 2019 laajasti hoivakoteihin liittyvistä ongelmista. Tästä syntyneen kohun seurauksena lähes kaikki eduskuntapuolueet päätyivät vaatimaan hoitamitoituksen kirjaamista lakiin.
Poikkeus oli kokoomus, joka aluksi kieltäytyi tukemasta 0,7 hoitajan mitoitusta. Myöhemmin kokoomus on kuitenkin todennut, että mitoitus voi kelvata myös sille.

4. Seitsemän päivän hoitotakuu

Antti Rinne on luvannut parantavansa perusterveydenhuoltoa niin(siirryt toiseen palveluun), että lääkäriin pääsee kiireettömässäkin tilanteessa viimeistään seitsemässä päivässä.
Terveydenhuollon lisätyöpaikat, vanhustenhuollon hoitajamitoitus sekä hoitotakuu ovat asioita, jotka Antti Rinne on erikseen julistanut SDP:n kynnyskysymyksiksi(siirryt toiseen palveluun)hallitukseen menolle.
Aktiivimallin vastainen mielenosoitus Helsingin senaatintorilla.
Aktiivimallia vastustettiin mielenosoituksessa Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018. Kimmo Hiltunen / Yle

5. Aktiivimallin leikkuri kumotaan

Keväällä 2018 Antti Rinne lupasi Aamulehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun), että SDP peruu aktiivimallin tuoman “11 miljoonan euron leikkauksen heikoimmassa asemassa olevilta”.
Myös vaalien alla Rinne sanoi aikovansa perua(siirryt toiseen palveluun) aktiivimalliin kuuluvan työttömyysturvan leikkurin.

6. Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

Antti Rinne vaati syksyllä 2018(siirryt toiseen palveluun), että toisen asteen koulutuksesta tulisi tehdä kokonaan maksutonta. Vaalikentillä Rinne lupasi(siirryt toiseen palveluun), että jokaiselle nuorelle tulee taata vähintään toisen asteen koulutus.
SDP:n vaaliohjelmassa asia muotoiltiin niin, että puolueen tavoitteena on oppivelvollisuuden pidentäminen myös lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, ja oppimateriaalien ja ammatillisen koulutuksen työvälineiden maksuttomuus.
Ilmastointi.
SDP:n mukaan oppivelvollisuutta tulee laajentaa kattamaan myös toisen asteen koulutus. Simo Pitkänen / Yle

7. Korotus opintorahaan

SDP:n vaaliohjelmassa rahaa luvataan toisen asteen lisäksi muillekin opiskelijoille.
Vaaliohjelman mukaan demarit aikoo vaalikauden aikana nostaa opintorahan tason vuoden 2017 alun tasolle ja tehdä siihen vuosittain indeksitarkistuksen.

8. Maksuton varhaiskasvatus – ainakin osa-aikaisesti

Maaliskuussa 2019 Antti Rinne vaati Talouselämän haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) pakollista ja maksutonta varhaiskasvatusta kaikille yli kolmivuotiaille lapsille.
Vaaliohjelmassa muotoilu on hieman lievempi: siellä vaaditaan, että jokaiselle yli kolmevuotiaalle lapselle tarjotaan maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus.
Daghemsbarn i regnkläder köar för att komma in till dagiset.
SDP on vaatinut, että vähintään osa-aikaisen varhaiskasvatuksen pitää olla maksutonta yli kolmevuotiaille.Linus Hoffman / Yle

9. Lisärahaa teille ja raiteisiin

SDP:n vaaliohjelma lupaa perusparantaa tieverkkoa koko Suomessa. Rapistuvan tieverkon kunnostamisen yhteydessä puhutaan korjausvelasta. Kuluneella vaalikaudella teiden korjausvelka kasvoi(siirryt toiseen palveluun), vaikka hallitus panosti sen lyhentämiseen.
Vaaliohjelmassa vaaditaan myös panostuksia raideliikenteeseen. Antti Rinne on puolestaan luvannut(siirryt toiseen palveluun), että SDP tukee Helsingin ja Tampereen, sekä Helsingin ja Turun(siirryt toiseen palveluun) välisten ratayhteyksien parantamista.
Antti rinne Ylen Vaalitentissä 25.03.2019.
Antti Rinne esitteli SDP:n linjauksia Ylen vaalitentissä 25.3.2019. Derrick Frilund / Yle

10. Kestävän kehityksen ALV

Vaaliohjelmassaan SDP esittää kestävän kehityksen arvonlisäveroa, joka ohjaa kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.
Ylen vaalikeskustelu herätti kiistan siitä(siirryt toiseen palveluun), ajaako Rinne lihan verotuksen nostamista. Rinne kiisti tämän tulkinnan. Hän totesi Ylen vaalitentissä, että SDP haluaa, että “kevyempiä verokantoja sovelletaan puhtaaseen ruokaan”.
Vaalikeskusteluissa jäi epäselväksi, mitä kaikkia tuotteita vero täsmälleen koskisi, mutta Rinne lupasi, että mallia viedään selvitysten kautta eteenpäin.
Lue lisää:
Lue tästä askelmerkit, miten Suomi saa uuden hallituksen – Valmista toukokuun lopulla tai viimeistään juhannukseksi
Faktantarkistuksen haaviin jäi 36 kiistanalaista väitettä – ympäristökysymykset kuohuttivat eniten

Mitä tänään tähän asti...

Aamulla herättyäni mietiskelin, mistä ihmeestä nuo kaaosmaiset unet tulevat. Unet, joista on tosi mukava huojentuneena herätä.
Ilmeisesti tuo televisio ja netti ovat pääsyylliset. Muun muassa viime yönä yksi unistani liittyi sekasortoiseen Pariisiin, jossa olimme lomailemassa. No eipä ihme: Notre Damen katedraalipalo, keltaliivisekoilijat, jne. ...

Muuten oli rauhallinen sunnuntaiaamu, Pääsiäispäivä. Ei ole ollut oikeastaan mitään tekemistä, paitsi että perinteisten aamutoimien jälkeen päätin pistää työasun päälle ja lähteä pihalle kesää tekemään - taas kerran. 

Nyt oli tosin hiukan ihan tähdellistä asiaakin. Tommi soitti eilen illalla tuovansa peräkärryn Kainuunkadulle tänään, hyvä niin, sillä sille on kohtapuolin käyttöä oksien/risujen siirtämisessä tontilta Kemin Energian alueelle Karjalahdelle.
Siistin hiukan tonttimme pääliittymää, jotta peräkärry saadaan siirretyksi tutulle paikalle.

Kerrostalonaapuri kävi juttelemassa. Juttelumme oli pääasiassa vanhojen muistelua. Hän kysyi:"Oliko Pietiläisen Arska sinulla lyskässä opettajana?" Kerroin, että kyllä oli, fysiikan tunneilla muun muassa "ammuimme haupitsilla" kaupungista Ajoksen kärkeen. Näin vuosikymmenien takaa ihan mukavia muistoja, vaikka oppi ei tainnut joka vaiheessa mennä perille. Se ei ollut opettajasta kiinni vaan itsestäni. Opiskelu ei aina ollut ykkösasia. Naapurini kertoi Aarne Pietiläisen olleen heidän perhetuttunsa, loppujen lopuksi mukava ihmisenä, vaikka opettajan roolissa olikin aika tiukanpuoleinen.
Naapurin kanssa emme puhuneet - yllätys kyllä - sanaakaan politiikkaa.

Kohta Tommi saapui uusvanhan pakettiautonsa kanssa peräkärry perässä. Työnsimme sen tuttuun paikkaan odottelemaan alkukesän käyttöä...

Sanotaan, että minkä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseen. Totta, tuonko aina muistaisi. 
No välillä tulee tehdyksi sellaistakin, jonka kyllä ehtisi tehdä myöhemminkin. Tänään muun muassa tein sellaita.
Päärakennuksen autotallissa oleva pulpettiveneen akku on käynyt silloin tällöin mielenpäällä. Tänään sen latasin varmuuden vuoksi. Se oli melkein täysi, mutta tulipa tehdyksi.