Tästä puhutaan/kirjoitetaan vielä pitkään - kyllä ...

Tästä puhutaan/kirjoitetaan vielä pitkään - kyllä ... Suoraa lainaustekstiä Helsingin Sanomista: VANHAN arabialaisen tarinan mukaan shakkipeli syntyi, kun intialainen kuningas Shiram lupasi suurvisiirilleen Sissa ben Dahirille suuren palkkion, jos tämä kehittäisi uuden strategisen lautapelin. Kun Sissa oli kehittänyt shakin, kuningas kysyi, mitä Sissa tahtoisi palkkiokseen. Suurvisiiri vastasi haluavansa shakkilaudan verran viljajyviä niin, että ensimmäiseen ruutuun pantaisiin yksi jyvä, toiseen kaksi, kolmanteen neljä ja niin edespäin aina sillä tavalla, että jokaiseen ruutuun pantaisiin kaksi kertaa enemmän jyviä kuin edelliseen. Kuningas piti hintaa halpana ennen kuin ymmärsi, ettei maailman kaikki vilja olisi riittänyt suurvisiirin palkkioon. Tätä 1200-luvulta periytyvää tarinaa on käytetty usein esimerkkinä siitä, kuinka mielettömiä tuloksia saadaan, kun muutosta lasketaan eksponentiaalisesti eli korkoa korolle -menetelmällä. Juuri sellaista laskutapaa kuitenkin käytettiin, kun puolueiden enemmistö taivuteltiin lauantaina suostumaan oikeusministeriön esitykseen kuntavaalien siirtämisestä kesäkuuhun. Kriisitietoisuutta heräteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmalla, jonka mukaan Suomessa voisi olla vaalien aikaan 2 600–11 200 koronavirustartuntaa päivässä. TÄLLAISISSA laskuharjoituksissa ei sinänsä ole mitään outoa. THL:n tehtävänä on tehdä erilaisia laskelmia – mukaan luettuna skenaariot, joissa tartuntakäyrä jatkuu suoraan taivaaseen. Esimerkiksi maaliskuussa 2020 THL ennusti sen hetkisen tiedon varassa kolmea erilaista kehityskulkua, joista vakavimmassa tartunnan olisi saanut noin 3,5 miljoonaa ja lievimmässäkin yli miljoona suomalaista. Tartuntoja on nyt kirjattu noin kuusikymmentätuhatta. Todellisuudessa eksponentiaalinen kasvu ei jatku pitkään edes luonnossa, puhumattakaan ihmisten maailmasta, koska ihmisillä on kyky lukea ennusteita ja reagoida niihin. Niin tapahtui vuosi sitten keväällä, jolloin säädetyt rajoitukset ja ihmisten käyttäytymisen muutos käänsivät tartuntakäyrän nopeasti laskuun. Sama tapahtuu toivottavasti nytkin. Kuten THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tiivisti: ”Oikea elämä on erilaista kuin kompuutteriin syötetty matematiikka.” Kysymys ei siis ole THL:n luvuista vaan siitä, miten niitä on käytetty. Samaisessa haastattelussa pääjohtaja Tervahauta selitti: ”Tähän on vain esitetty tiettyjä mallinnuslukuja, joiden perusteella voi käydä näin tai voi olla käymättä, mutta ei tämä ole se meidän arvio. Oikeusministeri on nyt sitten poiminut itse tällaisia lukuja nähtävästi.” OIKEUSMINISTERIÖ ja THL tuntuvat heittelevän vastuuta vaalien siirtämisestä toisilleen kuin kuumaa perunaa. Oikeusministeriö väittää joutuneensa vaihtamaan vauhdissa mielipidettään THL:stä saatujen uusien ja yllättävien tietojen perusteella, kun taas THL:stä kerrotaan, että päättäjille on tarjottu pitkään suunnilleen samaa tilannekuvaa kuin se, jonka terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen esitteli puoluesihteereille perjantaina. Jälkimmäistä tulkintaa tukee se, että THL julkisti jo joulukuussa kolmen skenaarion mallin, jonka luvut olivat hyvin samanlaisia kuin nyt julkisuudessa olleet. On vaikeaa uskoa, että aiemmat ennusteet olisivat jääneet oikeusministeriössä kokonaan huomaamatta. Matematiikka oli pysynyt entisellään, mutta johtopäätökset luvuista muuttuivat. Vaalien siirtäminen saattoi lopulta olla välttämätöntä, mutta korkeita tyylipisteitä operaatiolle on vaikeaa antaa. Seuraavaksi huomio siirtyy siihen, otetaanko vaalien siirtämisessä käytetyt laskelmat päätöksenteon pohjaksi myös muissa kysymyksissä. Jos niin tehdään, nyt päätetyt rajoitukset ovat vasta alkua.